Usein voi olla vaikea joustaa säännöistä, koska se voisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitoihin sääntöjen noudattamisessa ja lopulta suurempiin ongelmiin kuin, mihin se ehkä tilapäisesti auttaisi.
Oletuksena kirjat, jotka eivät ole lainassa tai menossa pikaisesti lainaan, ovat hyllyssä kaikkien asiakkaiden löydetävissä ja käytettävissä. Noudettavia varauksia säilytetään asiakkaan haettavissa kahdeksan päivän ajan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Jos aineistosta olisi useampia varauksia jonossa, sitä aikaa, jonka aineistoa pidetään odottamassa varaajaa kirjastossa ei voisi muiden varaajien vuoksi pidentää. Jos muita varauksia ei ole, aineistonhan saa luultavasti suhteellisen nopeasti myös tekemällä uuden varauksen...
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Suomen kielessä termeillä "sukellus" tai "sukeltaa" voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa eli tietyntyyppistä veteen menoa tai sitten monta eri lajia käsittävää urheilulajia (ns. urheilusukellus). Kun tavallinen ihminen (tai eläin) sukeltaa, hän siirtyy veden pinnan läpi ja pysyy veden alla joko paikallaan tai ryhtyen uimalla liikkumaan.
Urheilulajin kohdalla kutsutaan myös veden alla liikkumista "sukeltamiseksi", mutta lajin ulkopuolisen näkökulmasta tuo liikkuminen voi olla myös tavanomaista veden alla uimista (osa sukellusurheilusta ei perustu uimiseen, vaan niissä pelkästään siirrytään painojen avulla tai köyden avulla mahdollisimman syvälle).
Lienee perusteltua ajatella, että veden pinnan yläpuolelle hyppäävät kalat ja vesinisäkkäät...
Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
Tässä on joitakin esimerkkejä kirjoista, joista löytyy perinteisten joululaulujen nuotteja:
Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007)
Joulun toivelaulukirja (F-Kustannus, 2003)
Suuri toivelaulukirja : Joululauluja ( Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Koska meillä on joulu : Kauneimmat joululaulut (Fazer, 1980)
Oi jouluyö = O helga natt : Kauneimmat joululaulut = De vackraste julsångerna (Einari Marvia ja WSOY, 1996)
Löysin Kysy kirjastonhoitajalta aiemmista vastauksista tällaiset tiedot:
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Lähikirjastonne näyttäisi olevan Vaasan kirjasto, Siukosen laulukirjaa löytyy sieltä, https://kirjasto.vaasa.fi/search?query=siukonen+laulukirja
Arkikielen puotipuksu-sanan merkitys yleiskielessä on kauppa-apulainen.
Suomen kielen sanakirjoista löytyy hyvin vähän tietoa sanan alkuperästä. Sana puoti on lainaa ruotsin sanasta bod (kauppapuoti, aitta, koju). Suomen kirjakielessä puoti on ensi kertaa mainittu vuonna 1609.
Tarkempaa tietoa voi pyytää Kotimaisten kielten keskuksen Kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (2009).
Kielitoimiston sanakirja; 2. osa, L-R (2012).
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P (1995).
Eipä taida matkata. Tyhjiössä (esim. avaruudessa) valo etenee suoraviivaisesti, mutta avaruuteen pääsyä estää mm. ilmakehä, johon valo osittain imeytyy tai heijastuu siitä.
Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Yksityishenkilöiden sähköpostiosoitteista ei ole olemassa luetteloa tai rekisteriä.
Helpointen saat osoitteen selville kysymyllä asianomaiselta itseltään, mutta voit kokeilla myös etsintää googlen kautta osoitteessa http://www.google.fi/ . Laitat vain hakukenttään henkilön nimen mieluiten lainausmerkkeihin tyyliin "matti meikäläinen". Kannattaa kokeilla myös toisella tavalla eli muodossa "meikäläinen matti". Google hakee nimeä erilaisista nettisivuista. Jos hakemasi henkilön tiedot ovat jonkun yrityksen tai yhteisön nettisivuilta, niin todennäköisesti löydät hänen tietonsa. Kannattaa muistaa, että tulokseksi tulee todennäköisesti suuri määrä samannimisiä vääriä henkilöitä.
Erityisesti nuorten suosiossa olevan Facebook-sivuston kautta...
Avoin oppikirja.fi -sivustolta löytyy mm. yläkoulun matematiikan oppikirjasarja, joka on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Kirjat löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://avoinoppikirja.fi/mat-ylakoulu
Tietopalveluneuvoja-nimekettä käytetään yleensä vain tietellisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastossa. Ei yleensä yleisissä kirjastoissa. Kyse ei ole esimiestehtävästä. Tietopalveluneuvojilta edellytetään yleensä kirjastoalan ammatillista koulutusta.
Esimerkkejä avoimista työpaikoista, joissa etsitään tietopalveluneuvojaa.
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimia-tyopaikkoja/tietopalveluneuvoja-4?language_content_entity=fi
https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/tietopalveluneuvoja/1714263
CD-levyn voi korvata myös maksamalla siitä kirjaston ilmoittaman korvausmaksun. Se on jopa ensisijainen korvaamisen tapa, koska levyn korvaamisesta samalla levyllä täytyy vielä erikseen sopia kirjaston kanssa, kun taas korvausmaksun maksaminen onnistuu aina. Levyn korvaushinnan voi kysyä missä tahansa HelMet-kirjastossa ja maksaa sen siellä myös. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/ löytyy lisätietoa aineiston korvaamisesta.
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Honda CR-V -merkistä on olemassa englanninkielisiä oppaita, esim. Honda Civic and CR-V : 2001-2004 repair manual, Honda CR-V: 2002 to 2006 (51 to 56 reg) petrol & diesel ja Honda Civic & CR-V, Agura Integra (Honda CR-V 1997-2000). Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä ei valitettavasti ole saatavilla. Kaukolainaamalla voi pyytää niitä muista kirjastoista.
Pulu, eli virallisemmin kesykyyhky on syötävää. Kesykyyhky on rauhoitettu yleisen lintujen pesintärauhoitusaikana 10.3.-31.7., mutta muina aikoina rauhoittamaton.Alla olevien lähteiden viimeinen linkki esittelee muutamia kyyhkyreseptejä.Lähteet:https://animalia.bio/fi/domestic-pigeon/1000https://www.pestes.fi/tuhoelaimet/puluhttps://riista.fi/game/kesykyyhky/https://kaikkiaitinireseptit.blogspot.com/2016/08/ensimmainen-kyyhkynen.html
Valitettavasti internetissä ei kovin laajoja sivustoja Pjotr Tsaikovskista löydy, mutta kyllä jotain sentään.
Useita säveltäjiä lyhyesti esiteltynä löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.cl.cam.ac.uk/users/mn200/music/composers.html
Seuraavilla java-pohjaisilla sivuilla on myös hiukan tietoa (varoitus: sivut saattavat jumiuttaa selaimen eikä niiltä pääse pois muuten kuin kirjoittamalla toisen osoitteen päälle. Siis poistuminen back/takaisin -näppäimellä ei onnistu):
http://voyager.physics.unlv.edu/webpages2/picgalr2.html
Lyhyet elämäkertatiedot Tsaikovskista löytyvät mm. täältä:
- http://www.saunalahti.fi/wpoet/comp.htm#tcha
- http://musicnet.chandra.ac.th/thai/c_bio.htm#GlossaryT
- http://www.azstarnet.com/public/packages/reelbook/153-...
