Viiden uusimiskerran jälkeen sinun pitää käydä lainaamasi aineiston kanssa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Voit lainata aineiston uudelleen, mikäli siitä ei ole varauksia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Suomessa Jamelia-nimi on aivan uusi tulokas, eikä siitä löydy tietoa nimikirjoista. Väestörekisterin mukaan Jamelia-nimen sai vuosina 2000-2006 kolme tyttöä ja vuonna 2007 samoin kolme tyttöä. Yhteensä tämän nimisiä on siis Suomessa 6 henkilöä. Tunnettu Jamelia-nimen haltija on brittiläinen, jamaikalaisvanhemmista 1981 syntynyt pop-tähti Jamelia.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piikki viittaa tällaisissa tapauksissa lukuun 25. "Satapiikki" tai lyhyemmin "piikki" tarkoittaa kevytmoottoripyörää, jonka moottorin iskutilavuus on n. 125 kuutiosenttimetriä. Vastaavasti millin ja piikin pelti tarkoittaa peltiä, jonka paksuus on 1,25 mm.
Hakusana piikki kielitoimiston sanakirjassa.
Satapiikki Wiktionaryssa.
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Sofi Oksasen Koirapuiston (2019) käännösoikeudet on myyty toistaiseksi jo 20:lle kielelle. Teos tullaan kääntämään ruotsiksi, sekä usealle muulle kielelle.
(Päivitetty 1.3.2023) Teos on käännetty maaliskuuhun 2023 mennessä 18:lle kielelle, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN ja oikeuksia on lisäksi myyty 8:lle kielelle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämältä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löydät listan käännöksistä ja käännösoikeuksista.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja...
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
Taskukirjasto on Helmet-kirjaston käytössä oleva mobiililaitteissa toimiva sovellus. Taskukirjastossa voi etsiä kirjaston kokoelmista, tehdä varauksia ja sitä voi käyttää kirjastokorttina. Taskukirjaston voi ladata iOS- ja Android-laitteille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/content/3547/23
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa muumien taustasta ja synnystä. Ensinmainittu kertoo muumikirjoista, jälkimmäinen sarjakuvasta.
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, 1994)
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson (WSOY, 2000)
Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996.
Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona.
Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fi
Arvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fi
Historia | Vaasan yliopisto (uwasa.fi)
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Tätä tahnaa ei löytynyt valitettavasti lähteistämme eivätkä kollegat tunteneet sitä. Sen verran tietoa löytyi, että kysessä on luultavasti ollut spriigeeli. Googlen kuvahaku ei tuottanut tulosta, https://www.google.com/search?q=juotostahna&tbm=isch&ved=2ahUKEwjH1Zzdh…
Kysyin asiaa Tekniikan museosta, mutta sieltä ovat asiantuntijat lomalla ja palaavat vasta elokuussa. Tuntisiko joku lukijamme aineen?
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen kirjasta Helmetissä. Kirja toimitetaan sinulle valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus tarttuu vapaana olevaan niteeseen, joka voi olla muuallakin kuin Pasilan kirjastossa. Varaaminen on maksutonta.
Voi lukea lisää varaamisesta alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
En osaa sanoa, koska en lähde sitä laskemaan. Jos haluat tutkia aihetta tarkemmin, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin. Niistä on varmasti apua, kun selvität tuota laskutoimitusta.
Tekijä Pitkä matematiikka -kirjasarja
Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jaakkola: Abi pitkä matematiikka
Sampsa Kurvinen, Jukka Ottelin, Teemu Santavuori: Huippu Kertaus
Juuri-kirjasarja
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Ensimmäisen teoksen nimi on Heinähattu ja Vilttitossu, Tammi 1989 ja uusimman
Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela, Tammi 2005
(ks. esim. http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=424&lang=FI )
Alla viitteitä löytämistäni teatterisovituksista:
1. Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus –lastenooppera: ”Heinähattu, Vilttitossu ja vauva" -kirja on ollut innoittajana lastenoopperalle, jonka käsikirjoitus on Tiina ja Sinikka Nopolan, musiikin sävellys Markus Fageruddin
(http://www.kapsakki.fi/nayttamoesitykset_heinahattu.html)
2. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset –näytelmä (ilmeisesti samannimiseen kirjaan)
(http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.mhtml?hein)...
Suomi.fi-sivustolla kerrotaan lyhyesti hautauksen kustannuksista. Välttämättömiä hautauskuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Niiden lisäksi kuluja syntyy kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen ja muistotilaisuuden järjestämisestä tai muista sellaisista, mutta jos hautajaiset järjestetään mahdollisimman edullisesti, ne jäävät pois.
Hautauskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli vainaja on varaton, omaiset voivat hakea hautausavustusta oman kunnan sosiaalitoimistosta, ja mikäli vainajalla ei ole omaisia, kunta hoitaa varattoman vainajan hautauksen.
Kulujen hinta-arvioita löytyy E-hautauksen sivuilta.
Arkkujen hintoja, vainajan arkkuunlaiton sekä kuljetusten kustannuksia voi...
