Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
Koska en tiedä ikääsi, tässä muutamia ehdotuksia:
Nuoremmalle kauhu-kirjojen ystävälle::
Sommer-Bodenburg, Angela: Pikku vampyyri -sarjan kirjat
* kertoo Anton-pojan ja vampyyrin ystävyydestä, vampyyri esittelee Antonille myös perheensä
Hieman vanhemalle sopii:
Swindells, Robert: Huone 13
Kauhukirjoja löydät lisää Kirjasammon kirjahyllyistä, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6698
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5272
Pikkuserkkujen vanhemmat ovat äidin serkkuja tai isän serkkuja. Varsinaista erillistä nimitystä heistä ei yleiskielessä ole.
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Siellä mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi oheisen taulukon:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen...
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Vastaus riippuu sekä valosarjan että ajastimen virrankulutuksesta. Omien laitteiden tarkan kulutuksen voi halutessaan selvittää kulutusmittarilla.
Laskennallisia esimerkkejä jouluvalojen virrankulutuksesta löytyy Motivan sivuilta (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/vinkit_kestava…). Artikkelin mukaan pienitehoisten led-valosarjojen kohdalla säästöä ei juuri synny. Ajastimen käyttö kannattaa, mikäli valosarjan teho on yli 6 wattia. Artikkelissa ei huomioida ajastimen itsensä virrankulutusta.
Savon Voiman sivuilla on pohdittu säästöä myös ajastimen kulutus huomioiden. Asiantuntijan vastaus löytyy täältä: https://energiaa.savonvoima.fi/kuinka-paljon-yhden-ajastimen-kaytto-kul…. Edelleen tarkan vastauksen saaminen...
Olisiko muistamasi runo kuitenkin Lauri Pohjanpään? Kirjassa Lapsuuden kotiseutu, Otavan III lukemisto (Otava 1955) on Kalajuttu-niminen runo, jonka keskivaiheilla on säkeet
- "se on, poika, jo koko kalamies,
isä niitulla hymähteli
- tais saada oikein ahvenen,
siihen veisti iso veli."
Runossa pojan onkeen saama pieni kiiski kasvaa huhuna suureksi loheksi.
Kalajuttu-nimisenä runo tai osa siitä on julkaistu muissakin teoksissa, mm. kirjassa Meidän lasten lukukirja: alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 / Aukusti Salo, Urho Somerkivi (Otava, 1957).
Runo kuuluu laajempaan runoelmaan, joka löytyy Pohjanpääm runoteoksesta Sininen hämärä (WSOY, 1933). Runoelman nimi on Eriskummainen uni merikäärmeestä. Sankariruno. Siinä runo on...
Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000)
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Julja on muunnos Juulia-nimestä. Julia on latinan Juliuksen (´maitopartainen nuorukainen´) sisarnimi. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (ISBN 951-1-18892-5)
Toisessa lähteessä: Eero Kiviniemen teoksessa: Iita Linta Maria (ISBN 951-717-757-7) Julia-nimi on lähtöisin roomalaisesta suvun nimestä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (ISBN 951-30-9827-3) Julian kerrotaan tarkoittavan nuorekasta tai komeaa.
Eero Kiviniemen teoksessa sanotaan Milla-nimen olevan muunnos nimistä Emilia, Ludmila tai Camilla.
Eeva Riihosen mukaan Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera, imarteleva tai hurmaava.
Vilkunan mukaan Ludmila on slaavilainen nimi, sen merkitys on kansan rakastama. Pyhä Ludmila, Böömin suojeluspyhimys,...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä: Helmet-lukudiplomit (luokka-asteittain), http://kirjasto.one/lukudiplomi/ Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm, Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/. Lasten ja nuorten kirjallisuutta kannattaa tutkia Sivupiiristä, joka löytyy Kirjasampo-palvelusta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Nettiosoitteessa http://koti.welho.com/ikantone/others/saintfaq.html kerrotaan lyhyesti, että SA-INT tarkoittaa: Suomen Armeijan Intendentuuri.
INT-leima tarkoittaa inventenduuria, joka on elin, joka ottaa vastaan armeijan omaisuuden ja pitää siitä kirjaa.
SA-leima puolestaan kertoo vain että varuste on Suomen armeijan hyväksymää tyyppiä.
Muita ”Inttiin” liittyviä osoitteita:
• Puolustusvoimat http://www.mil.fi/
• Epävirallinen slangisanasto http://www.mil.fi/hamr/slangi.htm
Laulu on nimeltään Pikkuinen maamies säv. Robert Schumann, sanat trad. Löytyy Anni Tannin kevätlauluja-kasetilta tai - cd-levyltä (1989, jolla Johannes Kangas esittää laulun.
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks.
Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen...
Teosta ei löydy Fennicasta, http://finna.fi . Etsin sukututkimusseuran sivuilta tietoja tästä kirjasta, mutta en löytänyt muuta kuin maininnan siitä, että Jaakko Hirvonen on tehnyt aiheesta pienimuotoisen monisteen. Tämä mainitaan Heikki Vuorimiehen artikkelissa (Genos 67, 1996, s. 12-18, 46-47). Artikkelissa mainitaan, että moniste on "tekijän hallussa oleva pienimuotoinen sukuselvitys, joka käsittelee Johan Storckoviuksen sekä Laukaan Monthan-suvun varhaispolvien ja Laukaan Vuorimiessuvun nuorimman haaran välistä sukulaisuussuhdetta". Voisit ehkä tiedustella Suomen sukututkimusseurasta tai etsiä sivustosta http://www.genealogia.fi , löytyisikö sieltä Vuorimiehen yhteystietoja, tai lähettää tiedustelun monisteesta Suomen...
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
