Kuopion kaupunginkirjastossa löytyy sukututkimusaineistoa mikrofilmeinä ja mikrokortteina. Tarkemmin luettelot löytyvät internetistä kirjaston kotisivun kautta klikkaamalla kohtaa ”Hakemisto kirjaston palveluista” ja sieltä kohtaa ”Sukututkimus”.
Suora linkki tässä:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/210706103713454/$FILE/Sukutu…
Mikrofilmit ja -kortit sijaitsevat lehtisalin sukututkimushuoneessa, jossa myös lukulaitteet niitä varten. Näitä tallenteita ei siis ole mahdollista lainata kotiin. Mikrokorttien lukemiseen ei tarvitse varata aikaa, sillä lukulaitteita on useampia. Mikrofilmien lukemiseen on hyvä varata aika etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta, suositus neljä tuntia kerrallaan. Näitä laitteita on 4 kappaletta, joista...
Kyllä muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista, joissa on voinut altistua tartunnalle. Jäljittäjillä olisikin varmaan aikamoinen työ selvittää joka ikinen tartunnan saaneen lähettyvillä ollut ihminen. Esimerkiksi Espoolla, Helsingillä ja Kirkkonummella on verkkosivuillaan tietoa mahdollisista altistumispaikoista.
- Kirkkonummella https://www.kirkkonummi.fi/ajankohtaista-tietoa-koronaviruksesta-1232020
- Espoolla https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Mahdolliset_alti…
- Helsingillä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten altistukset, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/sote-palvelut/korona-tilanne
Muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista ja ajoista, jolloin on voinut...
Helsingin kaupunki, mm. kaupunginkirjasto, palkkaa jonkin verran 16-17-nuoria kesätöihin. Palkka on 1000 euroa kuukaudessa kokoaikaisena työaikana. Osa-aikatyössä palkka on suhteessa työaikaan. Hakuaika alkaa tammi-helmikuussa. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivuilta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ukk-kesa/
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Tarkkaa syntymäaikaa voi astrologi Raimo Nikulan mukaan tiedustella ainakin kahdesta lähteestä. Jos sinulla on tiedossa sairaala, jossa synnyit, voit sinne suoraan yhteyttä ottamalla yrittää selvittää mihin kellonaikaan olet syntynyt. Syntymäsairaalassasi pitäisi olla arkistoituna synnytyskertomus, josta myös täsmällinen syntymäaikasi käy ilmi. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys, tehdään tietopyyntö Kansallisarkistoon: https://arkisto.fi/index.php/palvelut/tietopyyntopalvelu?page=fi/palvel…. Tämä edellyttää kuitenkin, että synnytyksessä on ollut mukana kätilö, joka on laatinut synnytyskertomuksen.
http://www.raimonikula.net/syntymat.htm
Lukumääriä tai prosenttiosuuksia Korkeasaaren eläintarhan luontoon palautettavien eläinten määristä ei löytynyt, mutta Korkeasaaren sivuilta löytyy tietoa hankkeista, joissa eläimiä on palautettu luontoon:
https://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/#6bc57931
Tarvittavat tiedot asian selvittämiseksi löydät tutkimalla wikipedian luetteloa valtioista pinta-alan mukaan sekä luetteloa valtioista väkiluvun mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
Kyseessä on todennäköisesti äänite Kissa kehrääväinen : venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran äänilevynä vuonna 1977. Sittemmin äänite on julkaistu myös CD:nä. Laulut on sovittanut Marjatta Meritähti. Äänite kuuluu Kirkes-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.379626
En löytänyt tästä aiheesta tehtyä tutkimusta. Mauri Sariolan kirjassa "Sumusta nousee risti" on päähenkilö Kuusama soutelemassa Eevan kanssa.Heidän keskustellessaan Eevan nimi muuttuu välillä Annikaksi ja takaisin Eevaksi. Mielenkiintoinen havainto kirjan lopussa on se, että toinen näistä naisista on murhaajan uhri, toinen murhaaja. Sariola, Mauri : Sumusta nousee risti Gummerus 1975 luku 14
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen nimeltä Hirvivahinkojen vähentäminen metsänhoidollisin menetelmin (2006), jossa käsitellään mm. hirvien ravintoa ja sen vaikutusta taimikoihin. Selvitys on verkossa luettavissa:
https://www.researchgate.net/publication/268827266_Hirvivahinkojen_vahe…
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Tenorisaksofonilla soiva h on sävel joka kuullaan, kun soittajan nuotissa sävel on cis.
Saksofonit ovat transponoivia soittimia. Niille kirjoitetaan nuotit eri sävellajiin ja siten eri korkeudelle nuottiviivastossa kuin soiva sävelkorkeus edellyttäisi. Tällä on tarkoitus helpottaa soitinperheen muiden instrumenttien soittoa, kun ei tarvitse opetella jokaiselle eri sormituksia.
Tenorisaksofoni on yhden kokosävelaskeleen transponoiva, B-vireinen soitin. Alttosaksofoni on Es-vireinen, joten sille soiva h kirjoitetaan nuottiin gis-säveleksi.
Sävelten nimissäkin on eroa: eurooppalainen perinne puhuu h-sävelestä, mutta amerikkalaisille (ja populaarimusiikissa yleensäkin) saman sävelen nimi on B.
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php...
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Kävin pikaisesti läpi Edith Södergranin runokokoelmia, mutta en löytänyt runoa valkoisesta hevosesta. Ajattelin että voisit kuitenkin tutustua seuraaviin teoksiin:
Eeva-Liisa Mannerin hevosaiheiset runot on koottu teokseen Hevonen minun veljeni (Tammi 1988). Nopeasti katsoen runojen hevoset olivat kyllä enimmäkseen mustia.
Helvi Hämäläisen kokoelmassa Punainen surupuku (Wsoy 1958) on osasto Valkea hevonen, jonka ensimmäisessä runossa, Pilvenpyydystäjä, esiintyy valkea hevonen.
Ritva Haavikko on julkaissut teoksen Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY 2003).
Toivottavasti nämä auttavat sinua eteenpäin.
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja. Kirjoittajia sarjassa on useita, mutta kirjoittajien henkilötiedot ovat todella kiven alla. Niin myös Kirsten Larsenin. Yksi vinkki voisi olla tiedustella asiaa kustantajalta, palautelomakkeen löydät täältä http://www.asiakaspalvelu.fi/palaute/ . Englannin kielellä Lizzie McGuire -ilmiöön voi tutustua esim. osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .
Tietoja suomalaisista dekkarikirjailijoista on mm. Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämässä dekkaritietokannassa http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/default.htm . Dekkaritietokannassa olevista kotimaisista kirjailijoista suosittu on Ilkka Remes. Dekkarinetistä löytyy luettelo hänen teoksistaan. Ilkka Remeksen (salanimi) kotisivut http://www.ilkkaremes.com/ . Tietoja on myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Teoksia, joissa on tietoja kirjailijoista esim. Remeksestä:
- Pekka Tarkka, Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
- Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2000
Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta.
Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä.
Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
