Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios
Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Ohjelmaa ei etsinnöissämme löytynyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Matti Kuusla Elonetissä, Kuusla Matti | Hakutulokset | Elonet ja Ritva-tietokannassa, Haku : RITVA-tietokanta
Ainakaan märkien puiden polttamista ei voine suositella, koska kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. (ks. Ylen uutinen)
Myös Kestävä energiatalous -sivulla on käsitelty tätä aihetta.
Hei,
kyseessä saattaisi olla Walt Disneyn kokoelmiin kuuluva Leevi, lauhkea leijona, josta on julkaistu useampi painos. Yksi näistä painoksista on vuodelta 1986, mikä vastaa arvioimaasi ikää.
Kirja on saatavilla isommista kirjastoista esimerkiksi kaukolainana. Kirjan tarkempia saatavuustietoja kannattanee käydä tiedustelemassa lähikirjastossasi ja tehdä kaukolainavaraus.
Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
Erin Hunterin fantasiakirjasarjaa Soturikissat: Uusi profetia on lainattavissa Lauritsalan kirjastosta varmasti pitkään. Kirjastosta poistetaan kirjoja vasta, kun ne ovat huonokuntoisia ja mahdollisuuksien mukaan tilataan suosituista sarjoista uudet tilalle. Voit halutessasi varata kirjoja, lasten- ja nuortenaineiston osalta varaaminen on maksutonta. Kirjastosta saat internettunnukset, joilla voit tehdä itse varauksia tai voit myös pyytää henkilökuntaa varaamaan haluamasi kirjan.
Scifi- ja fantasiakirjallisuuteen erikoistuneen Risingshadow-sivuston mukaan kolmas kirja Aamunkoi ilmestyy maaliskuussa 2013. Uusi profetia on kaiken kaikkiaan kuusiosainen sarja. Lisää voit lukea tämän linkin kautta: http://www.risingshadow.fi/library?action=...
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
Voisiko kyseessä olla Taisto Ahlgrenin tunnetuksi tekemä "Elon polkuja", jonka ensimmäinen säkeistö päättyy sanoihin "onnen aikaa en takaisin saa". Laulun sanoitukset ovat Pirkko Ahlgrenin käsialaa.
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Ikävä kyllä ei löydy meiltä eikä muualtakaan. Lapinlahden lintujen tuotannosta ei ole julkaistu nuotinnoksia. Asian vahvisti Timo Eränkö, yksi Linnuista.
Terveisin,
Marika Nikula
Kallion musiikkiosasto
Laulu on nimeltään "Ruti-ruti-rumpsis-pum" ja sen esittää muumimusiikistaankin tunnettu Benny Törnroos. Se on lastenlevyllä "Fixu vekotin", sekä ainakin lastenmusiikikokoelmalevyillä "Lastenlauluklassikot" ja "Tenavamusaa: Suomi huiput: 20 hittiä". Löytyy kyllä myös Youtubesta ja Spotifysta. Hauskoja kuunteluhetkiä!
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Suomennetut teokset löydät Suomen kansallisbibliografiasta: http://finna.fi
Alkuperäisteokset ja niiden suomennokset löytyvät Pegasoksen sivulta:
http://www.kirjasto.sci.fi/johnstei.htm
Luettelo Steinbeckin kirjoista löytyy mm. National Steinbeck Center'n ja Center for Steinbeck Studies'n sivuilta:
http://www.steinbeck.org/BooksMovies.html
http://www.steinbeck.sjsu.edu/works/index.jsp
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä...
