Jääkukkia-sanat löytyvät mm. nuoteilta: Suuri toivelaulukirja 9, Dallape: 50 suosittua sävelmää ja Souvarit: Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin, nuotit sijaitsevat Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan...
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Tämä "ristiäisruno" näyttää olevan erittäin suosittu, mutta pääosin se liikkuu internetissä ainakin täysin anonyyminä tekstinä.
Ainoa vinkki tekstin tekijästä löytyi ET-lehden verkkoversion "Runopankista", jossa tämän runon tekijäksi on merkitty Hannele Huovi. Tämän tiedon varmistamiseksi tarvitaan nyt joku monesti palkitun ja paljon luetun Huovin laajan tuotannon tuntija, jollainen en itse valitettavasti ole. Valitettavasti ei kirjastoissamme luetteloida kirjallisuutta yksittäisten runojen tarkkuudella, vaikka tarvetta olisi.
Heitänkin tässä pallon kollegoille, varmasti joku on senkin kirjan lukenut, jossa tämä teksti on - jos yhteys Hannele Huoviin on oikea.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Valitettavasti Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa etunimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat "etunimet nora".
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992) Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:...
"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Hyvä paikka aloittaa Internet-haku on Makupalat-linkkihakemisto ja siellä ruokaperinnesivu http://www.makupalat.fi/ ja sen alla kohta
"Suomalaisia perinne- ja maakuntaruokia". Tosin sen altakaan ei löydy juuri vihjeitä alueemme ruokakulttuuriiin. Mustalle makkaralle on kyllä oma sivustonsa
eli http://www.reklaamikari.fi/musta/index.html .
Tampereen kaupungin sivuilla löytyy osoitteesta wwww.historia.tampere.fi tamperelaisten historiasta lukuisia sivuja, joista arkielämästä kertovilla sivuilla on tietoa myös elintarvikkeista eri aikoina.(http://www.historia.tampere.fi/arki/index2.htm )
Koska Internetistä ei löydy juurikaan hyviä tiedonlähteitä kysymykseesi, suosittelisin, että hakisit lähimmästä kirjastosta lisää aihepiiristä perinteisessä...
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien...
Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka
Teknilliset johtajat:
V Palomäki 1924-1925
U Tikkanen 1925-1927
K Veltheim 1927-1929
V Asplund 1929-1932
O Leppänen 1932-1945
A Hakola 1945-1954
Lähde
Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
Näytelmien julkista esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Kaikkien näytelmien julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Kuitenkin jos tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, lupaa ei tarvita. Näytelmien esittämiseen liittyvistä tekijänoikeuksista voi lukea tarkemmin esim. Näytelmäkulman sivustolla http://www.dramacorner.fi/
Sekä Näytelmäkulma että Näytelmät.fi http://www.naytelmat.fi/ välittävät näytelmien tekstejä lähinnä ammattiteattereille ja kouluille. Näytelmäkulma palvelee sivuston tietojen mukaan myös harrastajaryhmiä. Ota yhteyttä näille sivustoille ja kysy tarkemmin.
Kirjasto ei voi rekisteröityä asiakkaaksi näille sivustoille. Sen sijaan kirjastoissa on näytelmiä kirjamuotoisina, joiden joukossa on myös vapaasti...
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tiedusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin:
Katariina on peräisin kreikankielisesta nimestä Aikatherinee. Nimen merkitys on "alati puhdas".
Lisää Katariinasta voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Katariina.
Viola-tietokannan mukaan etsimäsi kappale sisältyy Meidän musiikkimme 8 -nuottijulkaisuun, mutta valitettavasti juuri sitä osaa ei näytä löytyvän mistään. Tarkistin mm. maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastosta ( http://finna.fi ).
Tekijä(t): Helttunen, Aulis (säv.)
Nimeke: Kultalankaa [Nuottijulkaisu]
Soitinnus: Kosketinsoitin, sointumerkit
Alkusanat: Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois
Huomautus: Sanat: suomi. - c1980. - Valssi
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Muu(t) tekijä(t): Kelavirta, Pentti (san.)
Tuomainen, Seppo (sov.)
Julkaisussa: Meidän musiikkimme 8. - Hyvinkää : Two stars-music, 1980. - 1 sävelmäkokoelma
Musiikkiaineistojen...
Suomalaisen tietosanakirjan mukaan lehtori (latinaksi lector, lukija) oli alun perin kirkossa Raamatun esilukija, myöhemmin katedraali- ja luostarikoulun opettaja. Nykyisin lehtori on lukioiden, ammatillis-ten oppilaitosten ja korkeakoulujen opettajien virkanimike.
