Lavahypnotisoija Olliver Hawk eli oikealta nimeltään Olavi Erkki Vilhelmi Hakasalo on kirjoittanut itsestään kirjan: Hakasalo Olavi, Olliver Hawk – mestarihypnotisoija (1967). Lisäksi hänestä on artikkeli Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 4, s. 26-27): Mäkelä Matti, ”On vain niin hyvä olla…” – ”viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija” Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo. Kirja on ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston varaston kokoelmissa ja Aikamerkki-lehti on Kuopiossa Varastokirjastossa.
Hänestä on kysytty tällä palstalla ennenkin. Tässä osa aiempaa vastausta:
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla....
Kirjailijoiden tekijänoikeuksien turvaaminen rajaa äänikirjojen lataamista. Kovin paljon ei suomenkielisiä, maksullisiakaan, äänikirjoja ole netistä ladattavissa. Ainakin yksi maksuttomien, myös suomenkielisten, äänikirjojen tarjoaja on: LibriVox-äänikirjagalleriaan vapaaehtoiset lukijat äänittävät kirjoja julkaistavaksi verkossa. Kuunneltavana on vain kirjoja, joiden tekijänoiksien suoja-aika on umpeutunut. Suomalainen vapaaehtoiseen lukutyöhön osallistuva Tuija Aalto kertoo työstään täällä:
http://tuhatsanaa.net/librivox-vapaaehtoishankelukeeaanikirjojaverkkoon
LibriVox löytyy täältä:
http://librivox.org/
Suomenkielisiä kirjoja näyttää tällä hetkellä olevan vain kuusi, ja yksi on tekeillä. Kaikki kirjat ovat aikuisten kirjoja:
http://...
Seuraavissa kirjoista löytyy tietoa navajo intiaaneista:
Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: Suuri intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Markku Henriksson: Alkuperäiset Amerikkalaiset
Finn Arnesen: Intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden historia
Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanandan intiaanit
Clyde Kluckhohn: Navaho Witchcraft
Clark Wissler: Indians
Peter Matthiessen: Indian Country
The World of the American Indian / toimittanut Jules B. Billard
Mikäli näitä kirjoja ei löydy kotikirjastostasi voit pyytää niitä kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta. Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät esim. pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet....
Paahdetun sipulin ohjetta on joillakin keskustelupalstoilla mietitty ja monet keskustelijat ovat päätyneet samaan valmistustapaan: sipulit leikataan halutun kokoisiksi, kieritetään vehnäjauhoissa ja paistetaan öljyssä.
Sipulia voi myös kuivata esim. uunissa. Kuivauksesta löytyy oppaita, esim. Sigri Sahlin: Kuivata ja syö hyvin.
Oppaassa annetaan sipulin kuivausohje: sipuli viipaloidaan poikittain, ei ryöpätä, maksimi kuivauslämpö 40 C, kuivausaika 4-6 tuntia.
Kirjakustantaja Alfamerin valikoimasta löytyy traktorikirjoja mm. kirja International Harvester (Farmall) http://www.alfamer.fi/international-harvester-farmall-p-14965.html
Classictractors Online Shopista löytyy teokset International 434 Operators Manual ja International 434 Service Manual
http://www.classictractors.co.uk/shop/asp/product.asp?P_ID=1243&strPage…
Kirjastoista Suomesta löytyy muutama kirja International traktoreista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Tässä runosivulla kohdasta "Lapset" - synttärionnittelu on runoehdotuksia, lyhyempiä ja pidempiä: http://seris.suntuubi.com/
Vauva-sivustolla on ajatustenvaihtoa kutsuun liittyvistä asioista, jos haluaa tutustua: http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Pitkä osoite, mutta kopioi ja liitä- toiminnolla osoitepalkkiin löytyy oikea sivu.
Geoffrey Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjan jatkoa odotetaan ja toivotaan viljalti. Myös tällä Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on vastattu jo aiemmin tähän kysymykseen. Löydät nämä vastaukset palstan arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi kirjailijan sukunimi Huntington tai kirjasarjan nimi Korppikartanon salat.
Tässä on yksi tuore vastaus malliksi:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a042…
Kirjasarjan suomalaisena kustantajana on WSOY. Voit kysellä asiaa myös suoraan heiltä: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Enid Blytonin Viisikko-, Seikkailu-kirjat ja Salaisuus-kirjat ovat kyllä oikein sopivia 10-11-vuotiaille.
Viisikot, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viisikko
Salaisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20salaisuus
Seikkalu, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20seikkailujen
Sen sijaan Remeksen nuortenkirjat voivat olla ehkä vähän turhan jänniä tuonikäiselle. Riippuu tietysti lapsestakin.
Jos poika on kova lukumies, voi olla että Viisikot on jo luettu. Voisin suositella siis tutustumaan myös uudempiin jännitys- ja seikkailukirjasarjoihin, esim.:
- Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka
- Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira
- Widmark, Martin: David & Larissa -sarja
- Mäkipää, Jari...
Rosa Liksomista löydät tietoa mm. Pekka Tarkan toimittamasta teoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita" 2000.
Kattavasti koottua perustietoa löytyy myös internetistä kirjailijatietokannasta "Sanojen aika". (http://kirjailijat.kirjastot.fi). Valitse täältä pudotusvalikosta Rosa Liksom (kirjailijat sukunimen mukaan aakkosissa). Löydät hänestä henkilötietoja, tekstinäytteen sekä kirjallisuus- ja www-lähteitä ja arvosteluja, joista osa on luettavissa netissäkin.
Hyvät internet-sivut löytyvät Rovaniemen kirjaston sivuilta osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/rosa/liksom.htm
Pauliina on apostoli Paavalin latinankieliseen nimeen Paulus ('pieni, vähäinen') pohjautuva sisarnimi.
Pauliina on suomalainen, suositumpi ja käytetympi muoto Paulinasta. Nimen ranskalainen muoto on Pauline.
Lisätietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Ainakin tässä osoitteessa on aakkosellinen hakemisto englanniksi ja haluamasi kiinalaiset merkit löytyvät (faith, hope ja love).
http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias viihdekirjailija. Hänen kirjojaan julkaisee kustannusosakeyhtiö Otava, jonka sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija) häntä luonnehditaan näin:
"Tuija Lehtinen kirjoittaa sekä aikuisille että nuorisolle. Hänen kertojanotteensa on optimistinen ja valoisa, ja hän kuvaa nuorten nykytodellisuutta irtonaisen rennosti ja humoristisesti. Viihdyttävän pinnan alla on kirkasta ja terävää oivallusta elämästä ja ihmissuhteista."
Suurin osa Tuija Lehtisen tuotannosta on suunnattu eri ikäisille nuorille - sekä tytöille että pojille - ja pienempi osa aikuisille. Lehtisen kirjat kertovat sujuvaan tyyliin nykypäivän ihmisistä. Hänen viihdyttävää tekstiään on helppo lukea. Lehtinen on...
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ellei verotoimisto saman ajan kuluessa tehdystä perustellusta hakemuksesta myönnä määräajan pidennystä. Lykkäyksen pitää siis olla perusteltu pesän laadun tai muun erityisen syyn takia.
Verovirastolla ei ole valmista lomaketta tällaiseen hakemukseen, mutta on olemassa oppaita, joissa on asiakirjamalleja tätäkin tarkoitusta varten. Ainakin kirjasta Asiakirjamallit, 2012 ja Juridiset asiakirjamallit löytyy hakemuksen malli. Tästä linkistä näkee näiden kirjojen saatavuus: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1976794__Sasiakirjamallit_… .
Espanjalaisesta juomakulttuurista löytyy tietoa ruokakulttuurista kertovien kirjojen ja artikkelien yhteydessä.
Seuraavissa lehtiartikkeleissa kerrotaan Espanjan viineistä ja juomatavoista:
Brotherus-Rehbinder, Natalia
Menyy syntyy viinin innoittamana
Aromi 2006 ; 7 ; 39-45
Törmä, Saara
Kanarialainen ilta kaamoksen keskellä
Maku 2006 ; 1 ; 44-48
Lauttamus-Ahola, Sirpa
Pohjois-Espanjassa Rioja on kuningatar
Aromi 2004 ; 9 ; 36-39
Pyörälä, Eeva
Espanja, viinimaa muutoksen kourissa
Alkoholipolitiikka 1988 ; (53) ; 1 ; 36-43
Kirjoissa, joissa kerrotaan espanjalaisesta ruokakulttuurista, on kerrottu yleensä myös juomakulttuurista.
Espanja haarukassa
2006
Espanjalainen keittiö
2004
MAKUJEN MAAILMA
osa: ESPANJA JA PORTUGALI
2000
SJÖGREN...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa olevaa musiikkiaineistoa (nuotteja, äänitteitä, kirjoja ym.) voit hakea Aalto-kirjastojen yhteisestä luettelosta osoitteessa: www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot
Vasemman reunan linkeistä ”Haku” tai ”Musiikkihaku” pääset hakulomakkeeseen. Vasemmanpuoleisiin sarakkeisiin voit valita hakuperusteen (nuolen alta löydät vaihtoehdot, esim. tekijä, teoksen nimi, asiasana, luokka). Kirjoita oikeanpuoleisiin sarakkeisiin haluamasi hakusana. Haku käynnistyy painikkeesta ”Hae”.
Musiikinteorian oppimateriaalin haku: valitse hakuperusteeksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi ”musiikinteoria”. Jos haluat suomenkielistä oppimateriaalia, ruksaa lisärajauksista kieleksi ”suomi”. Jos haluat etsiä vain Jyväskylän...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelussa voi itse hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimien lukumääriä. Etunimet,
https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku
Sukunimet, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku
Jos haluaa tietää, kuinka monta esim. Anneli Hämäläistä on eli etunimi-sukunimi-yhdistelmällä, ei se näytä tästäkään palvelusta kuitenkaan selviävän. Virasto löytää tähän vastauksen, joskaan ei luullakseni välttämättä tätä paljasta yksityisyydensuojaan tms. vedoten. Aina kannattaa kuitenkin kysyä.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Voit lukea vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta. Kirjoita hakuruutuun sanat Eetu etunimet.
Eetu on lyhennys nimestä Edvard. Nimi muodostuu muinaisenglannin sanoista ead eli rikkaus, omaisuus ja weard eli vartija. Edvard on ollut Englannissa 900-luvulta lähtien useiden kuninkaiden nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
WSOY 1999
Parhaat ohjeet kirjallisuusesitelmän tekoon saa varmasti omalta opettajalta tai ohjaajalta, eri koulutusasteiden vaatimukset vaihtelevat suurestikin. Oletan tässä, että tarvitset neuvoja koulutyöhön yläasteella tai lukiossa.
Jos teet esitelmää yhdestä kirjailijasta, mainitsemasi kotipaikan ja syntymäajan kertomisesta voi varmasti aloittaa. Näiden tietojen lisäksi voi kertoa esim. kirjailijan elämäkertatietoja. Tärkein käsiteltävä asia lienee kuitenkin kirjailijan tuotanto; millaisia kirjoja hän on julkaissut ja kuinka ne on otettu vastaan.
Esitelmän loppuun on hyvä laittaa myös lähdeluettelo eli tietoa siitä, mistä esitetyt tiedot on saatu.
Lisää tietoa esitelmän teosta löytyy mm. äidinkielen oppikirjoista. Esim. Wsoy:n julkaiseman...
Citroenin merkkihuolto vastaa, että keltainen ja punainen jäähdytysneste ovat mahdollisia, mutta paras ratkaisu on Citroenin alkuperäinen jäähdytysneste. Kahta eriväristä nestettä ei ole hyvä sekoittaa keskenään.
Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
