Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
Kirjailija Aaro Honka (7.8.1913-22.5.2001) oli oikealta nimeltään Eino Arohonka, tosin vuoteen 1932 sukunimi oli Alén. Honka toimi Tampereen klassillisen lyseon rehtorina 1956-76. Honka kirjoitti ennen kaikkea huumorin sävyttämiä poikakirjoja. Nämä tiedot ovat Otavan vuonna 2004 julkaisemasta Suomalaisia kirjailijoita -teoksesta. Lisätietoja Hongasta voit etsiä esimerkiksi teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa) ja Suomen kirjalijat 1917-1944 (SKS).
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Yrjänä sukunimi on käytössä läntisessä Suomessa, etenkin Siika- ja Oulunjokilaaksossa. Nykyään Yrjänöitä on eniten Himangalla ja Lohtajalla. Nimi tunnetaan jo 1500-luvun puolivälistä lähtien. Esim. Jurvassa on asunut Henr. Yrjänä 1799. Sukunimi Yrjänäinen on ehkä muotoutunut miehen etunimestä Georgius (samoin mm. nimet Yrjäkkä ja Yrjönen ja muutama muu). Nimi tunnetaan 1500-luvun puolivälistä lähtien mm. Rantasalmelta, Tavinsalmelta ja Kainuusta. Etelä-Pohjanmaalla nimeä tavataan 1700-luvun alkukymmenistä eteenpäin. Nykyisin nimeä on eniten käytössä Ilmajoella ja Teuvalla.
Yrjänäinen on nykyisenä sukunimenä 106 miehellä ja 103 naisella, joista 198 asuu Suomessa ja 11 ulkomailla.
Kysymykseen...
Euroviisujen säännöissä (https://eurovision.tv/about/rules) edustuskappaleelle annetaan ehdoksi se, että sen on oltava uusi eli että sitä ei ole julkaistu ennen edellisen vuoden syyskuun ensimmäistä päivää. Lisäksi kappaleen sisällön, keston ja esittämisen suhteen säännöissä on joitakin määräyksiä (mm. sanoitus ei saa sisältää kirosanoja, esitys saa kestää korkeintaan kolme minuuttia ja lavalla saa olla korkeintaan kuusi esiintyjää).
Kappaleen kotimaata ei ole määritelty, eikä sitä ehkä voi kovin helposti tehdäkään. Nykyaikana ammattisäveltäjät ja -sanoittajat työskentelevät kansainvälisesti, ja esimerkiksi Saara Aallon viime vuoden edustuskappale Monsters syntyi Aallon itsensä, ruotsalaisten Linnea ja Joy Debin ja englantilaisen Ki...
Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996.
Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona.
Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fi
Arvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fi
Historia | Vaasan yliopisto (uwasa.fi)
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Verkkokoulun opitunnista 13: Maapallon väestö http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt13/index.html
Tarkkoja väestölukuja maapallon mitassa löytyy vasta noin vuodesta 1950 lähtien. Joka tapauksessa v. 1920 maapallon väkiluvun arvioitiin olevan n. 1,86 mrd. (lähin vuosiluku)
Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
Soittimen valmistaja on Carl Adam Victor Lundholm (1846-1935, jolla lienee ollut toimintaa sekä Helsingborgissa että Tukholmassa. En kyennyt löytämään verkosta sivustoa, joka esittelisi matkaharmoneja kuvin ja sanoin, kuviakin löytyi suhteellisen vähän (etsin sanoilla harmonium ja Lundholm).
Yleisesti ottaen vanhojen soittimien arvon määrittely on tavattoman vaikeata, koska paljon riippuu sekä kysynnästä, jäljellä olevien soittimien määrästä että tarjolla olevan soittimen kunnosta. Siksi on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle asiantuntijoille esitetyillä kysymyksillä, koska ns. kauppapaikan löytäminen ainakin Suomesta on vaikeata.
Vanhojen soittimien asiantuntemusta löytyy Suomesta ainakin Åbo Akademin yhteydessä toimivasta Sibelius-museosta...
Satakirjastoista löytyy pari opusta, joihin kannattaa tutustua:
Korpela, Leena: Kirjankorjaajan opas
Tainio, Kalevi: Sidoskorjausopas
Kirjojen saatavuuden näkee täältä: https://satakirjastot.finna.fi/
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, 1996, nimistä kerrotaan seuraavasti:
Luukas on tullut kreikkalaisesta tai latinalaisesta nimestä Lucas, joka tarkoittaa Lucianiasta (maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin. Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. 18.10. on ollut Luukaksen muistopäivä jo alkukirkon ajoista lähtien.
Nikodemus pohjautuu kreikkalaiseen Nikodemos nimeen, joka tarkoittaa kansanvoittajaa (Nike=voitto, demos=kansa). Teemu ja Niko nimet on johdettu nimestä.
Simeon ja Simon -nimet merkitsevät rukouksen kuulemista. Simeon on Vanhassa Testamentissa käytetty nimimuoto. Suomessa nimi on tunnettu Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Naula on ollut aikoinaan painomitta. Yksi naula oli 1600-luvulla 128 kvintiiniä, joka puolestaan oli ¼ luotia eli 3,34 gramaa. Vuodesta 1638 naula on ollut 421,3 gr. Apteekinmittana naula oli 356,28 gr. Vuodesta 1855 naula oli desimaalijakoisen painojärjestelmän yksikkö, joka oli 425,076 gr ja 100 naulaa oli puolestaan yksi sentneri. Suurempi yksikkö puolestaan oli leiviskä, joka oli 20 naulaa.
Tavallisimmat naulatyypit ovat lankanaula, uppokantanaula eli dyckertnaula, bitumihuopanaula ja listanaula. Naulojen mitat ilmoitetaan millimetreissä. Usein puhutaan tuumista, kuten kahden tuuman naula, kun tarkoitetaan 50 millimetrin naulaa. Naulat ovat joko käsittelemättömiä eli kirkkaita tai sähkösinkittyjä tai kuumasinkittyjä. Kuumasinkitetty...
