Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS, 1992) toteaa, että länsimurteissa on ollut sana kauhna, joka on on tarkoittanut akanaa, pientä erää tai hiukkasta. Sana on sitten saanut kuvainnoillisen merkityksen ja alkanut merkitä salavihaa, närää. Ilmaus 'kantaa kaunaa' on jäljitetty jo vuoteen 1589.
Joidenkin tulkintojen mukaan sanan alkuperä liittyy germaaniseen sanaan 'hauna', joka tarkoittaa pilkkaa tai balttilaiseen sanaan 'kauns', joka on tarkoittanut häpeää.
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Täsmällistä tietoa kaikista yliopistoista ei löytynyt, mutta vain yksityiset yliopistot saivat periä maksuja. Lukukausimaksuista on käyty vuosikymmeniä vääntöä. Esimerkkinä lukukausimaksuista voidaan antaa Tampereen yliopisto, jota edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu peri lukukausimaksuja vuosina 1930-1966. Maksujen perintä aiheutti eriarvoisuutta. Ylioppilaskunta julisti maksulakon vuonna 1968. Vuonna 1974 maksut poistettiin ja yliopisto muuttui valtion yliopistoksi.
Eräät yliopistot ja korkeakoulut olivat alun alkaen yksityisiä, eivät siis valtion ylläpitämiä. Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto kuten Tampereen yliopistokin. Vuonna 1981 siirtyi viimeinen yliopisto, Åbo Akademi, valtion haltuun.
Lähde:...
Osoitteesta http://www.yrittajat.fi/yrittajaristinjakosaanto löytyvät yrittäjäristin jakosäännöt. Niiden mukaan ristiä ”haetaan Suomen Yrittäjien Yrittäjäristilautakunalle osoitetulla hakemuksella tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Hakijan tulee vakuuttaa, ettei hänellä ole tiedossaan asianomaisesta henkilöstä tai hänen yrityksestään sellaista seikkaa, joka olisi omiaan heikentämään kyseisen huomionosoituksen tai yrittäjyyden arvostusta.”
Sanamuodot antaisivat ymmärtää, että hakija ja ristillä palkittava olivat eri henkilöitä, mutta ilmeisesti hakija voi hakea ristiä myös itselleen. Esimerkiksi Kuusamon yrittäjien sivuilla sanotaan, että ”[y]rittäjä voi hakea itse Suomen Yrittäjiltä myös timanttiristiä 30 vuotisesta tai 40...
Laulu on nimeltään Pikkuinen maamies säv. Robert Schumann, sanat trad. Löytyy Anni Tannin kevätlauluja-kasetilta tai - cd-levyltä (1989, jolla Johannes Kangas esittää laulun.
Teosta ei löydy Fennicasta, http://finna.fi . Etsin sukututkimusseuran sivuilta tietoja tästä kirjasta, mutta en löytänyt muuta kuin maininnan siitä, että Jaakko Hirvonen on tehnyt aiheesta pienimuotoisen monisteen. Tämä mainitaan Heikki Vuorimiehen artikkelissa (Genos 67, 1996, s. 12-18, 46-47). Artikkelissa mainitaan, että moniste on "tekijän hallussa oleva pienimuotoinen sukuselvitys, joka käsittelee Johan Storckoviuksen sekä Laukaan Monthan-suvun varhaispolvien ja Laukaan Vuorimiessuvun nuorimman haaran välistä sukulaisuussuhdetta". Voisit ehkä tiedustella Suomen sukututkimusseurasta tai etsiä sivustosta http://www.genealogia.fi , löytyisikö sieltä Vuorimiehen yhteystietoja, tai lähettää tiedustelun monisteesta Suomen...
Kyseessä saattaisi olla Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä
Laulu löytyy äänitteenä ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Teos: Aulikki Oksasen lauluja,[S.l.] : Siboney, p1997, LXCD618 Love Records
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Lautanen Guatemalan verta : lauluja näytelmistä "Saaren vangit" ja "Oma" ,[S.l.] : Siboney, p1990, Love Records LRCD8
Laulun sanat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Kenen joukoissa seisot? : 10 poliittista laulua / Säveltänyt Kaj Chydenius ; Sanat Matti Rossi, Pentti Saaritsa, Aulikki Oksanen ja Lauri Sipari, ISBN 951-757-376-6
Teos: Naislaulukirja / Toimittanut Merja Hurri, Helsinki : Työväenmusiikki-instituutti, c1985, ISBN 951-95603-5-1
Lauri-Kalle Kallunki on sovittanut ruotsalaisesta kansansävelmästä etsimäsi hengellisen laulun ”Mun kotini taivaassa ihana on”. Suomenkieliset sanat ovat Edla Pöyryn. Laulun sanat ja nuotit löytyvät kokoelmista "Musiikkia kaipaukseen ja toivoon" (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2008) ja "Chorus ecclesiae, 1." (Bells Publishing, 2010).
Laulu alkaa näin: ”Mun kotini taivaassa ihana on ja sinne mun mieleni palaa.” Saat laulun sanat kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Chorus ecclesiae, 1. (Bells Publishing, 2010)
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy useita nuotinnoksia kyseisestä Carl Michael Bellmanin Fredmanin epistolasta numero 71: Ulla! min Ulla! säj får jag dig bjuda, FE71.
Haku onnistuu helpoimmin valitsemalla etusivulta linkki "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Bellman Ulla" (ilman lainausmerkkejä!) ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti.
Suomennettuna laulu on ainakin nuottikokoelmassa Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja / Suomennokset Liisa Ryömä ; Sovitusten tarkistus Auvo Sarmanto
Ruotsinkielisiä nuottijulkaisuja laulusta löytyy yllä kerrotulla hakutavalla hyvinkin monta. Julkaisujen saatavuuden voitte tarkistaa HelMetistä.
Vesa-Matti Loirin levyttämänä...
En usko että se räjähtää, mutta uunia ei ole hyvä käyttää tyhjänä, koska se voi vahingoittua/rikkoontua.
http://www.agon.no/rl/ProdDok/KOC8H4T_(FIN).pdf (täältä löytyy muitakin hyviä ohjeita)
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
Täysin varmaa selitystä sanonnoille on hankala löytää. Aamulehden artikkelissa vuodelta 2018 Vittujen kevät -nimityksen kerrotaan syntyneen keväällä 1940, kun rintamalotat pääsivät ensimmäistä kertaa rintamalle. Toisaalta sanonta voi pohjautua siihen, että entisaikoina vittu tarkoitti vanhemman naisen sukuelimiä ja sillä nähtiin olevan yliluonnollinen voima eli "väki". Väki oli voimakas ja sitä saatettiin hyödyntää esimerkiksi metsäpetojen karkotukseen pihapiiristä. Petojen uskottiin kaikkoavan, jos vanhempi nainen pyllisti hame korvissa. Keväisin, kun karja laskettin laitumelle, tätä ns. pyllytystäkin on todennäköisesti tehty enemmän.Sanonta sai koronakeväänä 2020 taas uuden merkityksen, kun pandemiakevääseen viitattiin "vittujen keväänä...
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa.
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut...
Nimitys juontaa juurensa keskiajan latinankielisestä sanasta tartarum (tartari), mikä tarkoittaa viinikiveä. Viinikivi on viinirypäleistä peräisin oleva viinihapon suola (kaliumvetytartraatti, kaliumbitartraatti), jota saatiin viinin varastoinnissa käymisastiaan syntyvistä viinihappokiteistä. Viinikiveä käytettiin leivinjauheen seassa kuohkeuttamaan leivonnaisia tai antamaan tasaista koostumusta valkuaisvaahdolle (esim. marengit). Sitä käytettiin myös kohokkaissa ja kurkkujen säilönnässä, ja joskus myös virvoitusjuomissa. Viinikivi estää sokerin paakkuuntumisen ja alentaa ruoan pH-arvoa.
Lähde:
Kaarina Turtia: "Gastronomian sanakirja" (Otava 2009)
En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, milloin sanat ovat saaneet arkisia lisämerkityksiä. Kummatkin sanat kuitenkin löytyvät sekä positiivisina että negatiivisinä suomalaisten kielten keskuksen sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirja (sana:järjetön) (sana: mieletön)
Sanojen historiaa voisi kysyä tarkemmin Kotimaisten kielten keskuksen kysymyslomakkeella. Kotus
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei...
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n sivuilla on tietoa mm. kääntäjän työstä, apurahoista ja miten alalle voi hakeutua. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan liitosta.
http://www.sktl.net/kotisivu/index.htm
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
