Hilma, Helma on saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma, Wilhelmine 'altis, suojelijatar', Helmgund 'kypäräniekka taistelijatar' tai muusta sanan helm kypärä, suoja' sisältävästä nimestä. Hilma kuuluu meillä Ossianin lauluista saatuihin ns. topeliaanisiin nimiin.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi kirjasta Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Kymmenien vuosien tupakoinnin jättämän hajun saaminen pois seinistä on haastavaa. Pelkkä pesu ja maalaaminen erikoismaalilla ei usein riitä. Haju voi olla niin pinttynyt, että vasta otsonointi tehoaa asunnon materiaaleihin.
Otsonointi tehoaa eloperäisiin, kuten eläinten ja tupakan hajuihin sekä ummehtuneisuuteen.
Otsonointi voi vaatia pitkän ajan, jopa useita päiviä, jos haju on vuosikymmenten aikana tarttunut kaikkiin materiaaleihin kuten puupintoihin ja rappauksiin. Otsonointiajan arvioiminen helpottuu, jos on tiedossa kuinka kauan tilassa on tupakoitu.
Otsoni on haitallinen yhdiste, joten otsonoitavassa tilassa ei saa oleilla, ja hyvästä tuuletuksesta kannattaa huolehtia sekä otsonoinnin aikana että sen jälkeen.
Lähde:...
Kokosävelasteikkoa on vaikea selittää ilman nuottiviivastoa, joten asia voisi selvitä seuraavista linkeistä
http://www.uta.fi/mute/ast17.htm
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=24&la=fi
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Leonardo da Vincin (1452-1519) Santa Maria delle Grazien dominikaaniveljeskunnan luostarin ruokasaliin Milanoon vuosina 1495-1498 maalaama fresko Pyhä ehtoollinen on Mona Lisan ohella tekijänsä ja maailmantaiteen merkkiteoksia. Jeesuksen ja Juudaksen malleista löytyy esimerkiksi Internetistä ihmeellisiä tarinoita. Väitetään jopa, että heitä esittäisi sama henkilö. Leonardon elämäkerran kirjoittaja Antonina Vallentin kuvaa teoksessaan Leonardo da Vinci, jonka on suomentanut Helka Varho, että kyseisten henkilöiden malleja oli renessanssineron vaikea löytää. Leonardon muistikirjasta on kuitenkin katkelma: "Kristus, nuori kreivi - kardinaali del Mortaro." Sitä ennen hän oli kirjoittanut riemullisesti löytäneensä Jeesuksen kädet: Parman sukuun...
Kielitoimiston sanakirjasta löytyi vain kolme x-alkuista sanaa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/x?searchMode=all
Nykysuomen sanakirja (näköisversio vuodelta 1951-1961 laitoksista) listaa 8 sanaa, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Lisää tietoja saa muutoksista ja oikeinkirjoitusohjeita saa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Amerikansukulaisenne muistama loru näyttäisi variaatiolta lorukirjallisuuteen Antti kantti karvakontti -muodossa taltioidusta kansanrunosta:
Antti kantti karvakontti
löysi hiiren aitan alta,
söi suolet, jätti puolet.
Käyttämieni lähdeteosten perusteella Antti kantti karvakontti -lorussa on vain nämä kolme säettä. Söi/möi-riimi, jota siinä ei ole, esiintyy toisessa Antti-lorussa:
Antti tantti lehmän löllö,
Kivennavan kirkon pöllö
meni ojasta ongelle,
sai kolme sammakkoa.
Yhden söi, toisen möi,
kolmannen vei muijalleen.
Mahdollinen jatko muisteltuun loruun on saattanut olla oma tilapäissepite tai kysymyksessä mainittua Martta kartta karvajalkaa vastaava sovitus jostakin muusta kansanperinteemme nimilorusta.
Kirjallisuutta:
Västäräkki...
Löysin IPhonen ohjeista selityksen: "Vihreä ilmaisin tarkoittaa, että jokin iPhonen appi käyttää joko kameraa tai kameraa ja mikrofonia." Linkki Ohjesivulle
Vihreä pallukka siis tarkoittaa, että puhelin käyttää kännykkäsi mikrofonia (tai videopuhelussa kameraa ja mikrofonia) tai Teams käyttää kännykkäsi mikrofonia. Jos et halua Teamsin käyttävän kameraa, poista kuva käytöstä sovelluksen omilla ohjainkuvakkeilla.
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Internetistä löytyy myös paljon tietoa Mauri Kunnaksesta. Paras verkkolähde on Kunnaksen omat kotisivut (http://www.maurikunnas.net). Myös Otavan sivuilla on paljon tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan (http://www.otava.fi).
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Lähteitä, joissa näitä kahta suomalaista sotilasta verrattaisiin, ei löytynyt. Kannattaa lukea sekä Väinö Linnan Tuntematon sotilas että J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat, ja vertailla henkilöhahmoja.
Jotakin vinkkiä Tuntemattoman sotilaan naiskuvaan löytyy teoksesta Kirjoituksia Väinö Linnasta (toimittaneet Antti Arnkil ja Olli Sinivaara).
Lähteenä Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002
Setelin hinta riippuu painoksesta ja kunnosta. Arvo on suurin, jos merkintää Litt. A tai Litt. B ei ole. Setelit on luettelossa hinnoiteltu kunnon mukaan ja seteliä, jossa Litt.-merkintää ei ole, esiintyy yleisimmin kuntoluokassa, jossa sen hinnaksi on merkitty 150 €.
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Aumulehden nunerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?boo1=AND&booA=NOT&dat1=aamulehti&dat5=0…
Vanhoja kaupparekisterimerkintöjä voitte kysyä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä, puhelinpalvelu
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/puhelinpalvelut.html
Kaupparekisteri perustettiin 1896.
Enid Blytonin teos Viisikko pulassa ilmestyi nimellä Five Get into Trouble vuonna 1949. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959 Tammen kustantamana, suomentaja oli Hedvig Järvenpää-Lehtonen. Vuonna 1967 ilmestyi kirjan kolmas painos, jonka oli suomentanut Heidi Järvenpää. Vuoteen 2004 mennessä kirjasta oli ilmestynyt 11 painosta.
Kirjan juoni lyhyesti: Viisikko lähtee pyöräretkelle ja tustustuu Richard-nimiseen poikaan. Kidnappaajien tarkoituksena on siepata Richard, mutta he erehtyvät pojasta ja nappaavat Dickin. Viisikko lähtee jäljittämään ryöstäjiä Pöllöviidan kartanoon, mutta joutuu luonnollisesti itsekin pulaan.
Tällä hetkellä kirja löytyy hyllystä useista Helsingin kirjastoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Sukuselvitys voi olla esim. perunkirjoitusta varten tarvittava laajempi virkatodistus, josta käy ilmi henkilön muuttotiedot ja maininnat puolisosta ja lapsista. Jos henkilöllä ei ole lapsia, todistukseen merkitään vanhemmat ja sisarukset. Perunkirjoituksia varten sukuselvitys on tilattava erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa henkilö on 15 vuotta täytettyään ollut kirjoilla. Jos henkilö ei ole kuulunut seurakuntaan, tilataan sukuselvitys maistraatista. Mikäli selvitys tarvitaan sukunimen muutosta varten todistukseen otetaan mukaan aiemmat sukupolvet, joista selviää, että nimi on todella ollut suvussa.
F1-auto käyttää kilpailussa noin 60 litraa erikoisvalmisteista bensiiniä sadan kilometrin matkalla. Kun ajomatka yhdessä kilpailussa on reilu 300 kilometriä, auto kuluttaa noin 180-200 litraa bensiiniä yhdessä kilpailussa.
Lisätietoja lähteestä: http://www.nelonen.fi/einstein/jakso20/temppu2.htm
Jäähallien sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi riippuen hallien pinta-alasta ja hallien teknisistä ja rakenteellisista ratkaisuista. Eniten energiaa kuluu kylmäkoneiston toimintaan. Suomen Jääkiekkoliiton jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelmassa kerrotaan, että jäähallien energiankulutuksen
määrään vaikuttavat eniten hallin ilman lämpötila, jään pintalämpötila,
jäänhoitoon käytetyn veden määrä ja lämpötila, vaipan lämmöneristyskyky, ilma-
ja...
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -kirjan mukaan hyväkuntoinen 25-penninen on arvoltaan noin euron, lyöntikiiltoinen ja virheetön kolikko voi olla arvoltaan n. 13 euroa.
