Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Potter-kirjoissa valtaosa tavallisista ihmisistä eli jästeistä ei tiedä mitään velhoista, noidista ja taikuudesta, mutta selvästikin osa on - mainitsemistasi syistä - niistä tietoinen. Näyttää siis siltä, että ne jästit, joiden lähipiiriin kuuluu taikaväkeä, on ikään kuin vihitty salaisuuteen. Ilmeisesti he ovat myös säilyttäneet tiedon varsin hyvin. Ehkäpä ne jästit, joiden läheistä asia koskettaa, ovat erittäin motivoituneita suojelemaan salaisuutta. Voi myös olla, että vanhemmat, joiden lapsi paljastuu noidaksi tai velhoksi, pelkäävät tälle koituvan ongelmia, jos tieto leviää. Toinen kysymys on, uskoisiko heitä kukaan, jos he yrittäisivät kertoa taikamaailmasta.
Hagrid-puolijättiläisen vanhempien suhteen yksityiskohdista kirjoissa ei...
Valtiopäivämies on Suomen kielen perussanakirjan mukaan historiallinen termi, jolla tarkoitetaan säätyvaltiopäivien jäsentä. Säätyvaltiopäivät oli säätyjaon perusteella toiminut kansanedustuslaitos; Suomessa vuoteen 1906 toiminut nelisäätyinen eduskunta, jonka muodostivat aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty. Suurin ero kansanedustajan ja valtiopäivämiehen välillä oli kaiketi se, miten jäsenet oli valittu, ja keiden mandaatilla he toimivat. - Suosittelisin etenkin Jussi Teljon kirjaa Suomen valtioelämän murros 1905-1908, jossa kerrotaan viimeisistä säätyvaltiopäivistä ja ensimmäisestä eduskunnasta. Kaarlo Österbladhin kaksiosaisessa teoksessa Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstrengin viisiosaisessa...
Hei,
Opettajien salassapitovelvollisuudesta säädetään perusopetuksen osalta perusopetuslain 40 §:ssä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
”Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa:
hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)
Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä:
Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu...
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös...
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Islamilaisesta lääketieteestä on englanniksi mm. kirjat Ullmann, Manfred: Islamic medicine (1978), Khan, Muhammad Salim: Islamic medicine (1986) ja Rosenthal, Franz: Science and medicine in Islam : a collection of essays (1990). Lääkekasveista löytyy englanniksi mm. kirja Ghazanfar, Shahina A.: Handbook of Arabian medicinal plants (1994). - Arabialaisen lääketieteen historiasta voi lukea suomeksi mm. Sinikka Piipon Luonnonlääkeyrtit kirjan osasta 1 sekä kirjasta Eurooppa osa Ruumis ja sielu.
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€.
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta.
Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota.
Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus
kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus.
Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen.
Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....
Intiaaninimistä ei nähtävästi ole mitään suomenkielistä luetteloa. Intiaanikieliähän on jo Pohjois-Amerikassa useita kymmeniä, eikä mitään yhtenäistä nimikäytäntöä ole olemassa. Joitakin englanninkielisiä nettisivuja näyttää löytyvän: http://www.20000-names.com/female_native_american_names.htm ja http://www.bchealth.com/services/birthcenter/nativeambabynames.shtml. Suomeksi ilmestyneessä kirjassa 'Valitse nimi lapselle' (toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katarina Krabbe, useita painoksia) löytyy luetteloita erikielisistä
nimistä. Yllämainitussa nettiosoitteessa www.20000-names.com
on myös muunkielisten nimien luetteloita.
Seuraavilla verkkosivuilla kerrotaan tikkojen tekemistä koloista.
"Tikat hakevat rummutukseen sopivia paikkoja kokeilemalla. Ne pärisyttävät nokallaan kuivaa puuta muutaman kerran ja kuuntelevat millainen kaiku puusta lähtee. Jos ääni on sopiva, tikka voi rummuttaa samalla paikalla koko soidinkauden."
https://www.ts.fi/teemat/1074106442/Kysy+luonnosta+Miksi+tikka+rummuttaa
"Pikkutikka koloaa pesäänsä hyvin hitaasti, vähintään 53 päivää."
https://harjureitti.fi/luonto/muu-reitinvarsi/tikat-kolojen-rakentajina/
Kimmo Martiskaisen ja Kimmo Taskisen kirjan Valkoselkätikka (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011) mukaan
"Tikat voivat tehdä useita keskeneräisiksi jääviä harjoitelmia tai kaivaa monta valmista koloa, joista yksi...
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368
