Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Outo kokoelmasta Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös mm. teoksista Hellaakoski, Aaro: Runot (1977) sekä antologiasta Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992).
Saatte runon sähköpostiinne.
Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
http://kirjasto.kuopio.fi/start
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Mikäli Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista, jää unioniin kaksi valtiota, joissa englanti on yksi virallisista kielistä: Irlanti ja Malta.
Lähteet:
World Population Review: English speaking countries 2019 http://worldpopulationreview.com/countries/english-speaking-countries/
Euroopan unioni: Jäsenmaat https://europa.eu/european-union/about-eu/countries_fi
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on artikkeli Seppo Porvalista. Kirja on ilmestynyt vuonna 2001. Siihen mennessä hän on kirjoittanut 5 kirjaa.
Viimeiset vuodet ovat olleet tuottoisia Kustantaja Apali Oy:n internetsivujen mukaan vuonna 2007 häneltä ilmestyi 21.teos. (http://www.apali.fi) Lisäksi hän on ollut toimittamassa ainakin neljää teosta.
Listauksen teoksista saat Suomen Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta : http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala.html ja sieltä Kirjastoala-kohdasta voi valita Fennican. Avautuvalla sivulla on selitetty Fennica-kokoelman sisältö ja sivun oikealta palstalta Linkit kohdan alla on Haku Fennicasta. Varsinaisesta hausta valitse hakukriteeriksi tekijä .
Fennican mukaan Porvalilta on...
Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, manteressa puuttomassa.
Arvelee, ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
(Loppukin löytyy osoitteesta http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/kalevala.html )
Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon...
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on...
Seuraavista mandoliinioppaista saattaisi ainakin nimen ja sisällönkuvauksen perusteella olla apua :
Sokolow, Fred : Fretboard roadmaps mandolin : the essential patterns that all the pros know and use. Hal Leonard 2002. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1642086
Julin, Don : Mandolin for dummies. Wiley, 2012. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062615
Johnson, Chad, Mandolin scale finder Easy-to-use guide to over 1300 mandolin chords. Hal Leonard, 2003. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1661242
Collins, Todd, Modes on mandolin : improving your improvisation. Mel Bay, 2013. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2124779
Mair, Marilynn : The complete Mandolinist : A comprehensive method. Mel Bay, 2008....
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto.
Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Putkaöiden lukumäärää tilastoidaan kyllä valtakunnallisesti poliisin antamien tietojen perusteella. Päihtyneitä otetaan säilöön nykyisin paljon vähemmin kuin takavuosikymmeninä. Vuonna 1987 säilöönottojen määrä oli noin 200 000. Vuoden 1994 jälkeen putkaöiden määrä vaihteli noin 90 000:n ja runsaan 100 000:n välillä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 poliisin pahnoilla vietettiin lähes 52 000 yötä.
Helsingissäkin saattaa jokunen pukki humaltua jouluyön aikana. Kuitenkin myös joulupukit ovat nykyään raittiimpia. Ylen verkkoartikkelissa mainitaan, että poliisin muistitiedon mukaan vanhoina aikoina Töölön selviämisasemalla jouluyötä vietti välillä useampikin pukki. Erillistä tilastoa vuosien varrelta ei liene olemassa, sillä...
Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja...
Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/synt/tau.html) mukaan vuonna 1974 Suomessa syntyi 31 853 poika- ja 30 619 tyttövauvaa eli yhteensä 62 472 lasta. Tilastossa ovat mukana vain elävänä syntyneet lapset.
Näillä tiedoilla emme voi selvittää asiaa. Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon, jotta voimme selvittää tilanteen. Ilman asiakastietoja en voi tarkistaa emmekä ottaa edes yhteyttä. Kun soitat kirjastoon, ota kirjastokortti esille. Kirjastossa kysymme ensimmäiseksi kirjastokortin numeroa. Voit ottaa kysyä asiasta myös Helmet-kirjastojen chat-palvelun kautta. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet-sivun Kirjastot-välilehdeltä. Linkki chat-palveluun on päiväsaikaan avoinna Helmetin etusivulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI