Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI...
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Judith E. Kingin teoksessa ”Seals of the world” (Oxford University Press, 1983) kerrotaan, että aikuisen mursun nahka on paksuudeltaan 2–5 cm. Kaulan tienoilla nahka voi olla vieläkin paksumpaa. Nahan alla on vielä keskimäärin 6–7 cm:n paksuinen rasvakerros, joka olla paksuudeltaan suurimmillaan jopa 15 cm.
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Analogiset tv-lähetykset kokonaisuudessaan loppuivat kaapeliverkoissa 29.2.2008. Antenniverkossa analogiset lähetykset päättyivät 31.8.2007.
Esimerkiksi YLE uutisoi analogisten lähetysten päättymisestä seuraavaa: https://yle.fi/a/3-5801220
Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Vaihtoehtoja haun tekemiseen on moniakin. Esim. näin:
Kirjoita HelMetin etusivun hakuruutuun "englannin kieli", napsauta linkkiä "Tarkenna hakua", valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-ROM ja napsauta painiketta "Hae". Saat aluksi tulokset relevanssijärjestyksessä, mutta tuloslistan yläpuolelta voit valita järjestyskriteeriksi julkaisuvuoden, jolloin saat tulokset järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Kyllä listassa näyttää olevan paljonkin Windows XP:lle sopivia romppuja. Yhteensopivuuden näet kunkin nimekkeen täysistä tiedoista kohdasta "Järjestelmävaatimukset".
Halutessasi voit myös jo hakua tehdessäsi rajata tulokset tietyn vuoden jälkeen julkaistuun aineistoon kirjoittamalla valitsemasi vuoden kohtaan "Julkaisuvuosi jäkeen". Jos...
Kirjastojen tietokannoista ei löydy Järnefeltin 'Berceuse'n sovitusta jousikvartetille partituurina eikä myöskään esityslaitoksena (4 ääntä).
Jorma Panula on sovittanut teoksen jousikvartetille ja Finlandia-kvartetti sisällytti tämän sovituksen v. 1975 ilmestyneeseen äänitteeseen "Valse lente" (EMI 5E063-36007). Arvattavasti sovitusta ei ole julkaistu, joten lähempiä tietoja saannee asianosaisilta ja mahdollisesti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (http://www.fimic.fi, info@mic.teosto.fi) tai TEOSTOsta (http://www.teosto.fi, teosto@teosto.fi). Fazer on julkaissut sävellyksestä partituurin kamariorkesterille. Se sisältyy usean kirjaston kokoelmiin ja on kaukolainattavissa normaalisti.
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 691
"Petri on alkuaan Pietarin ja useiden muiden Petruksesta (kallio) juontuvien nimien itäsuomalainen muunnos. Sen ruotsin- ja englanninkielinen vastine on Peter. Petri on ollut almanakassa vuodesta 1953 lähtien.
Nimi yleistyi koko Suomessa 1960-luvulla eli hiukan sen jälkeen, kun Peter oli saavuttanut suosiota suomenruotsalaisten keskuudessa. Peterin lisäksi sen yleistymiseen 1960-luvun alussa saattoi vaikuttaa samaan aikaan suosionsa huipulla ollut Pekka, joka niin ikään on Petruksen muunnelmia. 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun saakka Petri kuului kymmenen suosituimman pojannimen joukkoon, mutta sen suosio laski nopeasti 1980-luvulta...
Punaisen Ristin sivujen mukaan:
"
Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja biologiset kokeilut. Myös muun muassa tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan ja kansainvälisen suojamerkin petollinen käyttö ovat sotarikoksia. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.
Sotarikoksiin voi syyllistyä myös valtion sisäisissä sodissa. Sotarikokset määritellään useissa sotarikostuomioistuimien peruskirjoissa sekä monien maiden kansallisissa lainsäädännössä. Suomessa sotarikos määritellään rikoslain 11 luvun 5 pykälässä."
https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
