Gabriel García Marquezin hieno teos Sadan vuoden yksinäisyys alkaa näin:
"Vuosia myöhemmin, seistessään teloitusryhmän edessä, eversti Aureliano Buendía muisti kaukaisen illan jolloin hänen isänsä vei hänet tutustumaan jäähän."
Suomennos on Matti Rossin.
Lause on lainattu teoksen toisesta painoksesta:
García Marquez, Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys. Porvoo: WSOY, 1972.
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
Kollegat ympäri Suomen vinkkasivat vielä näitä kotimaisia romaaneja, joissa käsitellään yksinäisyyttä:
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Carpelan, Bo: Benjamin
Haahtela, Joel: Perhoskerääjä ja Elena
Hietamies, Eve: Niin paljon kuuluu rakkauteen
Huovi, Hannele: Pesula
Jalonen, Riitta: Hula-hula
Kaipainen, Anu: Vihreiksi poltetut puut
Karumo, Antti: Männyt
Kilpi, Eeva: Unta vain ja Kuolinsiivous
Kummu, Essi: Karhun kuolema
Kälkäjä, Mirjam: Umpistaival
Lehtolainen, Leena: Tappava säde
Liehu, Rakel: Helene
Lundberg, Ulla-Lena: Kökarin Anna
Lönnroth, Helena: Murhaaja tulee netistä
Melender, Tommi: Ranskalainen ystävä
Nevanlinna, Arne: Hjalmar, Marie ja Varma
Nuotio, Eppu: Onnellinen loppu
Onkeli, Kreeta: Beige
Pakkanen, Outi: Pelistä pois
Parkkinen...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Samu on Samuelin kutsumamuoto ja se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1984, 20.8. Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin saman nimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty". Lisätietoja löytyy Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja.
Täällä Jyväskylän kaupunginkirjastolla säilytetään Seura-lehteä yhden vuoden verran, joten meiltä ei vanhempia lehtiä ole saatavilla. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyvät myös Seuran vanhat vuosikerrat. Lehdet ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön yliopiston pääkirjastolla. Lukusalikäyttöönkin saatetaan vaatia kirjastokortti, mutta se myönnetään toki, vaikka ei olisikaan opiskelija.
Seura ei myöskään ole Aleksi-viitetietokantaan indeksoitava lehti, jolloin siitä voitaisiin etsiä tarkempia tietoja, ja juttuja. Näin ollen tarvitsemanne jutun löytymiseksi on selattava vuosikertoja manuaalisesti lävitse. Yliopiston kirjastolla tämä siis onnistuu.
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,...
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina...
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti...
Tässä joitakin ehdotuksia:
Thomas Taylor: Malamanteri ja jatko-osat: Merellistä, tunnelmallista fantasiaa
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain ja jatko-osa: Muistuttaa jonkun verran Routala-sarjaa
Åsa Larsson: Pax-sarja: Hyvin jännittävää, poikamaista fantasiaa, monta ohutta osaa
Holly Black: Magisterium-sarja: Noitakoulufantasiaa vähän Potterin tyyliin
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari ja jatko-osa
Mikki Lish: Taikuuden talo ja jatko-osa
Lisää ehdotuksia voi löytää esimerkiksi Vaski-verkkokirjaston lasten sivuilta kohdasta Lukudiplomit:
https://vaski.finna.fi/Content/lapset
Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen.
Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta."
Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Topelius kirjoitti ruotsiksi. Hänen teoksensa kyllä käännettiin suomeksi, kääntäjinä mm. Juhani Aho ja Paavo Cajander.
Harhauttavaa Topeliuksen tapauksessa on, että hänestä on suomeksi usein käytetty etunimeä Sakari tai Sakarias, vaikka oikeasti hän oli Zacharias.
Laina-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1908 8.2., mutta kasteessa lienee Laina annettu lapselle nimeksi ensi kerran jo vuonna 1865. Nimi kuvaa Raamatun ajatusta lapsesta Jumalan lahjana, mutta lisää siihen vielä ajatuksen kasvatusvastuusta: lapsi on Jumalan lahja, mutta myös laina, jonka hoidosta on kerran tehtävä tili.
Virossa nimi Laina on Laine -nimen rinnakkaisnimi ja siellä Laine-nimeä käytetään myös miehen nimenä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta...
Arto Kivimäen Roomalaisesta kalenterista vastausta en löytänyt, mutta internetistä löytyi erinäisiä linkkejä Google-hakukoneella http://www.google.com .
Hakusanoilla roma ja "vernal equinox" (=kevätpäiväntasaus, engl.) löytyi esim. seuraava linkki: Ancient Roman gods and goddesses http://www.crystalinks.com/romegods.html, josta selviää mm. seuraavaa:
"Mars was the consort of Rhea Sylvia and father of Romulus and Remus, and therefore the father of the Roman people. He was the Roman god of war, the beginning and ending of battles.
Mars was the god of young men and their activities, primarily war. He was celebrated in March and October. His festival was called the Quinquartus. It was five days of celebration during the vernal equinox. Mars...
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
Kirjastossa on selkokielisiä kirjoja, eli kirjoja joiden teksti on mukautettu helpommin ymmärrettäväksi. Saat niistä luettelon kirjoittamalla kirjaston aineistotietokannan Tarkennettuun hakuun Asiasanat/Aihe-ruutuun selkokirjat ja valitsemalla osastoksi aikuisten osastot:
http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Monet kirjoista on tarkoitettu suomenkieliselle aikuiselle, jolla on vaikeuksia lukea laajoja romaaneja tai tietokirjoja, esimerkiksi suomenkieliselle kehitysvammammaiselle. Niissä ei myöskään ole selityksiä muilla kielillä. Toivottavasti kirjojen joukosta löytyy kuitenkin myös vaihto-oppilasta kiinnostavia.
Yksi mahdollisuus on lukea rinnakkain samaa kirjaa suomeksi ja jollakin toisella kielellä.
