Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Olisiko kyseessä Alfred Lord Tennysonin usein lainattu runonpätkä "On parempi että on rakastanut ja menettänyt kuin ettei olisi lainkaan rakastanut" ("'Tis better to have loved and lost / Than never to have loved at all"). Löytyy suomeksi käännettynä sitaattina ainakin Jarkko Laineen Suuresta sitaattisanakirjasta (1989), englanniksi taas runon In Memoriam A. H. H. (1850) osan XXVII loppusäkeestä. Netistä sitaatti löytyy mm. https://sitaatit.fi/rakkaus-aforismit/
Ajatus on ainakin vanha, koska sama lause on pistetty myös Senecan suuhun. https://fi.wikiquote.org/wiki/Seneca
Publisher-kohtaan tulee tosiaan omakustanteen tekijän nimi tai hänen oman kustannusyhtiönsä nimi, jos sellainen on. KDP:n (Kindle Direct Publishing) ohjeistuksen mukaan tähän kohtaan ei saa merkitä mitään seuraavista:
Jokin muu kustantamo, esim. saman teoksen aiemin julkaissut yhtiö
Viittaus Amazoniin tai sen sisaryhtiöihin
Viittaus Kindleen tai Kindle Direct Publishingiin (KDP)
Verkkosivustot tai verkkotunnukset (domain)
KDP:n luettelointiohjeistus kokonaisuudessaan: https://kdp.amazon.com/en_US/help/topic/G201097560
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Finsk-svensk utbildningsordlistan
(http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/utbildningsordlista_05.html) mukaan lärarlag on suomeksi opettajatiimi.
Opettajatiimi-periaatteella tunnutaan suomalaisissakin kouluissa työskenneltävän. Mikko Takalan "Uus-opettajuus" ja innovatiivinen tiimikoulu -kirjassa puhutaan vanhasta, oppikoulun aikaisesta kateederiopetuksesta, yksintekemisestä. Tämä uusi tiimimäinen työskentelytapa kuuluu opettajan uuteen työkulttuuriin (s. 73).
Tiimityöskentelystähän puhutaan monilla muillakin työelämän aloilla. Sitä, mistä maasta malli on lähtöisin, taitaa olla mahdoton selvittää. Todennäköisesti se on syntynyt samoihin aikoihin useassa maassa.
Kirjassa "Joulukontti: tekijä Liisa Merenkylä" kerrotaan joulun vietosta seuraavaa:
"Joulun viettoon liittyviä tapoja voimme löytää hyvinkin kaukaisilta ajoilta, nimittäin vanhojen roomalaisten Saturnalia-juhlasta sekä muinaisgermaanien Keskitalven-juhlasta. Näillä juhlilla ei ole kristillinen vaan pakanallinen alkuperä.
Saturnalia
-juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan, maanviljelyksen suojelijan kunniaksi joulukuun 17. päivästä 24. päivään ja siihen valmistettiin runsaasti monenlaisia ruokia, leivonnaisia ja juomia. Vapaat ja orjat, rikkaan ja köyhät olivat silloin tasa-arvoisia ja juhlivat yhdessä.
-yleisiä saturnalialahjoja olivat kynttilät, savinuket ja makeiset joita annettiin erikoisesti lapsille
Keskitalven juhla
-vietettiin...
Kirkes-kirjastojen aineisto voidaan palauttaa myös toiseen kirjastoon. Lainattu aineisto voidaan palauttaa maksutta oman kunnan kirjastoon. Jos aineisto palautetaan muuhun kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään nidekohtainen kuljetusmaksu 0,50 euroa / kpl.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Sarah viroksi, ruotsiksi ja ranskaksi
Viroksi: Saara tai Saare
Ruotsiksi: Sara
Ranskaksi: Zara
Lähteet: Den Svenska almanackan, Nimipäev kalender, Calendrier des Prénoms Majeurs.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy eriaiheisia vinkkilistoja, joista voisi löytyä hänelle kiinnostavaa luettavaa. Sivuilla on vinkkejä mm. näistä aiheista: hyvinvointi, luonto ja ympäristö, matkailu ja urheilu ja vapaa-aika. Vinkeissä on niin tieto- kuin kaunokirjojakin. Myös kirjailija suosittelee -vinkeistä voisi löytyä sopivia. Mukavaa lukukesää!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Suomessa Jamelia-nimi on aivan uusi tulokas, eikä siitä löydy tietoa nimikirjoista. Väestörekisterin mukaan Jamelia-nimen sai vuosina 2000-2006 kolme tyttöä ja vuonna 2007 samoin kolme tyttöä. Yhteensä tämän nimisiä on siis Suomessa 6 henkilöä. Tunnettu Jamelia-nimen haltija on brittiläinen, jamaikalaisvanhemmista 1981 syntynyt pop-tähti Jamelia.
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla...
Täysin varmaa selitystä sanonnoille on hankala löytää. Aamulehden artikkelissa vuodelta 2018 Vittujen kevät -nimityksen kerrotaan syntyneen keväällä 1940, kun rintamalotat pääsivät ensimmäistä kertaa rintamalle. Toisaalta sanonta voi pohjautua siihen, että entisaikoina vittu tarkoitti vanhemman naisen sukuelimiä ja sillä nähtiin olevan yliluonnollinen voima eli "väki". Väki oli voimakas ja sitä saatettiin hyödyntää esimerkiksi metsäpetojen karkotukseen pihapiiristä. Petojen uskottiin kaikkoavan, jos vanhempi nainen pyllisti hame korvissa. Keväisin, kun karja laskettin laitumelle, tätä ns. pyllytystäkin on todennäköisesti tehty enemmän.Sanonta sai koronakeväänä 2020 taas uuden merkityksen, kun pandemiakevääseen viitattiin "vittujen keväänä...
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
