Suosittelen, että soitat omaan kirjastoosi ja keskustelet asiasta. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Kysy voidaanko lainasi uusia ja voidaanko varaustesi noutoaikaa pidentää. Vastaus riippuu siitä, onko lainoistasi tai varauksistasi varausjonoa vai ei. Tarvittaessa sinulle voidaan tehdä uudet varaukset. Jos et voi itse palauttaa tai noutaa varauksiasi, selvitä voisiko joku tuttavasi käydä puolestasi kirjastossa.
Lisätietoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Erapaivat_ja_varaukset_bussilakon_aikana(256530)
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)...
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
Lastenrunokokoelmissa Pikku Pegasos ja Suomen lasten runotar on omat osastonsa
kirjoja, lukemista ja oppimista käsitteleville runoille. Pikku Pegasoksessa osaston nimi on Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina (s.163-174) ja Suomen lasten runottaressa Opi sinä kirjaimet (s.145-160). Kari Aronpuron teoksessa Kirjaimet tulevat on upea runo lukemaan oppimisesta: Nyt on ylevä hetki.
Kuukaudet-laulun sävellys on merkitty Ilkka Kuusiston nimiin (v.1989). Sanoitus on Pia Perkiön. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=4078f82f-c4cd-4eb…
Pii paa puu (Pii paa puu, terve tammikuu) on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama (v. 1989). http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=pii+paa+puu&culture=fi&…
Tiedossamme ei ole kuinka suuren painoksen kirjan kustantaja Into kustannus on alkuun teoksesta ottanut. Nykyään kustantajat siirtyvät enenevästi tarvepainatukseen eli varastoja ei välttämättä täytetä heti suurella painosmäärällä. Painoksen suuruutta voi tiedustella kustantajalta.
Ylen verkkoartikkelin mukaan 100.000 kappaleen painokseen on kaadettava yli 400 vankkaa puuta. Paperia kuluu 45 tonnia eli 100 rullaa. Paperipuuksi kaadetaan yleensä harvennushakkuista saatavaa kuitupuuta. Järeistä tukkipuista sahatavaraksi kelpaamaton osa päätyy myös sellukattilaan. Esimerkin 100 000 niteen painos on huomattavan suuri, tavallinen tietokirjan painos on alkuun ehkä muutamissa tuhansissa.
https://www.ts.fi/kulttuuri/427776/Kustantamot+...
Kirvoilla ei ole hampaita, joten ne eivät tarkkaan ottaen pysty edes teoriassa puremaan ihmisiä. Sen sijaan kirvoilla on imukärsät, joilla ne imevät kasveista nestettä ravinnokseen (L. Luoto & H. Luoto: Ötökät lähiluonnossa, 2021, s. 115). En löytänyt kovin yksityiskohtaisia ja auktoritatiivisia lähteitä siitä, voivatko kirvat vahingoittaa ihmisen ihoa imukärsillään, mutta yleinen konsensus vaikuttaa olevan, että tällainen on harvinaista, sillä kärsät eivät sovellu kovin hyvin tähän tarkoitukseen, eikä ihmisen ihon vahingoittaminen muutenkaan ole kirvoille lajityypillistä käytöstä (ks. esim. https://bugbrief.com/aphid/do-they-bite ; https://medium.com/@ms.heather.whitney/are-aphids-poisonous-to-humans-3…). Mikäli kirvaa ei siis saa...
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Helsingissähän on hyvä ja kuvauksellinen teollisuusalue jo aivan kantakaupungissa, nimittäin Kvaerner Masa-Yardsin telakka ja Munkkisaaren alue. Myös Tattarisuolla, Herttoniemessä ja Sompasaaren sekä Arabian ympäristössä on paljon pien- ja vähän isompaakin teollisuutta, mukavasti jo vähän rähjääntynyttäkin. Vanhankaupunginlahdella tekniikanmuseona (www.tekniikanmuseo.fi) toimiva vanha voimalaitos on miljöönä mitä hienoin, tosin ehkä jopa jo liiankin siistiksi kunnostettu.
Kirjallisuutta helsingin teollisuusalueista löytyy jonkin verran, parhaiten Pasilan pääkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Mene sivulle www.helmet.fi, valitse sanahaku ja kirjoita teollisuusalueet and helsinki, niin saat useammankin hakutuloksen. Etenkin...
Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004.
Suppilovahverot harmaantuvat vanhemmiten, kuten monet muutkin eliöt. Luontoportti
Paleltunut suppilovahvero on vetelän tuntuinen. Jos sieni sulettuaan on yhä kiinteä, sen voi syödä.
Pakastuminen ja sulaminen vuorotellen pilaa herkästi suppilovahverot loppusyksystä.
"Haaveenani on ollut löytää hyvin pakkasta ja sulamista kestävä suppilovahvero, ”jouluvahvero”. Yleensä suppilovahverot nuukahtavat, kun avomailla on pakkasta kuusi, seitsemän astetta ja sen jälkeen ilma lauhtuu." Suomen luonto.fi
Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf
Malesialaisten kirjailijoiden kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjaston (&Vantaa & Espoo) tietokannasta löydy. Niitä tiedustellaksesi kehotan sinua kääntymään Aasian
ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitoksen puoleen (Helsingin Yliopisto os. Meritullinkatu 1 B puh. 191 22224). Muuta Malesiaan liittyvää löytyy kyllä. Olen koonnut aineistoa
jota ei voi kutsua matkakirjoiksi, mutta eivät ne "sisältäpäin" nähtyjäkään välttämättä ole.
Remes, Juha : Tunne Aasia , 1997
Naipaul V.S : Beyond belief -- islamic excursions among the converted people
Naipaul V. S: Matka islamin maailmaan
The politics and ethnic conflict regulation -- eds. JOhn McGarry and Brendan O` Leary (etniset ryhmät & konfliktit mm. Malesiassa)
Knappert: Malay - myths...
Kirjastot.fi sivustolta löydät Suomen kirjastojen aineistotietokannat, niistä selviää onko jokin tietty kirja kirjastossa vapaana.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Yleisissä kirjastoissa kirjat on yleensä järjestetty YKL:n eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaiseen järjestykseen.
http://ykl.kirjastot.fi/
Löydät aineistotietokannasta kirjan sijaintipaikan: hyllynumeron ja esim. Lahden aineistotietokannassa kolme kirjainta, joiden mukaan kirja on aakkostettu luokkaansa.
Tiedonhakua on selostettu Kirjastot.fi sivustolla myös tarkemmin tiedonhankinnan materiaalipankki Kiravossa.
Räätöidyt koulutuspaketit > Lukiolaisille -osio esittelee hakua Helsingin HelMet tietokannasta.
Myös Lahden kaupunginkirjastossa tehty sivusto...
