Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Tutkimus on aika vanha. Vuodelta 2001 löytyy Minna Aslama, Heikki Hellman & Tuomo Sauri: TV-tarjonnan lähihistoria. Taulukko 1. kertoo uusien ohjelmien ja uusintojen määrän vuonna 2001. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168585/xjvie_200200_2002.pdf?sequence=1#page=60
Kokoelmista Täyttä päätä ja Pää tallella voisi löytyä hyvinkin muistiin ja muistamiseen liittyviä runoja. Samoin Runorumpu -nimisestä teoksesta.
Googlettamallakin voi löytää mukavia juttuja vanhenemisesta (vaikka muistamattomuushan ei aina liity ikääntymiseen) esim. https://ilopisara.wordpress.com/tag/vanhuus/
Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä on ainoastaan yksi englanninnos. Naomi Walfordin käännös julkaistiin vuonna 1949.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jari -nimen alkuperää on jo kerrottu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=c7b1…
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan Jari on saavuttanut 1950-1960-luvulla laajan levikin.Tähän vaikutti Vilkunan mukaan Aino Räsäsen Helena -kirjojen romaanisankari Jari (Soita minulle Helena, 1945). Kirja on myös filmattu. Vuonna 1958 Jari oli seitsemänneksi suosituin poikien etunimi.
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
APFI ry on av-tuotantoyhtiöiden edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/apfi/. APFI:n puoleen voi kääntyä av-aineistojen käyttöä koskevissa kysymyksissä.
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä Turun kaupunginkirjastossa tai jossakin toisessa Vaski-kirjastossa. Kirjastossa voimme tarkistaa vanhan salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015.
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset...
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Laila-nimi käsitetään alkujaan lappalaiseksi. Se tuli Suomessa tunnetuksi norjalaisen lapin kielen tutkijan J. A. Friisin kertomuksesta "Fra Finmarken" (1881), joka ilmestyi suomeksi nimellä "Laila" vuonna 1883. Laila on yhdistetty myös Aila-nimeen, joka on Ailin inarinlappilainen toisinto. Lailalle on esitetty muitakin selityksiä, esim. arabialainen nimi Layla ("viini"). (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava 2005)
Reino Alhon säveltämän ja Marja-Terttu Tolamon sanoittaman laulun Ei pisaraakaan liikaa teki tunnetuksi Japanissa toiminut lähetystyöntekijä Lasse Heimonen. Sen sanat löytyvät ainakin Lupaus-blogista.
Hei,Kyseessä on lainasana ruotsista kuten moni muukin alan sanastossa. Muinaisruotsin käxe tarkoittaa mm. koukkua ja hakaa. Leivonnaista tarkoittava sana keksi taas tulee myös ruotsin kautta muissakin germaanisissa kielissä käyttöön tulleessa sanasta käx tai kex, mutta siinä taustalla on englannin cake-sanan monikko cakes. Sanojen aluperästä löytää tietoa verkosta Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämästä Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Katselin vähän netistä keskustelupalstoja ja muita epävirallisia sivustoja, ja niiden perusteella vastaan seuraavaa: Punaiset mukit ovat tuttuja tv-sarjoista ja elokuvista muun muassa nuorison bilemukeina. Mukien kerrotaan olevan punaisia koska niistä ei näe läpi, mitä ne sisältävät. Mukien koko on myös sellainen, että niihin mahtuu olut-tuoppi. Punainen muki taitaa olla jo kulttuurinen juttu ja synonyymi hauskanpidolle ainakin Yhdysvaltojen opiskeijapiireissä ja tosiaan nuorisoelokuvissa.
Kirjastot.fi sivustolta löydät Suomen kirjastojen aineistotietokannat, niistä selviää onko jokin tietty kirja kirjastossa vapaana.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Yleisissä kirjastoissa kirjat on yleensä järjestetty YKL:n eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaiseen järjestykseen.
http://ykl.kirjastot.fi/
Löydät aineistotietokannasta kirjan sijaintipaikan: hyllynumeron ja esim. Lahden aineistotietokannassa kolme kirjainta, joiden mukaan kirja on aakkostettu luokkaansa.
Tiedonhakua on selostettu Kirjastot.fi sivustolla myös tarkemmin tiedonhankinnan materiaalipankki Kiravossa.
Räätöidyt koulutuspaketit > Lukiolaisille -osio esittelee hakua Helsingin HelMet tietokannasta.
Myös Lahden kaupunginkirjastossa tehty sivusto...
