Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on...
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella tai kelakortilla, ajokortilla tai passilla, joten ilman kuvaa kirjastokorttia ei voi saada. Myös kuvallinen opiskelijakortti käy, mikäli siinä on koko sosiaaliturvatunnus.
Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa.
Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f
Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi):
https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts
Pentti Lempiäinen kirjoittaa kirjassaan Suuri etunimikirja (Wsoy, 2004) Ada-nimestä:
Nimi juontaa heprean kielen sanasta, joka tarkoittaa jalokivikorua. Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarrka Jaakobin pojan Esaun vaimo. Kirkkohistoriassa tunnetaan myös Ada-niminen ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulla, tämän pyhimyksen muistopäivä on 4.12. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Adan nimipäivä oli vuoteen 1999 asti 30.10. Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä kuten Adalberga, Adalberta jne. Silloin nimi viittaisi aatelista tai jalosukuista tarkoittavaan sanaan. Suomessa Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona. Vuoden 2000...
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Ressu Redfordin esittämän kappaleen "Kato mitä sä teit" (alkuperäiseltä nimeltään "Against all odds - Take a look at me now") nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi seuraavista kokoelmista:
Pop tänään 42; Fazer, Espoo, 1992
Redford, Ressu; Laulussa on helppo rakastaa; Musiikki Fazer, Espoo, 1991
Kirjassa Adrian Room: "Dictionary of first names" kerrotaan nimestä Erin seuraavaa. Erin tulee Irlannin runollisesta nimestä. Sitä on alettu käyttää henkilön nimenä englantia puhuvissa maissa 1800-luvun lopulla. Kirjassa mainitaan esimerkkeinä amerikkalainen näyttelijätär Erin O'Brien-Moore (1902 - 1979), englantilainen sosiaalialan aktivisti Erin Pizzey (s. 1939) ja uusseelantilainen urheilija Erin Baker (s. 1961). Myös kirjassa Eeva Riihonen: "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan, että Erin tulee Irlannin gaelinkielisestä runollisesta nimestä.
Suurimman osan lyhenteistä löydät täältä: http://www.acronymfinder.com
Ja täältä löytyy vielä joitakin investointialan lyhenteitä:
http://baystreet.investopedia.com/categories/acronyms.asp
Termien suomennoksissa voit käyttää apuna talousalan sanakirjoja, esimerkiksi Taloussanasto (Taloustieto Oy 1998), Talvitie: Kaupan perussanakirja (Tietoteos 1993), Talvitie. Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (WSOY 2000), Hallenberg: Liike-elämän sanakirja englanti-suomi (Taloustieto 1999). Sanakirjojen saatavuuden saat selville Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi
Omatoimiajalla on kirjastojen aukioloaikaa laajennettu. Kirjastojen tilat ja laitteet ovat asiakkaitten käytettävissä, lainaus, palautus, varausten nouto, kopioiminen ja tulostaminen toimivat tuolloin itsepalveluna. Henkilökunta keskittyy omatoimiajalla muihin tehtäviin, muun muassa logistiikkaan eli tilattujen varausten sekä palautuvan aineiston purkamiseen kuormista.
Logistiikan määrää valaisee esimerkiksi artikkeli Helsinign kaupunginkirjastolle myönnetystä logistiikkahankepalkinnosta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_k…;
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Tampereella on kolme K-Citymarketia, jotka sijaitsevat Lielahdessa, Linnainmaalla ja Turtolassa. K-Citymarketin kotisivuilla ei anneta kattavaa vastausta kysymykseen, mutta yksittäisten kauppojen sivuilla mainitaan, että valikoimaan kuuluu Lielahdessa 16500 elintarviketta, Turtolassa 15000 ja Linnainmaalla 12000 (http://www.k-citymarket.fi/Kaupat/). Elintarvikepuolella siis Lielahden liikkeen valikoima on laajin.
Eroavaisuuksia muussa valikoimassa voi tiedustella K-Citymarketilta esim. palautelomakkeen kautta osoitteessa http://www.k-citymarket.fi/Palaute/.
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Tunturipöllökoiras on huuhkajan kokoinen lumivalkea pöllö. Naaras ja nuori tunturipöllö ovat nekin lähes valkoisia, mutta vaihtelevasti tummien poikkijuovien kirjomia. Tunturipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka tummat ja silmän värikalvo on keltainen. Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan muutama tuhat paria. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tehdyissä inventoinneissa on havaittu 56 tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Ruotsissa ja Norjassa kummassakin todettiin niistä 23. Suomessa pesintöjä tai pesinnän...
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan...
Oikea nimi taitaa olla pitkittäisspagaatti. Spiraali on tosiaan pitkään käytössä ollut epävirallinen nimitys pitkittäisspagaatille. Siitä ei löytynyt mainintoja kirjaston kokoelmista löytyvistä voimistelukirjoista eikä myöskään urheilusanastoista. Suomenkielinen wikipedia mainitsee spiraalin spagaattia käsittelevässä artikkelissa ja verkossa spiraali näyttää muutenkin suhteellisen yleiseltä. Monelle nykypäivän nuorellekin voimistelijalle pitkittäisspagaatti on spiraali. Englannin kielessä ei spiraalia tunneta, mutta ruotsin kielessä se näyttää esiintyvän spagaatin rinnalla. Tosin ruotsin kielessäkin termi näyttää olevan suhteellisen harvinainen. On siis mahdollista, että spiraali olisi vierasperäinen ilmaisu...
