Saara tulee heprean sanasta sarai ’ruhtinatar’. Se on yli 4000 vuotta vanha nimi. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1709. Ida on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1864 ja muodossa Iida vuodesta 1893. Vilkunan mukaan Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu kantasanasta id-, mikä tarkoittaa työtä ja toimintaa. Samaa alkuperää on myös muinaisskandinaavinen ikuisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ida on myös pyhimyksen nimi. Jenna on muuntuma Johannasta. Suomen almanakassa Jenna on ollut vuodesta 1995. Johanna taas on Johanneksen sisarnimi ja tarkoittaa hepreassa ’Jumala on armollinen’ Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Massey Fergusonista on olemassa korjauskirja, joka on ilmestynyt vuonna 1990: Massey Ferguson shop manual.
Aikaisemmin on etätietopalvelussa kysytty Massey Ferguson 130 korjausopasta. Tässä vastauksessa oli netistä löytynyt englanninkielinen käsikirja
http://lisalizard.orconhosting.net.nz/fergie/manuals.html . Etsimällä netistä löytyi muitakin käsikirjoja, joista osa tosin oli kaupallisia.
Traktoreiden teknisiä tietoja http://www.konedata.net/Traktorit/traktorit.htm .
Seuraavissa vanhemmissa teoksissa käsitellään traktoreiden korjausta:
- Hemmi, Jaakko: Dieseltraktori, 1963. Tämän teoksen traktoriluettelossa on mainittu Massey-Ferguson 25, 35 ja 65.
- Hemmi, Jaakko: Traktorit : niiden rakewnne, toiminta, käyttö ja huolto, 1956.
-...
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Tutustu esimerkiksi näihin verkkosivustoihin:
Kansainvälisen työnhaun opas:
http://www.aarresaari.net/kvtyonhaku.htm
Turun yliopistossa on tehty sivusto "Preparing for Work/Study Abroad"
http://users.utu.fi/jahonka/#Preparing
Kaavakkkeita, ohjeita ja täytettyjä cv-malleja Eu:n jäsenmaiden kielillä:
http://www.cedefop.eu.int/transparency/cv.asp
Työministeriön työnhakijapalvelut, työnhaku ulkomailta:
http://www.mol.fi/tyonhakijapalvelut/ulkomaat.html
Esimerkkejä työhakemuksista löytyy verkosta paljon, ilmaisiakin, katso esimerkiksi tätä: http://www.careers-gateway.co.uk/jobseek/lettersapplic/index.htm
Kirjastoissa on myös englanninkielisiä työnhakuoppaita, kokeile hakua Helmet-tietokannasta: http://www.helmet.fi Käytä sanahakua, hae...
Tietoja nimen alkuperästä ja merkityksestä löytyy julkaisusta:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Niklas on lyhentymä Nikolaus-nimestä ja sitä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelumuotona. Niklas-nimen tarkemmat merkitykset löytyvät siis Nikolaus ja Nikodemus-nimien kohdalta em. julkaisusta.
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
Metakieli on, Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan, tieteen kieli, jolla kuvataan toista kieltä tai muuta symbolijärjestelmää.
Yleisen kielitieteen professorin, Fred Karlssonin mukaan metakieli on erityiskieltä, jollaisia eri tieteet ovat kehittäneet ilmaistaakseen täsmälliseti tutkimuksen tulokset. Kielitieteissä on yleistä, että metakielenä on jokin luonnollinen kieli, jota täsmennetään teoreettisilla käsitteillä (ks. "Yleinen kielitiede").
Metateksteillä tarkoitetaan puolestaan tekstejä teksteistä: metateksti kertoo, millä tavoin teksti etenee, toisaalta se myös arvottaa tekstiä(ks. Iisa ja Piehl "Tekstintekijän käsikirja").
Tutkielmissa verrataan ja arvioidaan yleensä useanlaisia määritelmiä keskenään, esim. arkimääritelmiä,...
Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja...
Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan...
Olettaisin että leipäjauhoilla tarkoitetaan hiivaleipäjauhoja. Myllyn Parhaan nettisivuilla kerrotaan, että hiivaleipäjauhot valmistetaan kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen osasta ja se sisältää lähellä jyvän kuorta olevat ravintorikkaat osat, jotka tekevät jauhosta tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/tuotteet/jauhot/hiiva…
Jauhojen paino vaihtelee hieman. Esimerkiksi desilitra erikoisvehnäjauhoja painaa 70g, puolikarkeat vehnäjauhot painavat 60g, hiivaleipäjauhot 55g. (Laaksonen & Toivonen: Taitava leipoja). Painosta voi hiukan päätellä, laittaako jotain toista jauhoa vähän enemmän tai vähemmän kuin reseptissä sanotaan. Jauhon korvaaminen toisella muuttaa...
Veera-jäätelökakku oli suklaakuorrutettua nougat-kermajäätelöä. Pinnalla oli krokanttikoristelu. Se näyttäisi olleen Valion tuotevalikoimassa varsin pitkään. Helsingin Sanomien arkistosta löytyy vuodelta 1966 ilmoitus, jossa Veeraa mainostettiin uutuutena. Viimeinen maininta Veerasta on vuoden 1994 lehdessä, jolloin Stockmannin tarjouksesta kakun sai hintaan 26 mk. Ainakin tällä aikavälillä kakkua siis valmistettiin.
Jäätelönvalmistajat seuraavat toki tuotteidensa menekkiä ja kuluttajien makumieltymyksiä. Ehkäpä Veeran kysyntä ei vain enää pysynyt toivotulla tasolla ja oli aika kehittää jotakin uutta. Asiasta voisi yrittää kysyä suoraan Valiolta, esimerkiksi Valion kuluttajapalvelun kautta https://www.valio....
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Vähänpuoleisesti löytyy tietoa hänen lapsuudestaan ja lapsuuden perheestään. Seuraavassa linkissä hän kertoo jotain omasta lapsuudestaan.
http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Wikipedian sivulta löytyy hiukan tietoa hänestä, esim. hänen oikea nimensä Petri Pykälä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Yleistä tietoa Ilkka Remeksestä ja hänen kirjoistaan löytyy monista kirjaston kirjoista, kuten esim.
Tarkka, Pekka: Kotimaisia nykykirjailijoita
Kotimaisia nykykertojia osa 3
Kodin kuvalehdessä 1999 no.17, s. 14-16 on Tarja Hirvasnoron artikkeli: Tuntematon Remes, mutten tiedä onko siinä mitään hänen lapsuuden perheestään. Kodin kuvalehdessä, (no.4, 2001), kerrotaan Ilkka Remeksen omasta perheestä mm. seuraavaa: Hänen vaimonsa...
Henrik Ibsenin (1828-1906) Villisorsa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa 1885. Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää mutta suhteellisen onnellista elämää pienessä ullakkoasunnossaan. Menneisyyden vaikeat tapahtumat ovat jättäneet jälkensä, mutta halu elää on tallella. Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään, joiden aikana vanhat haavat revitään auki, valheet paljastetaan kovalla hinnalla. Kirjan johtoajatus on: "Jos riistätte keskitason ihmiseltä hänen elämänvalheensa, riistätte häneltä samalla onnen."
Halloween on muotoutunut läntisen Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetystä sadonkorjuujuhla samhainista kristinuskon levittäydyttyä kelttiläisille alueille. Tällöin se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä. Suomalainen sadonkorjuujuhla on ollut nimeltään kekri, mutta halloweenilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyi kuitenkin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa. Ihmiset pukeutuvat naamiaisasuihin, koristelevat talonsa kauhurekvisiitalla ja kurpitsalyhdyillä ja lapset käyvät karkki tai kepponen -kierroksilla.
Suomalaisen kirjallisuuden seuralla on hyvät syysjuhlasivut...
Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com.
Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
