Hei, valitettavasti Anna-Leena Härkösen sähköpostiosoitetta ei löydy. Ehkä palaute menee perille hänen kustantajansa Otavan kotisivujen kautta: www.otava.fi, siellä kohdassa Ota yhteyttä on alempana Anna palautetta -otsikko.
Anna-Leena Härkösellä ei ilmeisesti ole ihailijakerhoa, jonka kautta posti saattaisi mennä perille.
Hei!
Tätä kysyttiin juuri äskettäin Kysy kirjastonhoitajalta -kysymyksenä, tässä vastaus:
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon...
Kaikenvillaiset Internet-lähteet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin määrä yhden lampaan kerralla synnyttämiä karitsoja on yhdeksän ja että ennätyksenhaltija on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suurista vuonueistaan tunnettu suomenlammas.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=290455
http://www.abc.net.au/rural/vic/content/2006/s1739054.htm
http://www.finnsheep.org/spinoff.htm
http://www.summitviewfarme.com/sheep/finn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnsheep
Tietoa suomenlampaasta:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
Vuoden 1986 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävien aiheisiin voi tutustua vaikkapa kirjan Ylioppilasaineita 1986 avulla. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa tätä ei valitettavasti enää ole, mutta muualta Pirkanmaalta kirjaa edelleen löytyy. Tampereella kyseisen vuoden äidinkielen aineiden aiheet voi tarkistaa vaikkapa Spes patriae -matrikkelista, joka sisältää kaikki senvuotiset koekysymykset.
Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Suosittelen sinulle joitakin tämän päivän kysyttäjä ja suosittuja nais- ja mieskirjailijoita. Uskon, että näiden kirjailijoiden teoksista löydät sopivan esitelmän aiheen. Vaski-aineistotietokannassa voit tutustua kirjailijoiden tuotantoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Laita tekijä-kenttään kirjailijan nimi muodossa: Sukunimi, Etunimi. Voit rajata hakua laittamalla Aineistolajit -kohdassa Kirja-ruutuun ruksin ja Kielet – kohdassa Suomi-ruutuun ruksin. Näin saat hakutulokseksi kirjoittajan suomenkieliset kirjat. Useiden kirjailijoiden kirjoja on nimittäin käännetty myös muille kielille, ja niistä on tehty myös äänikirjaversiot.
Näin tutkimalla kirjailijoiden teoksia tietokannassa näet...
Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan.
Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?
Google-kääntäjän toiminta perustuu nk. tilastolliseen konekääntämiseen (statistical machine translation). Se tarkoittaa, että ohjelma laatii käännöksen vertaamalla annettua tekstiä suureen määrään ihmisten kääntämiä aiempia tekstejä ja määrittelee niiden avulla todennäköisimmin sopivimman käännöksen. Käännöksen laatu ja tarkkuus riippuu näin ollen siitä, miten paljon tietynkielistä aineistoa ihmisen tekemine käännöksinen ohjelmaa saa analysoitavakseen. Tästä johtuu, että käännösten tarkkuus eri kielillä vaihtelee.
Tietoa käännösten syntymisestä Google-kääntäjän kotisivuilla:
http://translate.google.fi/about/intl/fi_ALL/
http://www.google.fi/help/faq_translation.html
Tiede-lehden v. 2007 julkaistu artikkeli konekääntämisen historiasta ja...
Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan sanaa mutsi on käytetty 1900-luvun alusta, sanaa sportti 1890 alkaen ja raggari 1950-luvulta lähtien. Sanat löytyvät selityksineen Anna-Maija Forsbergin kirjasta Stadin slangin etymologinen sanakirja, Gaudeamus 2021. Kirja löytyy kirjastosta.
Digitaalisessa Internet Archive -kirjastossa on lainattavissa Stephen Kingin teos The Shining. Teoksesta ei löydy kyseistä sanontaa lainkaan. Ilmeisesti sanonta on tullut Stanley Kubrickin käsikirjoitukseen.
Kyseessähän on vanha sanonta, joka on mainittu englantilaisessa sanontojen kirjassa jo 1600-luvun lopussa, tuolloin muodossa "All work and no play makes Jack a dull boy".
https://archive.org/
https://www.dailyscript.com/scripts/shining.html
https://en.wikipedia.org/wiki/All_work_and_no_play_makes_Jack_a_dull_boy
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2006/thaimaalaiset-ansa…
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2008/kymmenen-paivaa-pe… , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat työskentelevät paikoin Venäjällä uhan alaisesti, katso...
Janne on Johannes-nimen kutsumamuoto, joka on Suomessa tunnettu jo keskiajalla. Johannes tulee heprean Jochanan-nimestä, joka tarkoittaa 'Jumala on armollinen'. (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Voit kokeilla esimerkiksi kahta keinoa.
1. Vanhanaikaisesti voit käyttää läpinäkyvää paperia apuna. Kirjoita (pehmeällä) lyijykynällä esim. leivinpaperille tai ohuelle silkkipaperille teksti oikein päin. Käännä sitten paperi ja aseta se tavallisen paperin päälle. Kun piirrät lyijykynällä kirjainten viivat ohuen paperin läpi, ne jäljentyvät alla olevaan paperiin.
2. Word-ohjelmassa on toiminto, jolla tekstin saa käännettyä peilikuvaksi: Kirjoita teksti käyttämällä tekstiruutua. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella auki valikko, josta valitset Muotoile muotoa. Valitse Tehosteet ja Kolmiulotteinen kierto. Kirjoita X-akselin kierto -kohtaan 180. Teksti kääntyy silloin peilikuvaksi. Tässä linkki netissä olevaan Word-ohjeeseen ...
Vantaan kirjastoissa on käytössä print@vantaa.fi -palvelu. Liitä sähköpostin liitetiedostoksi ne dokumentit, jotka haluat tulostaa. Viestikentän voi jättää tyhjäksi, mutta otsikkokenttään kannattaa kirjoittaa jotain. Lähetä viesti osoitteeseen print@vantaa.fi. Saat noin viiden minuutin sisällä vastausviestin, jossa on käyttäjätunnus ja salasana. Kirjaudu tunnuksilla monitoimilaitteelle, ja valitse tulostettavat tiedostot. Lisätietoa tulostamisesta ja kopioinnista Vantaan kirjastoissa voit lukea tästä artikkelista https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/J…
Valitettavasti tällä hetkellä tulostamisessa on häiriöitä. Vika on tiedossa ja se pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Pahoittelen tilannetta.
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia.
Teresa on myös kreikkalainen nimi ja tarkoittaa nainen Therasta. Thera on saari jota myös tunnertaan nimella Santorini.
Näin Pentti Lempiaisen kirjassa "Suuri etunimikirja".
(Vastattu 27.12.2007).
Angelika-nimen taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline, Angelita ja todennäköisesti myös kysymäsi nimi Anselica.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus. (Vastattu 30.7.2007)
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi...
Halusit tietää lahtelaisen Ronny & The Loaferis -yhtyeen jäsenten nimet. Lahden Rytmin Ystävillä on netissä sivut Lahden alueella toimineista tai toimivista bändeistä. Sieltä löytyy valitettavasti vain yhtyeen nimi. Tarkempia tietoja kokoonpanosta ei löydy myöskään YLE:n Fono-tietokannasta, Suomen Äänitearkistosta, Viola-tietokannasta eikä niistä cd-kokoelmista, joilta löytyy kyseisen yhtyeen kappaleet.
