Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
”The Well of Loneliness” löytyy vuoden 1928 ensipainoksena Kansalliskirjaston kokoelmista ja vuoden 1982 painoksena Topelia-kirjastosta. Osoitteesta https://finna.fi löytyvässä Helka-haussa kannattaa laittaa kirjan nimi artikkelittomassa muodossa ”Well of Loneliness”, koska muuten oikeita hakutuloksia ei tule. On tosin vaikea sanoa, miten varsinkaan vanhempi painos on kokoelmiin päätynyt, mutta ehkä kirjan lainaaminen auttaisi asiaa, jos kirjassa on vaikkapa merkintöjä, kenelle se on kuulunut ja milloin se on Kansalliskirjaston kokoelmiin liitetty. Molemmat kappaleet ovat tosin lainassa, mutta niistä voi tehdä varauksen.
Suomen kirjastoissa näyttää olevan jonkin verran kirjan eri painoksia. Maakuntakirjastojen valikoimaa voi katsoa...
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, tietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2006/9/tekijanoikeuslaki_muuttuu.ht…
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
Esityksen pääasiallinen sisältö:
Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle ulotetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Muutos toteutetaan poistamalla korvausoikeutta koskevasta säännöksestä poikkeus, jonka mukaan yleisestä kirjastosta tapahtuvasta lainaamisesta ei ole oikeutta korvaukseen. Muutos aiheutuu Euroopan komission vuonna 2002 omaksumasta uudesta vuokraus- ja lainausdirektiivin tulkinnasta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2007...
Ei liene niin, että ihmiset todellisuudessa ajattelevat samalla tavoin, vaikka aatesuunta olisikin yhteinen. Kommunistisen puolueen manifestissä löytyy kommunistisen ideologian ydin. Siihen voi tutustua esim. täällä, https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1848/kommunistisen-puolueen-manifesti/index.htm . Ehkäpä perusajatus on, että kaikki kuuluu kaikille tai että mikään ei kuulu kenellekään.
Olisiko kyseessä Ulyssess-kirjan värikoodausprojekti netissä?
http://m.joyceproject.com/info/colorcoding.html
Painettua kirjaa en minäkään nopealla selailulla löytänyt, mutta kenties tuo projekti on julkaistu myös kirjana.
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin...
Nimekkeeseen ei liity yhtään nidettä. Toisin sanoen, siitä on olemassa kuvailu, mutta itse levyä ei ole yhtään kappaletta.
Luettelointitietue poistuu aikanaan.
Löysin sivuston, jossa on kuvausta jalkapallosta ja joukkueista. Kuvauksessa on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät huoltoon nutritionist, physiotherapist, masseur, kit manager, https://www.football-stadiums.co.uk/articles/team-backroom-staff/. Tämä on tietysti kuitenkin melko korkean tason jalkapalloa, jossa on paljon erikoistunutta henkilökuntaa. Jääkiekkosanastossa oli sana equipment kit man, urheilujoukkueiden sivuilta löytyi myös equipment manager ja kit manager.
Oletan kuitenkin, että esimerkiksi juniorijoukkueessa, ei ole erikseen physiotherapist/doctor/masseur/ -organisaatiota, mutten löytänyt meidän yleisen kirjastomme lähteistä enkä verkon sanastoista tietoa. Pyydän apua Urheilumuseo...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannasta voit etsiä viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä. Voit rajata hakua esimerkiksi tietyn kirjailijan teosten käännöksiin tietylle kielelle tai vaikka runojen käännöksiä kielen mukaan.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kun olet löytänyt kiinnostavan teoksen, voit tarkistaa esimerkiksi Helmet-haulla, onko teos pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Pasilan kirjastossa Helsingissä on monikielinen kokoelma, jossa on myös paljon eri kielille käännettyä suomalaista kirjallisuutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voit etsiä...
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
