Kiusaus -sana käyttö suomenkielisissä ruokien nimissä juontanee alkunsa ruotsin sanasta 'frestelse', jonka suomenkielisinä käännöksinä voidaan käyttää sanoja 'kiusaus, viettelys, houkutus'(Studia: suomi-ruosti-suomi, Weilin + Göös, 1997), esim. Janssons frestelse = janssonin kiusaus.
Ruokaa, keittoaitoa tai gastronomiaa ja sen historiaa käsittelevistä kirjoista ei varmistusta em. oletukselle kuitenkaan löytynyt.
'Janssonin kiusauksen' historiasta löytyy monipuolista tietoa Tekniikan viestintä Rahola Oy:n ylläpitämästä ruokasanastosta, johon pääset seuraavasta linkistä http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/ij.html
Lizzie MGGuire-kirjat perustuvat yhdysvaltalaiseen televisiosarjaan, josta saa tarkempia tietoja esim. seuraavasta lähteestä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire . Kirjailija on syntynyt v. 1960. Tämä tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat.
Mainittu kirja kertoo koulun yksityisetsivä Lizzie McGuiresta, joka joutuu naurunalaiseksi kaikkien oppilaitten silmissä. Lizzie yrittää pelastaa Katen maineen tutkimalla, kuka yrittää mustata hänen maineensa.
Esitelmää varten kirja kannattaa lukea hyvin ja tehdä mahdollisesti muistiinpanoja. Voit selostaa esitelmässäsi, mitä kirjassa tapahtuu eli kertoa kirjan juonen, vaikkapa luku kerrallaan. Sitten voit hieman tarkastella henkilöhahmoja eli kertoa, millaisia henkilöitä...
Senni on karjalainen asu kreikkalaisesta nimestä Eugenia ´korkeasukuinen'. Virossa Senni on peräisin joko Eugeniasta tai englannin Jennystä tai venäjän Kseniasta.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Asevelvollisuuslaissa todetaan seuraavasti: "Asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
"Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumisen takia asevelvollinen jätetään määräämättä palvelukseen tai vapautetaan palveluksesta toistaiseksi sekä määrätään myöhemmin toimitettavaan tarkastukseen. Määräys voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan."
"Lisäksi palveluksesta rauhan aikana vapautetaan...
Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”).
Ensimmäinen suomalainen Miisa on nimetty 1930-luvulla (ks. esim. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu Internetissä: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
miisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 1 1
1940-59 0 5 5
1960-79 0 72 72...
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Tiedonlähteistämme ei valitettavasti löydy suomalaisen RÄÄVELI-nimen merkitystä.
Tallinaa tarkoittavasta Rääveli-nimestä löytyy tietoa seuraavasta blogista.
http://sana-analyysi.blogspot.fi/2009_05_01_archive.html
Blogissa mainitaan Lennart Meri ja
Lennart Meren kirjassa Hopeanvalkea pohditaan Tallinan vanhoja nimiä sivulta 398 alkaen.
Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta.
Rekisterinumero ei sinänsä ole tietoa, jota ei voi näyttää. Mutta rajoituksia on saatujen tietojen käytössä.
Rekisterinumeron haltijan tiedot ovat kenen tahansa saatavissa maksullisista palveluista kuten Autorekisterikeskuksesta. Heidän sivuiltaan pääsee Trafin käyttöehtoihin, jossa on kerrottu lainkohdat ajoneuvoliikennerekisteristä annetusta laista sekä käyttäjän oikeudet saamaansa tietoon. Ks.: https://www.autorekisteri.fi/index.php/kayttoehdot/trafin-kayttoehdot
Autorekisterikeskuksen palvelulla on käyttöehdot, joissa on tarkkaan kerrottu palvelun käyttäjän rajoituksista. "Käyttäjä vastaa siitä, että hän ei tallenna, levitä, lähetä tai välitä Palvelussa tai Palvelun kautta tekijänoikeudella, tavaramerkkioikeudella tai muulla...
Laturin sähkönkulutus on erittäin vähäistä, n. 1 W. Lisätietoja: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus http://www.sahkoturva.info/sahkon_kaytto_kotona/kodin_elektroniikkalait…
Kuningaskuluttaja-ohjelma http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2490
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on kysytty aiemminkin Tiia nimen merkitystä. Tässä vastaus:
Nimestä Tiia Pentti Lempiäisen kirjoittama Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ei kerro paljoakaan sen seikan lisäksi, että se on Virosta Suomeen tulleen Dorotea-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiia-nimen nimeen Concordia sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei Lempiäisen mukaan ole.
Dorotea-nimi tarkoittaa kreikaksi Jumalan lahjaa, ja se on Dorotheuksen naispuolinen vastine, kolmen katolisen naispyhimyksen nimi.
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Kysymykseen, joka liittyy tähän kirjasarjaan on vastattu vuonna 2010 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalla seuraavasti:
"Sarjan nimi on ”Suomen rintamamiehet 1939-45”. Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan tuota Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemaa sarjaa on ilmestynyt vuosina 1972–80 yhteensä 21 osaa, joista viimeinen on täydennysosa. Vuosina 1983–91 sellaiset kustantajat kuin Eita, Teospiste ja Kirjaveteraanit julkaisivat sarjaan vielä kymmenen täydennysosaa. (Osien divisioonat löytyvät myös Fennicasta..)
Luulisin, että varmaan täydennysosissa on hyödynnetty samaa aineistoa kuin Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemissa osissa, vaikka tarkempaa tietoa en aiheesta löytänytkään. Muutenkaan noista...
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan englantilaisen kansanlaulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut R. R. Ryynänen. Suomeksi laulu on nimeltään Vanha veikko. Sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 3 -kirjasta.
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Tieliikennelaki 3 §:
"Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin.
Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Valuuttakurssi kysymyksiin löytyy tietoa Suomenpankin verkkosivuilta.
Tilastot välilehdeltä löytyy päiväkohtaiset kurssit useisiin eri valuuttoihin.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Ruotsin kruunun keskikurssi vuosittain markkaan verrattuna oli vuosina,
94 ~0,73496087
95 ~0,705454468
96 ~0,684696825
97 ~0,679943028
98 ~0,672054762
ja vuodesta 99 eteenpäin kurssi on verrattu Euroihin
99 ~8,8075
Taika
Suomen sanaan "taika" pohjautuva etunimi, jolloin lähinnä tulevat kysymykseen tämän sanan merkitykset kiehtova, salaperäinen voima, lumous.
Tinka
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä. Äänneasultaan viittaisi Inka-nimeen.
Sinna
Sisällöltään epäselvä nimi, mahdollisesti lähtökohtana on 'Sini(kka)' tai 'Sina', 'Siina'. Toisena mahdollisuutena on Signen kansanomaisiin muuntumiin kuuluva 'Sinne'.
Sinja
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä.
Suomalainen Senja-nimi on alkuaan kreikkalaisen Ksenia-nimen muunnos. Venäjällä nimestä on useita muunnoksia, kuten Kseneja, Aksinja, Ksenja... Voisi siis olla muunnos Senjasta.
Piitu
Naisen nimi, luultavasti 'Beatan' muunnos. Beata on johdettu latinan sanasta beatus 'onnellinen, autuas', ja siitä on...
Betoni- ja puurakenteisten korsujen rakennustavasta voi löytää tietoja mm. seuraavista teoksista:
[ 1 ] 40-luku korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen korsurnas och återuppbyggandets årtionde Helamaa, Erkki 1983
[ 2 ] Bunkkeri Töyrylä, Jouni 1995
[ 3 ] Enontekiön Lätäsenon saksalaisten asemien (Sturmbock-Stellung) entistäminen 1987-1989 1991
[ 4 ] Schutzwall sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa Postila, Tapani 2002
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 5 ] Sotasavotta korsuelämää 1939-1944
Esim. mainittua Jouni Töyrylän kirjassa Bunkkeri on betonikorsujen rakennuspiirustuksia.
Lisätietoja voi kysyä esim. Suomen rakennustaiteen museosta, Kasarmikatu 24, puh (09...
