Löytyy mm. PIKI-kirjastojen kokoelmasta Pirkkalasta, on tällä hetkellä lainassa ja varauksia on ennestään 1 kpl. Löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMetistä, mutta siellä varausjono on 7 varauksen pituinen.
Boksia voi tavoitella myös useimmista muista Suomen maakuntakirjastoista eli käytännössä kirjastokimpoista (Kyyti, Satakirjastot, Vanamo), joiden varaustilanteen näkee haun jälkeen. Hämeenlinnassa sarjaa näyttää olevan hyllyssä, mutta se on jaettu kuudeksi osaksi, jotka täytyy varata ja lainata erikseen, eivät siis ole pakettina. Kotkassakin on hyllyssä, mutta ei ole varmaa, antavatko kaukolainaksi.
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen...
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
August Strindbergin näytelmän Dödsdansen (1916) suomennosta Kuolemantanssi ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Anna-Maria Tallgrenin suomennos löytyy Suomen Teatteriliiton julkaisemana monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomennos on tarkistettu vuonna 1987.
Lauri Sipari suomensi näytelmän vuonna 1997. Tämäkin suomennos löytyy näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta.
Näytelmä on suomennttu vielä vuonna 2010. Tuolloin asialla olivat Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen vuonna 2010. Tätä suomennosta ei kuitenkaan löydy kirjastotietokannoista, joten se ei liene lainattavissa.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://lapinylioppilasteatteri.net/vanhatsivut/naytelmat/kuolemantanssi…
You can get a temporary library card as long as you stay in Finland. Take your passport with you. You'll get more information at http://www.lib.hel.fi/virkku/english/. Welcome to Helsinki City Library!
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Juho-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'."
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?language_content…
Lisää nimen taustoista voit lukea myös täältä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/tiesitko_tama…
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Valitettavasti en löytänyt Yhdistelmää Ryömä + Brel Helmet-haulla ollenkaan.
Melinda haku löysi yhden osuman, muttei sekään ola toivottujen laulujen suomennos. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DGG9UHVE37HRPMDFNN224983JCGBPLAVL5V4QHGTDHI3L7LB2E-01892?func=short-0&set_number=056790
Nettihaulla löysin joidenkin Brellin laulujen suomennoksia. https://lyricstranslate.com/en/jacques-brel-lyrics.html
Sivulta löytyy myös laulujen englanninkielisiä sanoja.
CD-levyinä laulut kyllä löytyvät Susanna Haaviston esittäminä ja Liisa Ryömän kääntäminä. ( Laulusi elää Brel! 1 ja 2) Levyt ovat taltiointeja Helsingin kaupunginteatterin esityksestä, jonka Haavisto koosti 2007.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1176156__Sa%...
Istuva Härkä oli intiaanipäällikkö ja yksi kuuluisimmista koskaan eläneistä intiaaneista.
Istuva Härkä (Sitting Bull) syntyi luultavasti vuonna 1831. Hänen perheensä oli hyvämaineinen ja arvostettua päällikkösukua hunkpapojen keskuudessa. Hunkpapat olivat yksi läntisten siouxien eli lakotojen seitsemästä heimosta.
Lapsena Istuva Härkä tunnettiin nimillä Jumping Badger ja Slow. Kuuluisan nimensä, jolla hänet tunnettiin koko loppuelämänsä ajan, hän sai 14-vuotiaana osallistuttuaan ensimmäiseen taisteluunsa ja osoitettuaan siinä suurta urhoollisuutta. Istuva Härkä eteni menestyvälle hunkpapa-miehelle sopivaa reittiä maineeseen heimonsa keskuudessa. Hän oli ennen kaikkea kykenevä ja urhea soturi, joka keräsi statusta,...
Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoja. Mahdollisuus antaa tähtiä ja arviointeja ovat Helmetin yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat suositella kirjoja toisilleen. Tähtiä ja arviointeja ei voi siirtää Helmetistä muihin tietokantoihin. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin ja eri tietokantaan, joten arviot annetaan siellä.
Helmet: ohjeita https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#arviointitahdet
Kirjastokorteissa on syntymävuosi ja kortti syötetään automaatin lukulaitteeseen. Jos alaikäinen yrittää lainata K18-elokuvaa lainausautomaatilla, lainaaminen ei onnistu. Samoin tapahtuu jos alaikäinen yrittää lainata tiskiltä henkilökunnalta. Lainaajan kortin tiedot estävät automaattisesti lainauksen. Näin tapahtuu myös muiden ikärajojen osalta.
Ikärajoista voidaan joustaa, mikäli alaikäisen mukana on täysi-ikäinen henkilö. Tällöin elokuva lainataan täysi-ikäisen kortille. Ikärajoista voidaan joustaa kolmella vuodella. Mikäli täysi-ikäistä henkilöä ei ole mukana, ikärajoista ei jousteta.
Tässä pari esimerkkitapausta:
• Esimerkki 1: 13-vuotias Petteri tulee yksin lainaamaan K-16 elokuvaa. Lainausta ei suoriteta ja Petteri poistuu...
Vihreät oliivit ovat raaempana puusta kerättyjä kuin tummat oliivit. Täysin mustia oliivit eivät luonnostaan ole, vaan mustat oliivit ovat värjättyjä. Tietoa aiheesta mm. alla olevasta Ylen uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6446433
Varsinainen joulujuhla on 25.12., vaikka ilmeisesti Suomessa aatto yleensä koetaan pyhän kohokohdaksi.
Kristityissä maissa joulua on vietetty Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, Raamattu on tästä asiasta melko vaitonainen (tapahtumasta kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa ja Luukkaan evankeliumin 2. luvussa). Yleensä arvellaan, että hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskumme alkua eli voimme sanoa, että "Kristus syntyi ennen Kristuksen syntymää". Ajanlaskumme on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin Jeesuksen Kristuksen syntymän (vähän virheellisesti) oletettu ajankohta katsottiin vuodeksi 1.
Kristityt ovat ryhtyneet viettämään joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäivänä 300-luvulla....
Mahdollisesti siksi, että tällaista kirurgisten maskien uudelleenkäyttötarvetta ei varmaankaan ole aikaisemmin ollut, ainakaan näin yleisesti. VTT:n tiedotteesta saa sen käsityksen, että ennen koronapandemiaa ei Euroopassakaan ollut tällaista tutkittu, koska tutkimuksen on tilannut Euroopan unionin tautien ehkäisyyn keskittyvä ECDC,
VTT:n tiedote, https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-selvitti-ovatko-k…
ECDC, https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/options-decontamination…
Lisätietoa maskitutkimuksista voisi ehkä saada VTT:stä, https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot. Verkosta englannin kielellä löytyy lähinnä materiaalia pandemian ajalta, pohdintoja ja erilaisia...
Kopioston sivulla kerrotaan näin:"Kirjan kansikuva ja kuvitus ovat luovan alan ammattilaisten tekemiä kuvataiteen teoksia tai valokuvia, joita suojataan tekijänoikeuslailla. Jos teoksen tekijänoikeus on rauennut, sitä saa käyttää vapaasti. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kirjan kansikuvaa näytetään vinkkauksen yhteydessä, kyse on sitaattioikeuden mukaisesta tilanteesta tai kirjan kuvitus on vain toissijaisessa merkityksessä videossa tai kuvassa.Kopioston lupaa ei myöskään tarvita, kun kirjan kansikuva tuodaan verkkokirjastoon linkittämällä se kirjaston ja kyseisen palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaisesti. Aina linkit eivät toimi, kansikuvaa ei ole saatavilla tai...
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla. Sitä ennen maalla toimivat kunnanlääkärit ja kaupungeissa kaupunginlääkärit. Lääkärinviran olemassaolosta ja hoidosta säädettiin lailla. Laki velvoitti jokaisen kunnan, kauppalan ja kaupungin järjestämään alueelleen lääkärinpalvelut julkisin varoin. Kuntien velvollisuuksiin kuului järjestää myös riittävä määrä kätilöitä, terveyssisaria/ sairaanhoitajia ja koululääkäreitä. Lisäksi sairaalapaikkoja tuli jokaisella kunnalla olla käytettävissään tietty määrä asukaslukua kohti. Lähde: Terveydenhuollon historia, Gummerus, 1992
Kaivelemaan jäänyt kirja on John Fowlesin Jumalten naamiot (The magus).
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti: "Nuori englantilainen Nicholas Urfe joutuu opettajaksi kauniille, syrjäiselle Kreikan saarelle, Phraxokselle. Siellä hän tutustuu rikkaaseen maailmanmieheen Maurice Conchisiin, jonka huvilassa tapahtuu outoja asioita: totuus ja illuusio sulautuvat toisiinsa, asukkaitakin huvilassa on monin verroin enemmän kuin saaren kreikkalaiset tietävätkään. Nicholas Urfe joutuu mukaan seikkailuun, kokeeseen, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä - tai sitä suurta tuntematonta joka määrää ihmisen käyttäytymistä; ihmisen elämää."
Ornitologia eli lintutiede on biologian osa-alue. Biologiaa voi opiskella Helsingin, Jyväskylän, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa.
Koulutusohjelmien sisällöstä löytyy tietoa yliopistojen sivuilta:
Helsinki: https://www.helsinki.fi/fi/koulutusohjelmat/biologian-kandiohjelma
Jyväskylä: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/opiskelu
Turku: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedeku…
Itä-Suomi: https://www.uef.fi/fi/yksikko/ymparisto-ja-biotieteiden-laitos
Oulu: https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/biologia
Suomessa koulu on alkanut melko pitkään sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Alkuvuonna syntyneet ovat siis melkein 8 vuotiaita, kun syyslukukausi loppuu. Osa taas on 6 vuotiaita, kun koulu alkaa. He täyttävät 8 syyslukukauden aikana. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus
Perusopetuslaki vuodelta 1998 sanoo:"Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628#Pidm45237816017040
8.8.2018 YLE uutiset on toimittanut koosteen koulunkäynnistä eri...
