Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) oireyhtymää on kustuttu tuolla nimellä vuodesta 1987 asti. Vuosina 1968 - 1986 käytettiin ADD (attention deficit disorder) termiä. Oireyhtymä oli kuitenkin havaittu jo vuonna 1798, jolloin skotlantilainen lääkäri Sir Alexander Crichton kuvasi oireyhtymää ja totesi sen alkavan yleensä nuorella iällä. Vuonna 1902 Sir George Frederic Still kuvasi oireyhtymää luentosarjassaan ja 1932 saksalaiset lääkärit Franz Kramer ja Hans Pollnow puhuivat "hyperkineettisestä sairaudesta" muuten normaaleissa lapsissa.
https://www.webmd.com/add-adhd/adhd-history
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta sivuavat teokset:
- Arabia, Hintaluettelo 1936 : talousposliineja : Arabia. Fiskars 1994. Näköispainos vuoden 1936 luettelosta, sis. myös vuosien 1937 ja 1939 uutuushinnastot.
- Arabia, Talous- ja koristetavaraa. Fiskars 1997. Näköispainos vuoden 1967 luettelosta ja 1968 täydennysluettelosta.
- Teossarja Helanderilla huudettua : jokamiehen kuvitettu hintaopas keräilijöille (vuodet 1998-2000) sisältävät myös Arabian astiastojen myyntihintoja.
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä löytyy Arabian luetteloita, https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/publishers/Arabia%20A.B.%….
Vanhoja Apu-lehden vuosikertoja säilytetään mm. Turun yliopiston kirjastossa, jossa niitä voi lukea. Lehtiä selaamalla voisi kaivattu artikkeli löytyä, tietokannoista ei löyty näin vanhoja artikkeleita.
Tämä Saukin sanoittama versio ("On hiljaisuus, vuorilla usva käy) on tosiaan nuottina paljon harvinaisempi kuin Kerttu Mustosen sanoittama versio ("Käy vuorten taa päivä jo uinumaan"). Viola-tietokanta tuntee vain kaksi nuottijulkaisua, jotka löytyvät vain Kansalliskirjaston kokoelmasta, josta ei anneta lainoja, vaan nuottia on tultava paikan päälle katsomaan.
* Mandshurian kummut ; Soittajapoika ; Tiet ; Kaupunki kauaksi jää (Scandia 1962)
* Venäläisiä kansanlauluja (Scandia, 1977) - tämä on sisällöllisesti sama kuin vuoden 1962 kokoelma.
Jos kysyjä tavoittelee vain laulun nuotteja, sanoitusversiolla ei pitäisi olla suurtakaan väliä, sillä molempia tekstejä lauletaan samalla melodialla. Nuotit sävelmään löytyvät esimerkiksi "Suuresta...
Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä.
Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Sohvan irtopäällisen ompeluohje löytyy ainakin seuraavasta artikkelista:
Törmä, Ritva: Sohva vaihtaa kesäaikaan
Suuri käsityölehti 2004 ; 3B ; 20-22, Sisustus kevät-kesä 2004
Lisäksi kannattaisi etsiä ohjeita huonekalujen verhoiluoppaista, joita löytyy useitakin kirjaston Helmet-aineistotietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi , hakuehdoksi valitaan sanahaku ja hakusanoiksi kirjoitetaan: huonekalut verhoilu (ilman ja-sanaa). Tässä muutama esimerkki:
- Hakala, Sari: Verhoilun perusteet, Opetushallitus 2002
- Gunnars, Anita: Korjaa ja verhoile omat huonekalusi, Kustannus-Mäkelä 2000
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Aineistoa löytyi melko niukasti. Lehtinen, Eeva-Liisa: Les géants de Raisio sisältää mm. Raision kirkon syntytarinan ja tarinoita jättiläisistä.Topelius, Zacharias: Le tomte du chateau d'Abo on tarina Turun linnan tonttu-ukosta. Topeliukselta löytyy myös satukokoelma Ruisseau et ruisslet. Kirjat Naïfs d'ici et d'ailleurs... sekä Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen... sisältävät monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Kunnas, Mauri: Le Pére Noel. Kuvakirja joulupukista.
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja on lainattavissa mm. Seinäjoen pääkirjastosta. Kysyessä kannattaa mainita kirjan ISBN-tunnus 952-90-6122-6, sillä samannimisiä kirjoja on useita.
Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito".
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981)
https://finna.fi
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) johdannossa sivuilla 24–25 kerrotaan, että latinan mukaan muodostetuissa -us-pääteisissä nimissä pohjana on voinut olla asuinpaikan nimi. Teoksessa ”Sukukirja. I osa: Suomen aatelittomia sukuja” (Otava, 1901) kerrotaan, että eräs Salenius-suku on peräisin Laitilan pitäjän Salon kylästä, jolloin sukunimi perustuu tuohon Salo-paikannimeen. Tässä ei ole mahdollista selvittää laajemmin yksittäisten sukujen alkuperiä.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että maantieteellisissä nimittä yleinen ”salo” merkitsee suureen metsäalueeseen tai vanhassa merkityksessä metsäiseen suureen saareen. Se lienee balttilainen laina.
Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa.
'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Piki-kirjastoissa ei ole Audi 80 vuosimallin -92 korjausopasta. Alfamer-kirjakaupan valikoimastakaan niitä ei tällä hetkellä näyttänyt löytyvän.
Ainoastaan saksaksi löytyy Oulun kaupunginkirjastosta korjausopas ao mallille. Teos on tällä hetkellä lainassa. Teoksen nimi on So wird's gemacht: pflegen, warten, reparieren. Teos on mahdollista tilata kaukolainana.
