Korkea poolokaulus on tunnettu jo keskiajalla, mutta "poolokaulus" -nimityksen alkuperä on jäänyt hieman hämärän peittoon. Kaulus tunnetaan myös englanninkielisessä maailmassa nimillä "polo neck" ja "turtle neck".
"Polo shirt" -paidan historia on juontaa tennikseen. Paidan kehitti tennistähti René Lacoste 1920-luvulla. Peliuransa jälkeen hän loi paidasta menestyvän myyntituotteen, jonka myös hevospoolon pelaajat ottivat omakseen. Siitä nimi. Molempia paitatyyppejä yhdistää rento ja ilmava, pehmeä kangastyyppi.
Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Polo_shirt
https://tyylit.fi/olennaiset/miehen-kesatyyli-pikeepaita
Sana voi palautua romaanisiin kieliin mio=minä tai se voi olla lyhentymä muista nimistä esim. Milo tai Miro.
Miro on katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli tai lyhentymä slaavilaisesta hallitsijan nimestä Miroslav.
Milon kantanimiä voivat olla Camillo tai Emil.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä...
Löydät väestön ennakkotilaston mukaisen taulukon 100 vuotta täyttäneiden määrästä iän ja sukupuolen mukaan tästä vastauksesta:
Kuinka paljon 100 vuotta täyttäneitä oli Suomessa 31.12.2023 jaettuna vuosiikäryhmittäin sukupuolen mukaan?
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Ainakin kirjastonhoitajat Kari Aronpuro ja Risto Rasa ovat runoilleet kirjastosta. Aronpurolla on kokoelmassa Kirjaimet tulevat(1986) esim. seuraava runo:
"Satutunnilla
lapset kyselivät Onko piimä punaista ja Miksi G
meinaa nielaista kielensä?
Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
että G vain imee
ujona oudossa seurassa
alahuultaan"
---
Risto Rasalla on kokoelmassa Rantatiellä runo "Olin hyvä koulussa", joka löytyy myös runokokoelmassa Suomalainen omakuva s.449
Lisää kirjastorunoja on cd-levyllä "Hyllyjen välissä hiljaa".
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Lainansa voi uusia neljä kertaa puhelimitse tai verkkokirjastossa, jos kyseistä aineistoa ei ole kukaan varannut. Neljän uusintakerran jälkeen uusinta ei onnistu, vaan laina on palautettava lähimpään kirjastoon (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Janakkalan ja Hattulan kunnankirjastot lähikirjastoineen). Jos aineistosta ei ole varauksia, sen voi lainata heti uutena lainana, johon tulee taas neljän uusintakerran mahdollisuus.
Aihe on vaikea, eikä siitä juuri löydy kirjallisuutta.
Lapin maakuntakirjstosta löytyy kaukolainattavaksi seuraava teos: Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen. Teos on vuodelta 1948 ja siitä löytyy monenlaisten puurekien teko-ohjeita.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeliviitettä, jotka käsittelevät rekiä ja vesikelkkoja, mutta kaikissa ei mainita teko-ohjeita:
Pailinna, Antero: Puulelu luo oikean joulutunnelman
Meidän talo 1986 ; 11 ; 28, 32-35
Puuvaunun ja vesikelkan rakennusohjeet
Asiasana Lelut: rakennusohjeet; Puutyöt: kelkat; Leikkikalut: rakennusohjeet
Huhtala, Sami: Rekikoirat rynnivät Suomeen
Erä 1990 ; 1 ; 21-23
Haastateltavana valjakkourheilija Reijo Jääskeläinen
Asiasana...
Tekemällä haun Helmet-tietokantaan (sanahaku, hakusanat näytelmät and lastenkirjallisuus) saan seuraavat tulokset:
Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 / Leena Tulivirta ; [ KIRJA 2001
2 Tuplaten : kaksi lastennäytelmää KIRJA 2000
3 Yhdessä kouluteatteriin : esityksiä koulun näyttämölle / [to KIRJA 1999
4 Näytelmän aika / [kuvat: Paul Austin] ; [suomennos: Teija Pe KIRJA 1999
5 Lasten- ja nuortennäytelmien luettelo : nukkenäytelmät / [ju KIRJA 1996
6 Papupata / Kaarina Helakisa (toim.) ; [kuvitus: Leena Lumme] KIRJA 1996
7 Lukemisia lapsille. V nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Val KIRJA 1995
8 Lukemisia lapsille. IV nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Va KIRJA 1993
9 Lukemisia lapsille....
Risto on suomalainen lyhentymä nimestä Kristoffer, joka taas on muuntuma kreikkalaisesta nimestä Kristoforos (Kristuksen kantaja).
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Voit varata kirjoja, joita on hankittu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Varaaminen maksaa 50 senttiä kirjalta. Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haluat varata kirjoja, joita ei ole hankittu pääkaupunkiseudulla mihinkään kirjastoon, ei myöskään esim. yliopiston kirjastoon, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyvissä katamaraaneja käsittelevissä kirjoissa näyttää olevan vain vähän katamaraanien rakentamisohjeita ja piirustuksia. Derek Kelsallin kirjaan Catamaran Sailing (1992) sisältyy luku kotitekoisista katamaraaneista ja Brian Phippsin The Catamaran Bookista (1989) löytyy katamaraanin kokoamisohjeita. Lisäksi aiheesta löytyy lehtiartikkeleita mm. seuraavista lehdistä: - Monirunkovene 2/1992 ("Zeeman-vene maailmanympäripurjehdusta varten", ss. 20 - 21)
- Monirunkovene 4/1992 ("Lisää vauhtia kevytkatamaraaniin spinnun avulla", ss. 20 - 23)
- Monirunkovene 1/2001 ("Kateelliset jättäkööt lukematta, mutta teinpähän kuitenkin halvalla hyvän veneen", ss. 10 - 11)
- Tekniikan maailma 5/1984 ("Kesää odoteltaessa...
Asuntokaupan kauppakirjaan tarvittavia pohjia myydään kirjakaupoissa.
Lakimiesliiton julkaisemassa Asiakirjamalleja -oppaasta löytyy malleja valmiista kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppakirjasta ja Leena Linnainmaan ja Marianne Palon Asunnonhankintaoppaassa (2000) on tyhjiä pohjia esitetty liitteenä, mutta ne eivät ole kopioitavissa.
Yleinen joulun viettämisen ajankohta ei ole alkuperältään kristillinen, vaan se liittyy talvipäivän seisauksen eli vuoden lyhimmän valoisan päivän juhlimiseen. Myös itse sana "joulu" on alkuperältään vanhempaa perua kuin kristinusko.
Kristinuskon Jeesuksen todellisesta syntymävuodesta tai -päivästä ei ole mitään historiallisia dokumentteja. Raamatun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvailevat Jeesuksen syntymää, mutta ilman mitään vuodenaikaan liittyviä täsmenteitä.
Todennäköisesti Jeesuksen oletettu syntymäaika on sovitettu yhteen pakanallisen joulun viettoajan kanssa, koska talvipäivän seisausta on joka tapauksessa juhlittu. On siis ollut käytännöllistä sopia, että myös Jeesus sattui syntymään talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulun...
Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Annika Thorin kirja Öppet hav on ilmestynyt Ruotsissa 1999. Valitettavasti sitä ei ole vielä suomennettu. Thorin aiemmat kirjat ovat Tammen kustantamia. Kannattaa tiedustella suomennosta Tammelta, sähköpostiosoite asiakaspalvelu@tammi.fi.
Annika Thorista on useita kysymyksiä/vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspxa -. Saat ne esille kirjoittamalla Etsi arkistosta hakupalkkiin Thor.
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Pavarotti esiintyi Suomessa kolmesti, vuosina 1988, 1997 ja 1999. Neljännen kerran oli määrä tapahtua vuonna 2006, mutta se jouduttiin perumaan hänen sairastumisensa vuoksi.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta...
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää...
