Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Ruisleipä leivotaan ruisjauhosta, (ĺisänä voi olla hieman vehnäjauhoja). Vaalean hapatetun leivän leipomisessa käytetään vaaleita jauhoja.
Hapattamisella leivonnassa tarkoitetaan käymisprosessin läpikäymistä. Leipomisessa hapateketjun alkusysäys löytyy taikinajuuresta
Leivän juuren voi itsekin valmistaa.
https://www.soppa365.fi/reseptit/suolainen-leivonta/hapan-vaalea-leipa
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Taikinajuuri
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa
Etsimäsi Claes Anderssonin runo on alunperin nimeltään "Inandning, utandning" ja löytyy hänen runokokoelmaltaan "En morgon vid havet" (Schildts & Söderströms, 2015):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kokoelma on ilmestynyt Jyrki Kiiskisen suomennoksena nimellä "Aamu meren rannalla" (WSOY, 2015). Etsimäsi runo on suomeksi nimeltään "Sisäänhengitys, uloshengitys":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Petter Korkman on säveltänyt runon ja se löytyy Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=_V16agnHGz0
Kielikuva auroiksi muuttuvista aseista on peräisin Raamatusta, ja sitä on hyödynnetty paljon eri yhteyksissä. Pentti Saarikosken runokokoelman "...
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila
Eija Kämäräisen kirjassa Hyvä käytös, hyvät tavat kerrotaan, että tohtorinhatun käytöstä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä etikettisääntöä. Esimerkiksi eri yliopistoilla on erilaisia käytäntöjä sen käytöstä promootiotilaisuuksissa. Kirjan mukaan tohtorinhattua voidaan käyttää myös muualla kuin akateemisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa.
Suomen eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinsi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta oli vajaalukuinen. Punaisten tappion takia eduskunnassa ei ollut vasemmiston edustajia ja tynkäeduskunnassa oli enimmillään 111 kansanedustajaa. Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät – suomalainen monarkia 1917-1919, myytti ja todellisuus –teoksen mukaan ”Friedrich Karlin valitsemisen esittäjäksi oli valittu vanhasuomalainen talonpoika J. E. Antila ja kannattajaksi ruotsalainen aristokraatti Wrede. Valinta ja sen sisältämä symboliikka oli tarkkaan harkittu: talonpoikainen suomalainen kansa esitti kuninkaan valintaa, ja suomenruotsalainen ylimystö yhtyi siihen – kansallisen...
Etsitty kirja saattaisi olla Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto, 2009). 16-vuotiaan Hayleyn vanhemmat lähettävät tyttärensä kesäksi Italiaan. Retkellään kohti Rocca Maggioren linnaa Hayley löytää kukkulan rinteeltä pikkuruisen kahvilan ja sieltä turkoosisilmäisen Enzon...
Tiettävästi aikoinaan Neuvostoliitossa sensuroidut tekstinpätkät ovat kursiivilla Bulgakovin huikean teoksen ensimmäisissä suomenkielisissä painoksissa.
Toinen painos ilmestyi kahtena niteenä vuonna 1976, seuraavissa painoksissa niteet on yhdistetty.
Valitettavasti en omin silmin päässyt tarkistamaan yhtäkään sellaisista painoksista, joissa kursivoinnit todennäköisesti ovat vielä tallella. Mutta kollegani muissa kirjastoissa olivat avuliaita ja plarasivat kirjoja puolestani. Heidän silmiensä mukaan sinun kannattaisi katsastaa nämä:
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 1. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182089~S9*fin
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 2. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182088~S9*fin...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutunut nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Asevelvollisten palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Varusmiehet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
Lisätietoja ja lähteitä:
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Pohja, M. (2020). ”Ei tässä olla leikkimässä maanpuolustusta” – 2010-luvun turvallisuusympäristön vaikutus reserviupseerinaisten kokemuksiin...
Linnut-kappaleen sävelsi ja sanoitti Jukka Koivisto. Kappaleessa on pohjalla twist-komppi, mutta tempo on selvästi iskelmätwistiä nopeampi ja lisämausteena on lattarirytmitystä.
Tanssilajin määrittämiseen palstalta ei luultavasti löydy riittävää asiantuntemusta, mutta tunnistamisen avuksi voi suositella teosta Komppia ikä kaikki : tanssimusiikin käsikirja. (Selvät sävelet, 2011, ISBN 9789519548036). Se on saatavissa Vaara-kirjastoista.
Helmetin Finnaan siirtymistä koordinoivasta projektista vastataan seuraavasti:Lainaushistoria on näkyvissä uudessakin Helmet.fi:ssä, jos sen on ottanut käyttöön, eli tiedot eivät katoa. Muistilistat ovat uudessa Helmet-verkkopalvelussa suosikkilistoja. Vanhat muistilistat eivät siirry uuteen verkkopalveluun.
Kyllä Kekkonen tässä siteeraa Aku-Kimmo Ripattia, jonka 1962 julkaistusta aforismikokoelmasta Luodemailta tämä ajatelma löytyy:
"Pelokas ihminen pitää kiinni, omistelee itselleen turvallisuutta.
Hän säilöö kesän hedelmiä, mutta ei raski avata säästöjään.
Turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista." (s. 14)
Kopioston sivulla kerrotaan näin:"Kirjan kansikuva ja kuvitus ovat luovan alan ammattilaisten tekemiä kuvataiteen teoksia tai valokuvia, joita suojataan tekijänoikeuslailla. Jos teoksen tekijänoikeus on rauennut, sitä saa käyttää vapaasti. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kirjan kansikuvaa näytetään vinkkauksen yhteydessä, kyse on sitaattioikeuden mukaisesta tilanteesta tai kirjan kuvitus on vain toissijaisessa merkityksessä videossa tai kuvassa.Kopioston lupaa ei myöskään tarvita, kun kirjan kansikuva tuodaan verkkokirjastoon linkittämällä se kirjaston ja kyseisen palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaisesti. Aina linkit eivät toimi, kansikuvaa ei ole saatavilla tai...
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.