Aiheesta on ilmestynyt erittäin hyvä 2-osainen teos: Suomen kirkot ja kirkkotaide. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti Suomen kirkkojen arkkitehtuurin, taiteen, esineistön ja tekstiilien historiaa. Mukana ovat sekä evankelisluterilaiset että ortodoksiset kirkot. Toisessa osassa taas ovat kaikki maamme seurakunnat aakkosjärjestyksessä, kunkin kirkon kohdalla kuvaillaan rakennusta yleensä, on myös valokuva, ja mainitaan arkkitehti ja alttaritaulun nimi sekä taiteilija. Haminassa ja Kotkassa on myös ortodoksisia kirkkoja, ne ovat evankelisluterilaisten kirkkojen jälkeen toisessa osassa myös aakkosjärjestyksessä. Kirkkotaiteen historiasta on tietoja myös teossarjan Ars: Suomen taide 1. ja 2. osissa.
Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" sisältyy kokoelmaan "Animalia" vuodelta 1987. Runo alkaa sanoilla "Kun mummot kuolevat..." ja päättyy lauseeseen "Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia".
Runo sisältyy myös mm. Eeva Kilven runojen kokoelmaan "Perhonen ylittää tien" (2006). Tämän lisäksi runo löytyy esimerkiksi antologioista "Pää tallella : runoja ikääntyville" (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, 2008), "Joka tytön runokirja" (toim. Suvi Ahola & Satu Koskimies, 2006) ja "Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot" (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 1996).
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei julkaista vastauksessa, mutta saat sen kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?...
Saadessaan tiedon Nobel-palkinnostaan F. E. Sillanpää asui Helsingissä, Fredrikinkatu 75:ssä, jonne hän oli muuttanut perheineen Ratakatu 1:stä 1930-luvun loppupuolella. Vuonna 2008, Sillanpään syntymän 120-vuotispäivänä paljastettiin talon seinässä tapauksen noteeraava muistolaatta.
http://muistolaatta.blogspot.fi/2013/07/frans-emil-sillanpaa.html
Lähde:
Panu Rajala, F. E. Sillanpää : Nobel-kirjailijan elämä 1888-1964
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Iloinen lorukirja (toim. Martti Haavio ja Aale Tynni-Haavio, 1985) sisältää runot Kissa ajaa autoa (alkaa sanoin "Pikku kissa killinen autollansa ajaa", I Wallerströmin mukaan) ja runon Rumpumpel (kirj. Paula Dehmel).
https://finna.fi/Record/kirkes.6595
Lastenloruantologiaa, jossa olisivat sekä nämä edellä mainitut että loru itikan rättisitikasta ei valitettavasti löytynyt.
Loru, joka alkaa "Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka", löytyy teoksista Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toim. Mervi Koski, 2004). Teoksessa ei ole mainittu lorulle kirjoittajaa.
https://finna.fi/Record/kirkes.269236
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://prettylib....
Löysin tämän vastauksen asiasanalla naiset, se oli tuorein, olisiko se oikea, https://www.kirjastot.fi/kysy/milla-hakusanoilla-etsin-fiktiivisia-kirj…? Kysyjien tiedot eivät ole palvelussamme tallennettuina niin, että voisimme hakea niillä edellisiä vastauksia. Etsin muutaman vinkin lisää, jos kyse ei olekaan tuosta vastauksesta. Alla olevista suosituslistoista löytyivät esim. nämä teokset:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Hugh Howey: Siilo
Nadine Gordimer: Burgerin tytär
Maria Jotuni: Rakkautta
Christa Wolf: Erään naisen elämä
Milla Keränen: Sisilian ruusu
Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Lukujonossa-blogi 8 vaikuttavaa kirjojen...
Hei! Ota heti yhteyttä siihen kirjastoon, jonne olet kirjan palauttanut. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Kuvasta on hieman hankala saada selvää, mutta kyseessä voi ehkä olla seinälude. Luteista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Aikuinen lutikka on 5,5 millimetrin kokoinen ja ruskea.
Lähde: Wikipedia
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Liimatahrojen poistoon suositellaan yleensä asetonia (esim. useat kynsilakanpoistoaineet). Hintalapuista jäävää liimatahraa on onnistuneesti poistettu myös levittämällä tilkka ruokaöljyä sen päälle ja antamalla vaikuttaa hetken. Lopuksi hangataan. Kannattaa varmistaa että kirjan kansi kestää öljyä, ettei tuloksena ole rasvaläikkä.
Marttojen tahranpoisto-ohjeita: http://www.martat.fi/neuvonta/kodinhoito/pyykki_puhtaaksi/tahranpoisto/
Verkosta löytyy jonkin verran digitoituja nuotteja. Ne ovat yleensä tekijänoikeusvapaita taidemusiikkinuotteja. Nuottiverkkolähteitä on koottu mm. Musiikkikirjastot.fi-sivustolla: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-j…
Klassisen musiikin nokkahuilunuotteja löytyy ainakin IMSLP Petrucci Music Librarysta: https://imslp.org/wiki/Category:For_recorder sekä The Mutopia Project -sivustolta: https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Instrument=Recorder
Tekijänoikeudet huomioon ottavia sivustoja, josta löytyisi populaarimusiikin nuotteja on vaikeampi löytää.
Voi kirjoittaa. Esimerkiksi nimiä käännetään venäjänkieliseen tekstiin.
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_nimien_kirjainasu_ven%C3%A4j…
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Olemme saaneet paljon palautetta Chrome-selaimen käyttäjiltä. On totta, että omien tietojen näkymä on kovin sekava. Ongelmaa on tutkittu, mutta toistaiseksi sitä ei ole ratkaistu- Tässä sovelluspäällikkömme vastaus asiaan liittyen:
Helmetin lainojen ja varausten näkymä voi olla epäselvä Chrome-selaimen uusimpien versioiden käyttäjillä. Ongelma on tullut esiin, kun asiakkaiden ja kirjaston henkilökunnan käyttämät Chrome-selaimet ovat päivittyneet uuteen versioon. Ulkoasuun liittyvää ongelmaa selvitetään. Toistaiseksi suosittelemme käyttämään muita selaimia kuin Chromea.
Jake Nymanin toimittaman kirjan Suomi soi 4; suuri suomalainen lista kirja (ilmestyi 2005) mukaan Suomen radioissa soitetuin laulu vuonna 2000 oli Madonnan American Pie. Tieto löytyy kirjasta sivulta 69.
Novan soitetuimmasta kappaleesta vuonna 2000 ei ole tietoa. Asiaa voi tiedustella suoraa Radio Novasta jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.radionova.fi/info/yhteystiedot/?link1=info&link2=yhteystiedot
Metsänhoitajaksi kutsutaan metsätieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneita maistereita. Kyseessä on siten valmistumiseen liittyvä arvo, eikä erikseen myönnettävää arvonimi (verraten ylimetsänhoitajan arvonimeen, jonka myöntää presidentti: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381)
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Kysymäsi kappale Kiitos elämän lahjasta löytyy useammaltakin cd-levyltä esim. Ekola, Hanna, Kiitos elämän lahjasta, 1997, mutta nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löytynyt ainakaan maakuntakirjastoista. Myöskään Suomen kansallisdiskogafiasta Violasta, joka sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen, ei kyseistä nuottia löytynyt.
Artikkelin Asta Ikosesta löydät kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, BTJ, 2001). Asta Ikosen kirjat on kustantanut Karisto, jonka sivuilta löytyy myös tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/.
