Mäkihypyn pituusennätyksistä löytyy tietoa Suomen Hiihtoliiton sivuilta (https://www.hiihtoliitto.fi/makihyppy-yhdistetty/makihyppy-yhdistetty/h…). Sieltä selviää muun muassa, että ensimmäinen suomalainen 200 metrin rajan ylittänyt oli Toni Nieminen.
Meidän kirjastotyöyhteisössämme on ainakin hyviä kokemuksia sekä Google-kalenterin käytöstä, että Doodlesta.
Google-kalenteri:
https://accounts.google.com/ServiceLogin?service=cl&passive=1209600&con…
Doodle:
http://doodle.com/?locale=fi
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www....
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Sen nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Vuonna 1989 se oli lauantaina 29.4.1989.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee kivenheiton kuvainnolliseksi mitaksi varsinkin. lyhyehkölle etäisyydelle:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitään vähimmäis- tai eninmmäismittaa kivenheitolle ei liene määritelty.
Siteeraan Nykysuomen sanakirjaa: kana (Gallus domesticus), kesy kanalintu. Sanaa käytetään joko yksinomaan naaraista tai lajina sekä naaraista että uroksista, kukoista.
Edelleen samasta kirjasta: kukko, perusmerkitys kanan uros
Otavan iso tietosanakirja vuodelta 1963 puolestaan antaa hakusanalle kana seuraavanlaisen selityksen: K e s y k a n a (Gallus domesticus) polveutuu Intian ja Sunda-saarien viidakoissa luonnonvaraisena elävästä bankivakanasta
(Gallus gallus)... Bankivakanasta on kehittynyt lukuisia rotuja, joista suomessa on tunnetuin Suomalainen maatiaiskana.
Kysymys on laaja, sillä monet romaanit käsittelevät eri maiden kulttuureja, samoin elämänkerrat joihin "Ei hunginnolle tänään" on kirjastoissa luokiteltu.
Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta voi romaaneja etsiä kohdistamalla haku vain kaunokirjallisuuteen ja laittamalla asiasanaksi maanosan tai maan nimen. "Kulttuurierot" asiasanalla löytyy myös kirjoja eri maista. Romaaneja on tosin asiasanoitettu vasta vuosta 2000 lähtien. Haku tuo esiin kyllä muutakin kuin tosipohjaisia teoksia (esim. Afrikka Tarzan-sarjan).
Elämäkerrallisia kirjoja voi hakea laittamalla luokaksi 99 ja sitten joko maa tai maanosa asiasanaksi. Elämäkertojen kohdalla haku kohdistetaan tietokirjallisuuteen.
Turun kaupunginkirjastossa on juuri valmistunut...
Nimi Aila on lappalaisperäinen, mahdollisesti johdettu inarinlappalaisesta nimestä Aili. Alkuperänä voi olla myös muinaisskandinaavinen Helga, "pyhä" tai helagar "varoittava". Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan on ollut myös muutamia miespuolisia Aila-nimisiä. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Arja esintyy Eino Leinon Helkavirsissä runossa Arja ja Selinä. Helkavirsissä Arja on miehennimi, mutta nimi vakiintui nopeasti naisennimeksi. Esikuvana on pidetty nimeä Irja, mutta myös venäläisiä nimiä Arija, Arja, Ara. Viimeksi mainitut juontuvat Kreikan mytologian Ariadnesta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1...
Osoitteesta http://www.kaspaikka.fi/neulonta/perinn2.html löytyy kuva kyseisestä neuleesta. - Aiheesta on tutkimustietoa Marketta Luutosen kirjassa Kansanomainen tuote merkityksenkantajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. - Neuleohjeita löytyy esimerkiksi kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Myös Vibeke Lindin Perinneneuleita -teoksessa on naisen ja miehen jussipaidan ohje. Suuren käsityölehden vuoden 2004 numerossa 10 on lapsen perinteisen pohjalaisen jussipaidan neuleohje. - Alkuperäisen jussipaidan värit ovat luonnonharmaa ja viininpunainen.
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja...
Etunimistä etätietopalvelussa kysytään usein. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx haulla etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa nimen Miira kohdalla on viittaus nimeen Mira. Suomen almanakassa 30.4., v:sta 1984, koska Miraa käytetään tänä päivänä ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi esim. Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Slaavilaisessa nimistössä nimi yhdistyy sanaan mir, rauha. Jonkin verran käytetään kirjoitusasua, Miira.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Miran kohdalla nimeen Myrope, suoranaista yhteyttä niillä ei ole.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Kustaa Vilkunan Etunimet...
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut...
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Järvimalmin käytön historiaa käsitellään Mirja Turusen toimittamassa vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessa Ruukkien retki Historic Ironworks of Finland. Teos on kaksikielinen (suomi ja englanti). Kirjaa on saatavissa muutamista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, mm. pääkirjastosta. Ruukkeja ja niiden historiaa käsitellään useissa muissakin teoksissa, uusin lienee 1999 ilmestynyt Asko Salokorven Suomen rautaruukit.
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa...
Korkea poolokaulus on tunnettu jo keskiajalla, mutta "poolokaulus" -nimityksen alkuperä on jäänyt hieman hämärän peittoon. Kaulus tunnetaan myös englanninkielisessä maailmassa nimillä "polo neck" ja "turtle neck".
"Polo shirt" -paidan historia on juontaa tennikseen. Paidan kehitti tennistähti René Lacoste 1920-luvulla. Peliuransa jälkeen hän loi paidasta menestyvän myyntituotteen, jonka myös hevospoolon pelaajat ottivat omakseen. Siitä nimi. Molempia paitatyyppejä yhdistää rento ja ilmava, pehmeä kangastyyppi.
Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Polo_shirt
https://tyylit.fi/olennaiset/miehen-kesatyyli-pikeepaita
Elekieltä ja sanatonta viestintää käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat, jotka löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta:
Ymmärrä elekieltä : näetkö mitä sanon sinulle? / Laura Benyik, Shamuel B. Kohen, 2007
Ajatusten lukijaksi / Henrik Fexeus, 2008
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James , 2002
Lisää kirjoja voi etsiä kirjaston aineistotietokannasta muun muassa hakusanoilla eleet, elekieli, ilmeet ja sanaton viestintä.
Vuoden 1986 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävien aiheisiin voi tutustua vaikkapa kirjan Ylioppilasaineita 1986 avulla. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa tätä ei valitettavasti enää ole, mutta muualta Pirkanmaalta kirjaa edelleen löytyy. Tampereella kyseisen vuoden äidinkielen aineiden aiheet voi tarkistaa vaikkapa Spes patriae -matrikkelista, joka sisältää kaikki senvuotiset koekysymykset.
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
