Valokuvien kiinnittämiseen on kuulemma olemassa juuri tähän tarkoitettua liimaa. Ainakin Kameralehdessä 2017 : 3 : sivulla 16 näin kerrotaan. Liiman nimeä ei kerrota, todetaan vain että sitä on vaikea löytää. Myisivätkö tai tietäisivätkö valokuvausliikkeet ja askartelutarvikekaupat tuotteista tarkemmin?
Tässä muutamia sivuja jotka mainostavat valokuvaliimoja ja muita kiinitystarvikkeita.
https://www.bganordic.fi/Kuvienkiinnitys
https://www.rajalacamera.fi/henzo-liima-50-ml.html
Skräppäyskirjat neuvovat käyttämään hapotonta liimaa tai kaksipuoleista teippiä kuvien kiinnittämiseen.
Netin keskusteluista löytyy monenlaisia kommentteja aiheesta, mm.:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4144935/kuvien-...
Tulotason vaikutusta ruokavalintoihin on tutkittu. Alla linkki Taru Lindblomin (Tampereen yliopisto) artikkeliin tutkimuksen tuloksista:
http://blogit.utu.fi/tita/tulotaso-ja-talouden-suhdanne-nakyvat-ruokavalinnoissa/
Talouselämä-lehti uutisoi vuonna 2015 suomalaisten kulutuksen tuloeroista riippumatonta samankaltaistumista. Uutinen perustuu erikoistutkija Juha Nurmelan Tieto&Trendit-blogista saatuihin tietoihin:
https://www.talouselama.fi/uutiset/olivat-tulot-suuret-tai-pienet-nain-suomalaiset-kayttavat-rahansa-tutkija-hammastyi-kulutuksen-samankaltaisuutta/183563a8-2b25-39a4-87a3-e171b8a694a9
Kuluttamisesta ja ympäristöjalanjäljestä on kirjoitettu paljonkin, mm. nämä kirjat:
- Nettopositiivisuus : menestyvän ja vastuullisen...
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Ilman laajempaa kontekstia on vaikea sanoa, mihin kyseinen lause viittaa, mutta molotoffi lienee tuttavallinen, puhekielinen viittaus Molotovin koktailiin. Molotovin koktailiksi (tai coctailiksi) kutsuttiin polttopulloa, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa panssaritorjunta-aseena. Samantyyppisiä räjähteitä käytettiin myös Espanjan sisällissodassa.
Toisaalta molotoffi saattaa olla viittaus myös Neuvosto-armeijan pudottamiin rypälepommehin, joita kutsuttiin Molotovin leipäkoreiksi. Lempinimensä nämä aseet saivat Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovilta, joka väitti radiopuheessa neuvostokoneiden pudottaneet Suomen maaperälle väin ruoka-apua.
Lähteet:
Sotaveteraanit.fi
Wikipedia...
Väylävirasto on taho, joka saattaa olla avuksi tässä asiassa.
Väyläviraston verkkosivut: https://vayla.fi/etusivu
Etusivun oikeasta yläkulmasta löydät Yhteystiedot ja Anna palautetta -osiot, joista löydät tarvittavat tiedot ollaksesi yhteydessä virastoon.
Asiaa voi myös tiedustella yrityksiltä, jotka tarjoavat tien-/maanrakennus palveluja. Näiltä voi pyytää hinta-arvion tienrakentamisesta.
Ilmeisesti et ole käyttänyt korttia muutamiin vuosiin, koska tietosi ovat jo poistuneet lainaajarekisteristä.
Saadaksesi uuden kortin sinun pitäisi siis käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus; kortin saat saman tien.
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen.
Lähteet:
Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010
Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007
David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www....
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Kuvan perusteella on vaikea päätellä, mikä hyönteinen on kyseessä, ja hyönteisten lajinmääritys pelkän ulkonäön perusteella on usein mahdotonta. Mielestäni kuvassa kuitenkin on jokin leppäkerttu. Sami Karjalaisen Suomen leppäkertut -kirjan perusteella kyseeseen voisi tulla joko lehtopirkko, kanervapirkko, ruutupirkko tai kosteikkopirkko.
Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020) https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.1230305
Karjalaisella on myös verkkosivu leppikset.fi, jossa esitellään kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Helsingin kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirja-arvosteluja. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/arvostelut/
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan nimi Brezina, niin saat muiden lasten tekemiä arvioita Thomas Brezinan kirjoista. Tosin arvoita ei löydy valitettavasti mainitsemistasi kirjoista, mutta kylläkin eräistä muista kirjasarjan Seitsemän tassua ja Penny kirjoista.
Tässä lisäksi hieman esittelytekstiä kirjojen takakannesta:
Yhtä apinasirkusta / Brezina, Thomas
Jännittävä kertomus, jossa päähenkilö 14-vuotias Penny selvittää kolmen metsästä löydetyn simpanssin kohtaloa. Penny epäilee, että kyse on eläinten salakuljetuksesta.
Valaita ja valheita / Brezina, Thomas
Pennyllä on koiraongelmia, kun isoäidin häihin Havaijille ei...
Nimi Savolainen ilmaisee heimoa tai asuinpaikkaa ja sen on voinut saada paitsi Savosta kotoisin oleva henkilö myös muutoin Savossa liikkunut. Savossa savolainen on merkinnyt "suursavolaista" ja nimestä on löytynyt vanhoja tietoja vain ns. Pien-Savon alueelta. 1600-luvun lopulla nimi löytyy jo kaikkialta maasta, eniten ehkä Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Oulun seutuvilta. Nykyisin nimi on pääasiassa itäinen.
Lähde:
Makkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava, 2000
Pääkaupunkiseudulla John Lithgow'n teosta “Trumpty-Dumpty wanted a Crown: verses for a despotic age” ei ole saatavilla.
Teosta näyttää Suomessa olevan ainoastaan Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Lisää kaukopalvelusta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
