Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja,
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Laila-nimi käsitetään alkujaan lappalaiseksi. Se tuli Suomessa tunnetuksi norjalaisen lapin kielen tutkijan J. A. Friisin kertomuksesta "Fra Finmarken" (1881), joka ilmestyi suomeksi nimellä "Laila" vuonna 1883. Laila on yhdistetty myös Aila-nimeen, joka on Ailin inarinlappilainen toisinto. Lailalle on esitetty muitakin selityksiä, esim. arabialainen nimi Layla ("viini"). (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava 2005)
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/...
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat...
Peruna sisältää pieniä määriä niasiinia. Niasiini on yhteisnimi nikotiinihapolle ja sen yhdisteille.
Niasiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota elimistö pystyy valmistamaan tryptofaanista B6-vitamiinin eli pyridoksiinin avulla. Luonnossa niasiini esiintyy usein nikotiiniamidin (B3-vitamiini) muodossa. Se toimii koentsyyminä hiilihydraattien ja rasvojen hapetusreaktioissa, ylläpitää ruoansulatuselimistön ja hermoston toimintaa sekä estää ihotulehduksia. Parhaita niasiinin lähteitä ovat maito, liha, sisäelimet, kala, muna, täysjyvävilja, vehnänalkiot, palkokasvit, pähkinät, hiiva, hedelmät ja marjat. Perunan niasiinipitoisuus vaihtelee – lähteestä riippuen – välillä 0,2–0,6 mg/100 g.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Anne...
Vuonna 1899 Suomessa elettiin raskaita ensimmäisen sortokauden vuosia. Venäjä kiristi otettaan autonomisesta Suomesta. Lisäksi kevät oli todella myöhässä. Vesi nousi yllättävän korkealle meressä ja järvissä.
Sadun lapset olivat niitä lapsia, joille Anni Swan sadun oli ensin kertonut. Tässä sadussa esiintyvät lapset ovat Heikki Järnefelt, Eva ja Ruth Sibelius ja pienenä kuollut Kirsti Sibelius.
Lisätietoja Anni Swanin tuotannosta löydät kirjasta Maija Lehtonen : Anni Swan Wsoy 1958
"Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä".
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
Voit poistaa varauksen kokonaan verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoosi. Noudettavissa tai kuljetuksessa olevaa varausta ei voi perua itsepalveluna. Peruaksesi tällaisen varauksen ota yhteyttä varauksen noutopaikkaan. Jos haet varauksen, mutta et haluakaan lainata sitä, palauta varaus kirjaston henkilökunnalle.Lisää tietoa: | Keski-Finna
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa...
Nopealla haulla kirjallisuutta muovin terveysvaikutuksista löytyi niukasti, ja se koski lähinnä muoviteollisuudessa tapahtuvaa altistusta. Toukokuussa ilmestyy teos "Hyvä, paha muovi - Vähennä viisaasti", jossa aihetta luultavasti myös sivutaan.
Ylen sivuilta hauilla "muovi, terveys" tai "vanhat muoviastiat" löytyy hyödyllinen artikkeli noin vuoden takaa, jossa aihetta käsitellään paljon. Sen alaotsikossa muun muassa sanotaan, että "Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat." Artikkelissa on myös linkkejä muihin vastaaviin artikkeleihin.
Ks. https://yle.fi/uutiset/3-10114508
Muoviteollisuus ry:n sivuilla Muovitieto-osiossa on kysymyksiä ja vastauksia muovista, johon voi jättää omankin kysymyksen...
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Helsingin kaupunginkirjastot siirtyvät toukokuussa 2019 tekoälypohjaiseen kellutus- ja logistiikkajärjestelmään:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Tämän myötä myös varausten noutoon tuli muutoksia. Nykyisin asiakas saa ilmoituksen varauksen saavuttua kirjastoon. Tästä varausilmoituksessa selviää hyllypaikka, jossa varattu aineisto sijaitsee.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Varausten_noutoon_ja_tekstiviestipalvelu(186938)
Pahoitteluni, että sinulla on ollut varausten noudossa hankaluuksia. Kunkin hyllypaikan aineistoa ei erikseen järjestetä, sillä asiakkaalle tämä ei toisi lisähyötyä. Kokeiluvaiheessa kirjat...
Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.
Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).
Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.
