Unilelu löytyy kokoelmasta "Tähtipumppu" (WSOY, 1992) ja Kauhu ja Onni kokoelmasta "Muusa" (WSOY, 1994). Kauhu ja Onni on muuten yksittäisen runon nimi, kyse ei siis ole kahdesta erillisestä runosta.
Kirjailijaelämäkertoja voit hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1107354478
käyttämällä asiasanoja kirjailijat ja elämäkerrat ja rajoittamalla aineistolajin kirjaan, kielen suomeen ja julkaisuvuoden esim. 1985-2005. Tällä tavoin saat yli sata elämäkertaa. Asiasanoilla kirjailijat ja henkilöhistoria (+ samat rajoitukset) saat enemmän viitteitä, asiasanaa henkilöhistoria käytetään, kun kyseessä on tietty jakso kirjailijan elämästä, ei koko elämäkerta. Vielä lisää viitteitä tulee hakemalla asiasanoilla kirjailijat ja muistelmat (+ samat rajoitukset).
Ohessa suosittuja elämäkertoja, jotka eivät ole missään suosituimmuusjärjestyksessä:
Cherkovski, Neeli: Charles Bukowskin...
Kuvailemasi kaltainen kohtaus sisältyy vuonna 1976 ensi-iltansa saaneeseen animaatioelokuvaan Les Douze Travaux d’Astérix, joka on julkaistu Suomessa dvd:nä nimellä Asterix valloittaa Rooman.
Elokuvan juoni ei perustunut aiemmin julkaistuun sarjakuvaan, vaan se kirjoitettiin nimenomaan filmiä varten. Sittemmin tarinasta tehtiin kuvakirjamainen albumi, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Asterixin XII urotyötä. Tarinassa Julius Caesar haastaa Asterixin kyläläiset suorittamaan Herkuleksen tapaan mahdottomia tehtäviä todistaakseen, että voittamattomat gallialaiset ovat sittenkin vain kuolevaisia. Urotekoihin kuuluu taisteluita, urheilusuorituksia ja ihmetekoja. Kahdeksas niistä kuluu (albumin suomennoksessa) näin: "Hankittava...
Kyseessä ei ole Museokortin mainos vaan linkki Finnan käyttäjäkyselyyn, jonka vastaajien kesken arvotaan Museokortteja. Kysely on avoinna viikolle 8 asti, jonka jälkeen pop-up -ikkuna poistuu. Toistaiseksi se täytyy siis sivuuttaa valitsemalla "Ei kiitos" tai painamalla punaista ruksia, ellei halua osallistua kyselyyn.
Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=315294298
Sauvo Puhtilan suomenkielinen sanoitus japanilaiseen kansanlauluun "Sakura" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14. Sanoitus alkaa: "Sakura, sakura, kaikkialla kirsikkaa".
Helmet-sivuston toimitus tarkistaa arvioinnit ennen niiden julkaisemista. Jos viestiäsi ei julkaista, syy löytyy useimmiten arvioita koskevien ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Julkaistu arviointi voidaan poistaa, jos arviointi on asiaton. Tässä Helmet-sivustolta kopioidut arviointiohjeet:
Teoksen tiedoissa olevista linkeistä voit lisätä arviointitähtiä, kirjallisia arvosteluja ja tageja. Kirjaudu ensin omiin tietoihisi.
Arviointitähdet
Arviointitähtiä voit antaa napsauttamalla jotakin tähdistä yhdestä viiteen. Kunkin arvioidun teoksen kohdalla näet sille yhteensä annettujen tähtien keskiarvon. Viemällä kursorin tähtien kohdalle näet myös, montako tähtiarviota teokselle on annettu.
Sanalliset arvioinnit
Sanallisen arvioinnin...
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI...
Judith E. Kingin teoksessa ”Seals of the world” (Oxford University Press, 1983) kerrotaan, että aikuisen mursun nahka on paksuudeltaan 2–5 cm. Kaulan tienoilla nahka voi olla vieläkin paksumpaa. Nahan alla on vielä keskimäärin 6–7 cm:n paksuinen rasvakerros, joka olla paksuudeltaan suurimmillaan jopa 15 cm.
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
Ensimmäinen kirjastokortti on asiakkaalle maksuton. Kirjastokortin saa välittömästi käyttöönsä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastossa ja esittämällä virallisesti hyväksytyn kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja saa osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h17/q18.htm
Analogiset tv-lähetykset kokonaisuudessaan loppuivat kaapeliverkoissa 29.2.2008. Antenniverkossa analogiset lähetykset päättyivät 31.8.2007.
Esimerkiksi YLE uutisoi analogisten lähetysten päättymisestä seuraavaa: https://yle.fi/a/3-5801220
Ernest Hemingway (1899 - 1961) on yksi 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1954. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Jäähyväiset aseille (1929), Kirjava satama (1937) ja Vanhus ja meri (1952) Hemingwaysta löytyy Internetistä tietoa suomen kielellä esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemingway).
Men without women on Hemingwayn vuonna 1927 ilmestynyt novellikokoelma. Siihen kuuluvat kertomukset The Undefeated, In Another Country, Hills Like White Elephants, The Killers, Che Ti Dice La Patria?, Fifty Grand, A Simple Enquiry, Ten Indians, A Canary for One, An Alpine Idyll, A Pursuit Race, Today is Friday, Banal Story ja Now I Lay Me. Lisätietoa kokoelmasta...
Luontokuvaaja Hannu Hautala oli naimisissa Irma Hautalan kanssa 70-luvulta asti. Lapsia heillä ei ollut. Lähde: Hannu Hautalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 22.7.2023 (kirjoittanut Anna-Stina Nykänen)Lisää tietoa Hannu Hautalasta ja hänen urastaan löytyy mm. kirjasta Metso, Juha: Hannu Hautala: legendan perintö (2021)
