Alla mainituista lehdistä löytyy lasten haalarin kaavat:
- Suuri käsityölehti: 2013: 4, s. 76-79 (lasten hupullinen vetoketjullinen collegehaalari)
- Suuri käsityölehti: 2014: 1, s. 34, 48 (Joustavasta ja pehmeästä farkkukankaasta ommellut haalarit, joissa nauhakuja vyötäröllä
- Ottobre design: 2014: 6, s. 24, 27-28, 50-51 (Vetoketjullinen vuoritettu fleecehaalari)
Lehdet ovat lainattavissa joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkansliasta. Sieltä kerrottiin, että viralliset Helsingin kaupunginosat ja niiden rajat löytyvät Helsingin paikkatietopalvelusta. Se löytyy täältä:
https://kartta.hel.fi/
Kaupunginosatietoihin pääsee reittiä: Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Sieltä löytyvät myös Ullanlinnan viralliset rajat.
Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
Vanhin selkeä maininta tomaattien myymisestä löytyy Rovaniemi-lehdestä 1.8.1925, ks. linkki. Toki niitä on voitu myydä aikaisemminkin varsinkin säilöttynä, ks. esim. maininta tomaatinviljelystä Vaasassa 1890-luvulla (Pohjalainen 14.8.1894) tai A. W. Granbergin ilmoitus Sanomia Turusta -lehdessä 19.6.1892, jossa hän mainostaa "astiaan pantuja ranskalaisia hedelmiä, kuten [...] tomaatteja".
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.
IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.
Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010.
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Lastenrunokokoelmissa Pikku Pegasos ja Suomen lasten runotar on omat osastonsa
kirjoja, lukemista ja oppimista käsitteleville runoille. Pikku Pegasoksessa osaston nimi on Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina (s.163-174) ja Suomen lasten runottaressa Opi sinä kirjaimet (s.145-160). Kari Aronpuron teoksessa Kirjaimet tulevat on upea runo lukemaan oppimisesta: Nyt on ylevä hetki.
Helsingissähän on hyvä ja kuvauksellinen teollisuusalue jo aivan kantakaupungissa, nimittäin Kvaerner Masa-Yardsin telakka ja Munkkisaaren alue. Myös Tattarisuolla, Herttoniemessä ja Sompasaaren sekä Arabian ympäristössä on paljon pien- ja vähän isompaakin teollisuutta, mukavasti jo vähän rähjääntynyttäkin. Vanhankaupunginlahdella tekniikanmuseona (www.tekniikanmuseo.fi) toimiva vanha voimalaitos on miljöönä mitä hienoin, tosin ehkä jopa jo liiankin siistiksi kunnostettu.
Kirjallisuutta helsingin teollisuusalueista löytyy jonkin verran, parhaiten Pasilan pääkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Mene sivulle www.helmet.fi, valitse sanahaku ja kirjoita teollisuusalueet and helsinki, niin saat useammankin hakutuloksen. Etenkin...
Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/...
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat...
Peruna sisältää pieniä määriä niasiinia. Niasiini on yhteisnimi nikotiinihapolle ja sen yhdisteille.
Niasiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota elimistö pystyy valmistamaan tryptofaanista B6-vitamiinin eli pyridoksiinin avulla. Luonnossa niasiini esiintyy usein nikotiiniamidin (B3-vitamiini) muodossa. Se toimii koentsyyminä hiilihydraattien ja rasvojen hapetusreaktioissa, ylläpitää ruoansulatuselimistön ja hermoston toimintaa sekä estää ihotulehduksia. Parhaita niasiinin lähteitä ovat maito, liha, sisäelimet, kala, muna, täysjyvävilja, vehnänalkiot, palkokasvit, pähkinät, hiiva, hedelmät ja marjat. Perunan niasiinipitoisuus vaihtelee – lähteestä riippuen – välillä 0,2–0,6 mg/100 g.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Anne...
