Julkisuudessa ei Loukialan kuolinsyytä ole mainittu, joten siihen on tyydyttävä. Tällaiset tiedot kuuluvat intimiteettisuojan piiriin, elleivät omaiset itse halua tietoa julkaista. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään intimiteettisuojan piirissä olevaa tai muuten luottamuksellista tietoa.
Heikki Poroila
Tuon ajan Helsingin Sanomia ei pysty lukemaan verkosta. Tuoreimmat Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta luettavissa olevat HS:t ovat vuodelta 1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa pääset lukemaan mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia ja mikrofilmejä löytyy myös Kansalliskirjastosta. Myös Päivälehden arkistossa säilytetään Sanoman julkaisemien sanoma- ja aikakauslehtien arkistokappaleet, https://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Kanadan viralliset kielet ovat ranska ja englanti. Englanninkielisissä kouluissa ranskan kieli on pakollinen oppiaine luokka-asteilla 4-8. Laajempia opiskelukokonaisuuksia (esim. tiettyjen aineiden opetusta kokonaan ranskaksi) on tarjolla valinnaisina. Samaten kielen opiskelu ylemmillä tasoilla on vapaaehtoista.
Kanadalainen elementary school käsittää luokat 1-6, junior high school luokat 7-8 ja high school luokat 9-11 tai 9-12 provinssista riippuen.
Government of Ontario: https://www.ontario.ca/page/french-second-language-programs
EduCanada: https://www.educanada.ca/start-commencez/k-12-maternelles.aspx?lang=eng
Kirjastonhoitajia ja muita kirjastoalan ammattilaisia koulutetaan monella tasolla oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Oppilaitoksista ja tutkinnoista on koottu tietoa kirjastot.fi-sivustolle:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla on tietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
Topeliuksen osoitteiden jäljittämistä hankaloittaa hieman se, että sekä hänen omissa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan että Topeliuksen elämäkerturien teoksissa useasta Topeliuksen Helsingin-kodista mainitaan vain kadun tai talon nimi. Kahden kadun kulmauksessa sijainneisiin rakennuksiin saatetaan eri lähteissä viitata eri kadun nimellä, eivätkä kadun numerotkaan aina pidä yhtä eri lähteiden välillä. Myös asumisen ajankohdissa on jonkin verran heittoa lähteiden kesken.
Topelius vaikutti olevan muuttavaista sorttia, joten oheinen lista hänen Helsingin-osoitteistaan ei välttämättä ole lähestulkoonkaan täydellinen. Ajoitukset ovat viitteellisiä, lähteiden keskinäisestä erimielisyydestä johtuen.
1832-33 Maneesikatu 5 (...
Seitsemän veljestä -kirjaan sisältyviä myyttejä voisit etsiä mm. näistä kirjoista: Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat (2004), Aarne Kinnunen: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002), Ilkka Malmberg & Pekka Vuori: Seitsemän miestä (2005). Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi voit etsiä lisää asiasanalla Seitsemän veljestä. Yliopistolehdessä 1995:14, s. 22-24
on Esko Rahikaisen artikkeli Myyti ja todellisuus. - Mytologioista löytyy esim. Mytologian sanakirja (2000)
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Ilkka Remes on kirjoittanut novellin "Pimeän uhrit" Suomen kuvalehden vuoden 2000 numerossa 1. Kyseessä on jännitysnovelli. Lähde: Aleksi-tietokanta, jolla voi hakea lehtien viitetietoja (maksullinen, käytössä kirjastoissa).
Kotikoneelta on internetissä vapaasti käytettävissä "Sanojen aika" -sivusto, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Pudotusvalikosta löytää kirjailijan, kirjailijoiden henkilötiedot, tuotannon ja lähteitä. Lisäksi mukana on tekstinäytteitä sekä kirjailijoiden omia sanoja ja makuasioita. Ilkka Remeksen tuotanto löytyy "Sanojen ajasta" ja omaan kirjastoon kannattaa lähteä listan kanssa kyselemään kirjoja ja lehtiä, joista artikkelit löytyvät. Vanhempia lehtiä säilytetään...
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS, 1992) toteaa, että länsimurteissa on ollut sana kauhna, joka on on tarkoittanut akanaa, pientä erää tai hiukkasta. Sana on sitten saanut kuvainnoillisen merkityksen ja alkanut merkitä salavihaa, närää. Ilmaus 'kantaa kaunaa' on jäljitetty jo vuoteen 1589.
Joidenkin tulkintojen mukaan sanan alkuperä liittyy germaaniseen sanaan 'hauna', joka tarkoittaa pilkkaa tai balttilaiseen sanaan 'kauns', joka on tarkoittanut häpeää.
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
