Käyttötunnuksen tekeminen Tampereen kaupunginkirjaston uuteen verkkokirjastoon onnistuu seuraavasti.
Käyttääksesi uutta verkkokirjastoa sinun pitää aluksi luoda itsellesi käyttäjätunnus, joka näkyy verkkokirjastossa esim. tekemiesi arviointien nimimerkkinä. Tunnuksen luomiseen tarvitset siis kirjastokortin numeroa ja sen tunnusluvun. Palveluun voivat tehdä käyttäjätunnuksen ne, joilla on Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos sinulla ei ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, saat uuden asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa.
Paina kirjautumisikkunassa Luo uusi käyttäjätunnus -linkkiä, joka on sisäänkirjautumisikkunassa sivun oikeassa reunassa.
Pääset sivulle, jossa pitää painaa Luo...
Pukinmäen kirjaston kotisivuilla palautusluukusta kerrotaan tarkemmin seuraavaa: "Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi. Palautusluukun kautta palautetuista lainoista et saa kuittia, koska lainat eivät tätä kautta kirjaudu palautuneiksi kirjastojärjestelmään. Lainat kirjataan palautuneiksi vasta seuraavana kirjaston aukiolopäivänä. Aineistosta kertyy myöhästymismaksuja palautusten kirjaamiseen saakka."
Palvelut | Helmet
Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
Titanic-laivasta, tai pääosin sen hylystä, on tehty James Cameronin ohjaama dokumenttielokuva nimeltä Ghosts of the Abyss. Cameronin ohjaama on myös Titanic-elokuva, jossa Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet näyttelevät pääosia. Molemmat elokuvat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Vesipisaran koko ei ole aina vakio, vaan niitä on monen kokoisia. Tässä videossa näkyy hyvin, miten hanasta putoaa erikokoisia vesipisaroita:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisara#/media/Tiedosto:Water_drop_animation_enhanced_small.gif
Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä.
"Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua."
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja
Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
Kielitoimiston sanakirjasta löytyi vain kolme x-alkuista sanaa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/x?searchMode=all
Nykysuomen sanakirja (näköisversio vuodelta 1951-1961 laitoksista) listaa 8 sanaa, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Lisää tietoja saa muutoksista ja oikeinkirjoitusohjeita saa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Aisla on espanjaa ja tarkoittaa pientä kukkulaa. Näin kertoo Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005).
Internetistä Aisla-nimestä ei juuri tietoa löydy, mutta Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) voi tutkia nimen yleisyyttä Suomessa.
Suomen rahoista ja niiden hinnoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Uusimpia on Tuukka Talvion Suomen rahat (3.laajennettu painos 2003). Internetistäkin hintoja voi katsella. Hakukone Google antaa asiasanalla juhlarahat monta linkkisivua.
Julkisuudessa ei Loukialan kuolinsyytä ole mainittu, joten siihen on tyydyttävä. Tällaiset tiedot kuuluvat intimiteettisuojan piiriin, elleivät omaiset itse halua tietoa julkaista. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään intimiteettisuojan piirissä olevaa tai muuten luottamuksellista tietoa.
Heikki Poroila
Suomen teemakkara on voinut saada nimensä saksalaisesta Teewurst-nimisestä lajista, mutta muuten ne eivät ole samanlaisia. Saksalainen Teewurst on melko vahvanmakuinen levitettävä makkara, kun taas suomalainen teemakkara on lähinnä saksalaisen Jagdwurstin eli metsästäjänmakkaran tyyppinen leikkelemakkara. On toki mahdollista, että ilmaisu "teemakkara" liittyy leivän syömiseen teen juomisen yhteydessä, mutta todennäköisemmin tuo Teewurst on nimityksen takana.
Heikki Poroila
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Menieren -tautiin liittyvästä tasapainon menetyskohtauksesta, ns. Tumarkinin kohtauksesta, löytyy hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Suomen Meniere -liiton sivuilla, kohdassa usein kysyttyä, on kerrottu mitä ovat ns. Tumarkinin kohtaukset.
http://www.suomenmeniereliitto.fi/?id=faq
Suomen meniereliitosta voi myös kysyä lisää tietoa aiheesta.
HLL Susanna Eklund on väitellyt (1999) aiheesta
"Gentamicin treatment and headache in
Meniere´s disease". Väitöskirja on englanninkielinen ja
lainattavissa yliopiston kirjastosta. Työssä on tarkastelu gentamysiinin vaikutusta kiertohuimaukseen, tasapainoon, korvan soimiseen, Tumarkinin kohtauksiin ja kuuloon. Suomenkielinen tiivitelmä löytyy Yliopisto -lehdestä 11/99
kohdasta väitökset:
http://www....
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Seuraavasta blogista löytyi Kotiliedessä vuonna 1976 julkaistu Keihäsen sinapin resepti: http://70-luvulta.blogspot.fi/2011/11/riemulomalle-mallorcalle.html
Jälkimmäiseen emme onnistuneet löytämään vastausta. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
