Etsimäsi Claes Anderssonin runo on alunperin nimeltään "Inandning, utandning" ja löytyy hänen runokokoelmaltaan "En morgon vid havet" (Schildts & Söderströms, 2015):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kokoelma on ilmestynyt Jyrki Kiiskisen suomennoksena nimellä "Aamu meren rannalla" (WSOY, 2015). Etsimäsi runo on suomeksi nimeltään "Sisäänhengitys, uloshengitys":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Petter Korkman on säveltänyt runon ja se löytyy Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=_V16agnHGz0
Kielikuva auroiksi muuttuvista aseista on peräisin Raamatusta, ja sitä on hyödynnetty paljon eri yhteyksissä. Pentti Saarikosken runokokoelman "...
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Toimintakertomus on yhdistyksen hallituksen laatima asiakirja, jossa käydään läpi edellisen toimintavuoden tuloksia. Toimintakertomuksessa verrataan saavutuksia aiemmin laadittuihin suunnitelmiin, jotka lueteltiin toimintasuunnitelmassa. Vastuuvapaus hallitukselle myönnetään toimintakertomuksen pohjalta, ei vuosikertomuksen.
Vuosikertomus on toimintasuunnitelmaa vapaamuotoisempi asiakirja, jonka muodon määrää yhdistyksen toiminta ja tarkoitus. Vuosikertomuksessa voidaan käsitellä samat asiat kuin toimintakertomuksessa, mutta tämän lisäksi siinä usein kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja tarkoituksesta yleisesti.
Vuosikertomus voi koostua useasta osasta, joista yksi voi olla toimintakertomus. Muita osia voivat olla esimerkiksi...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen...
Kadettikoulu on Maisteriosaston ja Jatkotutkinto-osaston ohella yksi Maanpuolustuskorkeakoulun kolmesta tutkinto-osastosta. Kadettikoulu (KADK) vastaa MPKK:ssa järjestettävästä sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, Maisteriosasto (MAISTOS) sotatieteiden maisterin tutkinnoista ja Jatkotutkinto-osasto (JTOS) puolestaan mm. yleisesikuntaupseerin tutkinnosta. Opintojen rakennetta avataan Yleinen opintojen opas 2023 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot -oppaassa sekä Puolustusvoimien verkkosivuilla. Toimintojen fyysinen sijoittelu kampuksella viime vuosikymmenen alkupuolella löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun 20-vuotishistoriikin sivun 37 kartasta. Teoksessa avataan myös taustaa miksi ja miten eri sotakoulut yhdistettiin 1990-luvun...
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutunut nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Asevelvollisten palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Varusmiehet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
Lisätietoja ja lähteitä:
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Pohja, M. (2020). ”Ei tässä olla leikkimässä maanpuolustusta” – 2010-luvun turvallisuusympäristön vaikutus reserviupseerinaisten kokemuksiin...
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
Saga: ruotsin kielen satua merkitsevä sana. Myös muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa (hän joka näkee tai kertoo).
Elli: lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Kamilla: Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi vanhalta ajalta. Camilla oli Vergiliuksen mukaan muinaisitalialaisten volskien kuningatar, jonka Roomalainen Eneaan seuraaja surmasi taistelussa. Roomalaisten mytologiassa Camilla on jumalatar Dinan suosikki, joka esiintyy sekä tuulta nopeampana metsästäjättärenä että naispuolisena sotilaana. Alkuaan nimi...
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
