Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy tieto, että suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Sellaiset on mitattu Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsin Moikipäässä 15.12 1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemessä 23.1.1995. Hirmumyrskyn (vähintään 33 m/s) nopeutta 10 minuutin keskituulena ei Suomessa ole mitattu meriasemilla koskaan.
Tunturien huipuilla olevissa mastoissa on mitattu aina silloin tällöin jopa yli 40 m/s keskituulen nopeuksia ja puuskissa noin 50 m/s. Puuskamittauksia on saatavilla vasta lyhyemmän aikaa, joten varsinaista ennätyslukemaa ei ole pystytty määrittämään.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tuuliennatyksia
Vanhoja mikrofilmattuja Helsingin Sanomia voit käydä lukemassa Pasilan...
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole...
Kysymyksiä tulee kyllä runsain mitoin. Vuonna 2022 palvelussa laadittiin 3930 julkiseen arkistoon talletettua vastausta. Tänä vuonna vastauksia on tallennettu jo 2797.
Palveluun osallistuvat kirjastonhoitajat vastaavat kysymyksiin kaikkien muiden töidensä ohella, ja viime aikoina asiaan on voinut vaikuttaa myös meneillään oleva kesälomakausi. Tavoitteena on vastata kysymyksiin kolmen työpäivän kuluessa, mutta valitettavasti se ei kysymysten paljouden vuoksi aina onnistu.
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
Parasta kirjastoa Suomessa ei toistaiseksi ole valittu. Toisaalta erilaisia palkintoja myönnetään, esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjasto sai vuoden 2010 kirjastokehittäjäpalkinnon http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/11/kirjastokehittajapalkinto.h… .
Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai Entressen kirjasto http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;116838 .
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Isotekstisiä kirjoja on todellakin vähän. Uusia ei juurikaan ole ilmestynyt enää vuosiin. Kirjoja voi etsiä Satakirjastot-verkkokirjastosta osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/ . Kirjoita hakulaatikkoon ”isotekstiset kirjat”. Hakua voit rajata kirjoittamalla myös ”elämäkerrat” tai ”muistelmat” (kaikki ilman ”-merkkejä). Vaihtoehtoisesti voit rajata hakua näytön oikeasta laidasta löytyvillä rajoittimilla aikuisten kirjoihin ja esimerkiksi tietokirjallisuuteen, jota elämäkerratkin ovat.
Koska isotekstisiä kirjoja on vain vähän, voisin suositella myös äänikirjoja. Kirjastosta löytyy äänikirjoja cd- ja mp3-levyillä. Lisäksi Satakirjastot-verkkokirjastosta löytyy e-äänikirjoja: https://satakirjastot.finna.fi/Content/...
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Aiheesta ei paljoa ole kirjoitettu, mutta Keskisuomalaisesta 15.9.1996 löytyy artikkeli nimeltään Kaikki on suurta supaa : suomalaisten YK-yksiköiden 40 -vuotias taival on synnyttänyt paljon sanomista: vaittereiden slangi on kehittynyt omalaatuiseksi kieleksi, jonka tehokkaimmat ilmaisut siirtyvät koko kansan käyttöön. Artikkelissa on mukana myös sanasto. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) pitäisi voida tutkia vanhoja Keskisuomalaisia.
Terhi Mansikkamäki on tehnyt Tampereen yliopistolle tutkielman nimeltään Suomalaisten rauhanturvaajien sanaston semanttista analyysiä. Voit pyytää sitä mikrofilmimuodossa kaukolainaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
Näyttää siltä, että kyseessä on artikkeli eikä kirja. Eläinavusteinen terapia ottaa ensi askeleitaan Suomessa -niminen artikkeli, jonka on kirjoittanut Riitta Viialainen on ilmestynyt Dialogi-lehden numerossa 6/2004.
Lehti on luettavissa myös internetissä: http://dialogi.stakes.fi/NR/rdonlyres/0A583040-9AA4-4CF6-817E-89DFEE600…
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Löydät selkomukautetut klassikot Helmet-hausta laittamalla hakuun "selkokirjat klassikot". Shakespearea ei ole selkomukautettu suomeksi, mutta englanniksi löytyy Three great plays of Shakespeare, jossa on helpotetut englanninkieliset versiot näytelmistä Romeo and Juliet, Macbeth ja King Lear.
Olisiko ystäväsi lähestynyt sinua messengerillä? https://www.voice.fi/tekniikka-ja-tiede/a-150300
Jos viestiä ei näy enää löydy, voi olla, että Facebook on suodattanut viestin.
"Tiedät varmaankin Facebookin Others-kansion, johon saapuvat viestit ihmisiltä, joiden ystävä et ole Facebookissa. Nyt on kuitenkin löytynyt vielä uusi salainen paikka, johon osa viesteistä menee.
Samalla tavalla kuin osa sähköpostiviesteistä saattaa mennä suoraan roskaposti-kansioon, myös Facebook laittaa osan viesteistä suoraan erilliseen kansioon.
Jos kuitenkin haluat nähdä kaikki sinulle lähetetyt viestit, se onnistuu helpolla kikalla.
- Mene ensin puhelimesi kautta Facebookin Messenger-sovellukseen.
- Klikkaa tämän jälkeen settings/...
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon.
Sarah Mlynowskilta on suomeksi julkaistu kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006), Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Mlynowskin suomentamattomat teokset löydät Internetistä sivulta http://www.fantasticfiction.co.uk/m/sarah-mlynowski/ .
Rachel on 14 vuotta ja Miri 12 vuotta. Tieto löytyy esim. tältä nettisivulta: http://www.amazon.ca/Bras-Broomsticks-Sarah-Mlynowski/dp/1400099463
Sienet eivät kuulu kasvikuntaan vaan sienet muodostavat oman eliökuntansa, Fungi. Sienet rakentuvat peräkkäisistä solujonoista, sienirihmoista eli hyyfeistä (hyphe), joista muodostuu rihmasto eli myseeli (mycelium).
Lähde: WSOY Facta Tietopalvelu
Tiettävästi sienillä ei ole hermosolmukkeita tai -ratoja, joissa tunnistaa ainakaan eläinten osalla ajateltava kipu.
Vegaaniliiton sivuilla todetaan ,että sienet lisäävät ruokavalion monipuolisuutta. http://www.vegaaniliitto.fi/lahiveganismi.html
Vegaaniravinnosta ja sienistä löytyy keskusteluja Suomi24.fi:n vegaaniruoka keskustelupalstalla
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/sienet%2Btid%3A3422?term_…
Todettakoon lopuksi, että kalan kivusta löytyy artikkeli Helsingin Sanomissa 3.5.2003...
Tässä Tieteen termipankin määritelmä käsitteestä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fallibilismi
Nimenomaan fallibilismiin keskittyvää suomenkielistä yleisesitystä ei käsittääkseni ole olemassa, mutta käsitettä toki esitellään useissa tieteenfilosofisissa teoksissa. Näistä voisi mainita ainakin Ilkka Niiniluodon teoksen Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (Otava).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428758?lang=fin
Fallibilismi-käsitteen kehitti amerikkalainen Charles S. Peirce, vaikkakin käsitteen takana oleva ajatus on paljon häntä vanhempi. Markus Lång on suomentanut useita Peircen teoksia. Nämä löytyvät teoksesta Johdatus tieteen logiikkaan ja...
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
