Jules Vernen kirjoittama kapteeni Grantin etsinnästä kirjoittaman trilogian osien järjestys on seuraava:
Kapteeni Grantin lapset
Kapteeni Grantia etsimässä
Kapteeni Grantin löytyminen
Kyseessä on trilogia ja osia ei siis ole enempää.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Anna-Riitta Hyvärinen ja Tuija Mäki, Avain, 2015)
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=62913&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0
Kirjastoasetuksen § 4 vuodelta 1998 määrittelee kirjastonhoitajien koulutuksen, ja asetusta muutettiin juuri koulutuksen osalta vuonna 2009, mikä avasi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdollisuuden päästä kirjastonhoitajan virkoihin.
Siis kirjastonhoitajalla on joko
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot
tai
2) ammattikorkeakouluissa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kunnassa / kaupungissa vain yhdellä, johtavalla henkilöllä täytyy olla...
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan...
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www....
Tarkkaa hintaa ei ole julkaistu, mutta edellisten vuosien lehtiartikkeleiden perusteella noin miljoona kruunua. Vieraiden pöäytäpaikat maksavat muille kuin palkituille 3000 kruunua. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Koko Nobel-viikon juhlallisuudet maksavat noin 16,7 miljoonaa kruunua. https://www.expressen.se/dinapengar/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Andorra on ollut ruhtinaskunta 1200-luvulta saakka. Muoto on vähitellen nykyaikaistunut feodaaliajan käytännöistä, mutta myös vuonna 1980 maan viralliset valtionpäämiehet olivat ruhtinaskumppanit eli Ranskan presidentti ja Espanjan Urgelin piispa. Näitä edustivat hallinnossa viguier (Ranska) ja veguer (Espanja), jotka toimivat myös tuomareina. Molemmilla ruhtinaskumppaneilla oli yhtäläiset valtaoikeudet ja heille maksettiin myös vuosittain nimellinen vero. Oman valuutan sijaan Andorrassa käytettiin Ranskan frangeja ja Espanjan pesetoita. Kun Andorra muutenkin rajoittui Ranskaan ja Espanjaan, oli näiden kahden maan vaikutus maan talouteen ja toimintaan ulkomaiden kanssa merkittävä.
Andorran asioista päätti kuitenkin parlamentti, jonka...
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Jere-nimi on peräisin heprean Jeremias-nimestä. Tunnetuin Jeremias lienee Raamatun profeetta Jeremias. Nimi tarkoittaa "Jahve korottaa".
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
Korvaushinta selviää, kun viet kirjan kirjastoosi. Jos kirjan omistaa joku naapurikunnista, hinnan määrittämiseen voi mennä hiukan pidempi aika. Tietämättä kirjan nimeä, kustantajaa ja ostoaikaa tai -hintaa ei korvauksen suuruutta voi tietää, mutta eiväthän pokkarit tosiaan mahdottomia maksa, eikä kirjasto peri ylimääräisiä. Vasta vahingot nähtyään pystyy vastaava työntekijä sekä toteamaan niteen poistotarpeen että tuottamuksellisesta vahingosta aiheutuvan korvauksen. (Tuottamuksellinen vahinko on sellainen, jonka olisi voinut huolellisuudella välttää. Jos joutuu ryöstön tai itsestä riippumattoman tulipalon - tai meteoriitin - uhriksi, kyseessä ei ole tuottamuksellinen vahinko).
Heikki Poroila
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta...
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican...
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
Jyväskylän yliopiston digitointipalveluista arveltiin, että tällaista digitointilaitetta ei olisi vuokrattavana. Ainakin Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopistosta on mahdollista ostaa kirjojen digitointipalvelua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/digitointi-ja-sailytyspalv…
https://www.jyu.fi/fi/palvelut/yopaino/digitointi
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Olin yhteydessä Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa koirien käyttäytymisklinikkaa johtavaan dosentti Kai Pelkoseen, joka vahvisti epäilysi domestikaation vaikutuksesta koirien kiimakiertoon. Kuten totesit sudella ja esimerkiksi dingolla kiima on vain keväisin, mutta myös alkukantaisemmalla koirarodulla basenjilla kiima on usein vain kerran vuodessa. Mikä koirien syyskiiman laukaisee lienee hämärän peitossa.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita voisit tiedustella eläinlääketieteellisestä kirjastosta http://www.vetmed.helsinki.fi/lib/.
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Mitä Suomi lukee http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings tilastotieto-osuudesta löytyi seuraava tieto miten myydyt kirjat jakautuvat lajityypeittäin:
Suosituimmat kirjallisuuden lajit
Kotimainen kaunokirjallisuus 32 % vastanneista
Käännetty kaunokirjallisuus 31 % vastanneista
Kotitalous, ruoka, ruoanlaitto25 % vastanneista
Dekkarit 22 % vastanneista
Historia ja muistelmat 22 % vastanneista
Lastenkirjat 20 % vastanneista
19 prosenttia ei ollut lukenut kirjaa tai ei vastannut kysymykseen.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto mitkä teokset ovat kirjastoissa kysytyimpiä
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/helmet_halutuimmat/
