Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja...
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy eriaiheisia vinkkilistoja, joista voisi löytyä hänelle kiinnostavaa luettavaa. Sivuilla on vinkkejä mm. näistä aiheista: hyvinvointi, luonto ja ympäristö, matkailu ja urheilu ja vapaa-aika. Vinkeissä on niin tieto- kuin kaunokirjojakin. Myös kirjailija suosittelee -vinkeistä voisi löytyä sopivia. Mukavaa lukukesää!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa muumien taustasta ja synnystä. Ensinmainittu kertoo muumikirjoista, jälkimmäinen sarjakuvasta.
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, 1994)
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson (WSOY, 2000)
Loton virallinen alkamisvuosi Suomessa on 1971, vaikka ensimmäisen lottokierroksen myynti alkoikin jo 11.12.1970.
Lottokuponkien tarkastus tapahtui alusta alkaen koneellisesti. Itse asiassa lottoa ei olisi voitu aloittaa ilman Veikkauksen siirtymistä manuaalisesta koneelliseen kuponkitarkastukseen 1960-luvulla. Loton myötä kasvavaa kuponkimäärää ei millään olisi ehditty tarkastaa viikoittain.
Automaattisen tietojenkäsittelyn aloitusvuodeksi voidaan nimetä vuosi 1963 siinä mielessä, että silloin otettiin käyttöön ICL-merkkiset reikäkorttikoneet. 1967 tulivat optiset lukijat voittojen etsintään ja vuonna 1969 Gamma 10-merkkinen tietokone.
1960-luvun lopulla yksi kupongintarkastuskone pystyi käsittelemään noin 36 000 veikkauskuponkia tunnissa...
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla asiantuntijamme vastaus kysymykseesi homeongelmasta:
Hometorjunnassa on se ongelma, että hometta vastaan ei oikein pärjää desinfiointiaineilla tai myrkyillä. Bakteereihin tehoavat monet vastaavat aineet, mutta homeille pitäisi useimmiten olla 100-1000x suurempia pitoisuuksia - ennen kuin ne tehoavat edes hetkellisesti. Ja tällöin on vaarana, että haittavaikutuksia voi tulla myös tilojen käyttäjille. Lisäksi jos kosteutta pääsee kasvualustaan (materiaaliin) uudestaan riittävästi, niin home lähtee uudestaan kasvamaan lähes poikkeuksetta. Hometta tappaa parhaiten kloori, mutta siinä on sama ongelma - jos kosteus siis uusiutuu. Lisäksi kaikille pinnoille kloori ei sovi. Laimennusohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteen tietoja...
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon....
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole maskipakkoa, mutta maskin käyttämistä suositellaan edelleen vahvasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Se, huomautetaanko asiakkaita maskin käytöstä riippuu kirjastosta, eikä siihen ole yhtenäistä linjausta.
Lisätietoa pääkaupunkiseudulla (ja muualla Uudellamaalla) voimassaolevista rajoituksista ja suosituksista löytyy HUS:in sivuilta:
https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirusepidem…
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
