Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007:...
Raskas Patteristo 12 (Rask. Psto 12) perustettiin jatkosodan aattona kesäkuussa 1941 Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin toimesta Messukylässä. Patteristoa ei alistettu heti sodan alusssa millekään divisioonalle, mutta varsin pian se toimi ensin IV Armeijakunnan sekä sittemmin 15. Divisioonan alaisuudessa Karjalan Kannaksen takaisinvaltauksessa sekä myöhemmin asemasodan aikana Kannaksella Raudun pitäjän lähistöllä.
Patteristosta ei ole tiettävästi kirjoitettu minkäänlaista historiikkia. Patteriston sotapäiväkirjoja sekä muita virallisia asiakirjoja säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia(www.arkisto.fi). Tämän arkistoaineiston yhteydessä saattaa olla jonkinlaisia nimilistoja.
Kannattaa...
Matkalaulu on saksalainen kansansävelmä. Siinä on kolme säkeistöä. Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. nuottikokoelmista Suuri Toivelaulukirja 19, Nuorten laulukirja (toim. Wilho Siukonen) ja Laulava toivonliitto (toim. Jussi Ilvonen).
1.
Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Vaaroja on täynnä tie, seikkailusta toiseen vie.
Heissun, heissun, heissunhei, rallallei, rallallei!
Heissun, heissun, heissunhei, rallallallallei!
2.
Ja jos matka uuvuttaa, heissunhei, rallallei,
metsä suojaa tarjoaa, rallallallallei!
Siellä mätäs vuoteena, sinitaivas kattona.
Heissun, heissun jne.
3. Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Surut, huolet...
Runo on nimeltään Eriskummalinen kantele ja se kuuluu Elias Lönnrotin kokoamaan Kantelettareen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamasta teoksesta Kanteletar, elikkä, Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä (toim. Elias Lönnrot) on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin eli 16. painos vuonna 2005.
Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja.
Suomen lainsäädäntö ei ota suoranaisesta kantaa antropofagiaan eli ihmissyöntiin, ei myöskään kannibalismiin eli samaa lajia olevan yksilön syömiseen. Rikoslain 17. luvun 12§ on kuitenkin ns hautarauhaa käsittelevä kohta, jonka toinen momentti kuuluu seuraavasti:
"2) [joka] käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla (...) on tuomittava hautarauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Tämä lainkohta antaa ainakin mahdollisuuden syyttää ihmissyönnistä. Koska laissa ei kuitenkaan puhuta suoraan syömisestä ja mukana on suhteellinen ilmaisu "pahennusta herättävällä tavalla", on mahdotonta arvioida, mihin oikeusistuin konkreettisessa tilanteessa päätyisi. Todennäköisesti esimerkiksi tilanne,...
Kysymys on varmaankin seuraavasta Syyslaulu nimisestä runosta, joka löytyy "Kansanopiston laulukirjasta" vuodelta 1947 (Otava). Tekijästä siinä ei kuitenkaan ole mainintaa, mutta sama laulu löytyy myös ruotsinkielisestä laulukirjasta Gröna visboken (saatavana monista Helsingin kaupunginkirjastoista), ja tekijäksi on merkitty Carl Fredric Dahlgren ja laulun nimi on Hösten är kommen. Kansanopiston laulukirjaa on saatavana Helsingin yliopiston (Unioninkatu 36, puh. (09) 191 23196) Fennica kokoelmasta. Tässä kuitenkin kyseisen runon sanat:
Syksy on tullut ja myrskyelee,
joutsen ja pääsky jo pois pakenee,
kukka on vaipunut sammalehen,
aalto se kuohuvi loiskuttaen.
Ahti se kantelons' kaikua suo,
luonnotar vihreän vaippansa luo.
Päivä on...
Kyseessä on Einon Leinon runo Aleksis Kivi. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa Pyhä kevät. Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Alla olevasta linkistä voit lukea koko runon:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä 1990)
Leino: Sata kauneinta laulua : valikoima...
Ulla-Lena Lundbergin kirja Jää kertoo kuvitteellisesta saaristolaisyhteisöstä nimeltä Luodot. Tapahtumapaikassa on samoja piirteitä kuin Kökarin Hamnössä ja Ulla-Lena Lundbergin varhaislapsuuden maisemissa. Alueelle on jopa järjestetty patikointiretkiä http://www.visitaland.com/fi/tietoa/artikkelit?articleid=2942 .
Nimi on latinaa, alkuaan se on äännetty suurinpiirtein luuna eli pitkä u. Paitsi kuuta ja kuutamoa sillä on nimitetty roomalaisten tarustossa kuun jumalatartakin, "Kuutarta". Tämä jumaluus on lainattu kreikkalaisilta, joilla oli Selene (Σελήνη, merkitys myös kuu). Luna oli myös kaupungin nimenä Italian luoteisosissa meren rannalla. Venäjän kielessä kuun nimenä on Luna (луна, paino päätteellä eli lunaa), minkä vuoksi useita neuvostoliittolaisia avaruusaluksia nimitettiin tällä sanalla. Tunnettuja Luna-nimisiä en löydä. Ulottuvillani olevista pyhimyskalentereista (http://www.heiligenlexikon.de/, http://kirchensite.de/index.php?cat_id=8157, http://www.catholic.org/saints/stindex.php?lst=L, http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/...
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
Useassa eurooppalaisessa kielessä perhettä merkitsevä sana pohjautuu latinan sanaan "familia".
Familia oli alunperin huomattavasti nykyistä perhettä laajempi käsite: se tarkoitti päämiehen alaista taloutta kaikkine väkineen ja omaisuuksineen. Familiaan kuuluivat vaimon ja lasten lisäksi mahdolliset muut sukulaiset, suojatit, palvelijat, vapautetut ja orjat. Lähimmäksi perheentapaista yksikköä tuli se joukko, joka eli isännän kera domuksessa, isännän talossa.
Suomen perhe sitä vastoin on vanhaa itämerensuomalaista perua, mitä ilmeisimmin johdos ikivanhasta perä-sanasta. Johdoksen alkuperäinen asu on ollut *pereš, josta myöhemmin on syntynyt pereh. Tällaisena sana esiintyy vielä Agricolan kirjakielessä, joskin yleiskielessä sananloppuinen -h...
Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki.
Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Perimätieto kertoo, että siemenperunan voi hyvin puolittaa tai jakaa vieläkin pienempiin osiin sadon kärsimättä. Näin on menetelty pula-aikoina. Linkki Vauva.fi keskusteluun.
Anne Paalo taas toteaa kirjassaan Peruna s. 30:" Joskus on ollut tapana siemenperunoiden lohkaiseminen 2-4 osaan, mutta tätä tulee käyttää vain poikkeustapauksessa.... Suuret perunat on lohkottu siemenperunoiksi aikoina, kun perunaa on ollut niukasti saatavilla kuten sodan aikana. Lohkotut perunat antavat pienemmän sadon kuin kokonaiset ja ovat alttiimpia taudeille. Paras tulos lohkomisesta on saatu, kun mukula on leikattu pitkittäin kahteen osaan. Tällöin molempiin lohkoihin tulee saman verran latvapuolen silmuja. Lohkotut perunat pitää istuttaa heti, koska...
Kirjan Sukunimet, jonka ovat toimittaneet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala ja joka on ilmestynyt v. 2000 mukaan sukunimi Nuutinen on kansankielinen muoto Knuutinen -sukunimestä. Se on lähtöisin pohjoismaisesta miehennimestä Knut. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että tämä etunimi merkitsee ylpeää tai reipasta, muinaissaksassa sana knuz merkitsee urheaa. Eniten Nuutisia asuu Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat".
Pakina 'Arvonimi' löytyy esimerkiksi kaikki Ollin mustapartaispakinat yhteen kokoavasta kirjasta Mustapartainen mies herättää pahennusta (Otava, 1975). On hyvä huomata, että samannimiseen vuonna 1921 julkaistuun pakinakokoelmaan se ei sisälly. Sen sijaan se on mukana kirjassa Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1438326?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935344?lang=fin
