Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
Paikannimen Kalanti (ruotsiksi Kaland) merkityksestä ollaan oltu montaa mieltä, kertoo Suomalainen paikannimikirja. Kyseisen teoksen sivulla 126 Kalanti-sanan merkityksestä kerrotaan seuraavasti:
"Jotkut tutkijat ovat katsoneet nimen tarkoittaneen alkuaan laajaa hallinnollista aluetta, kihlakuntaa, toiset rajattua aluetta, kylää tms., josta on tullut ajan mittaan suuremman alueen keskus. Arvo Meri (1936) on tulkinnut nimen olleen alkuaan *Kalainen tai *Kalajas (Kalas Sockn 1561, myöh. Kalais) ja tarkoittaneen kalaisaa järveä. Kyseinen järvi olisi voinut olla esim. Hallun kylän luona. Kaland ja Kalandia olisivat ruotsin ja latinan mukaisia muunnelmia. – Lars Huldén (1984, 2001) on esittänyt, että kyseessä voisi olla myös...
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Kirkonkirjoja voi tilata kaukolainoina maakunta-arkistoista oman kotikirjaston kautta. Arkistot määrittelevät laina-ajan yksilöllisesti kunkin teoksen mukaan.
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin...
Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Tässä Tieteen termipankin määritelmä käsitteestä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fallibilismi
Nimenomaan fallibilismiin keskittyvää suomenkielistä yleisesitystä ei käsittääkseni ole olemassa, mutta käsitettä toki esitellään useissa tieteenfilosofisissa teoksissa. Näistä voisi mainita ainakin Ilkka Niiniluodon teoksen Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (Otava).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428758?lang=fin
Fallibilismi-käsitteen kehitti amerikkalainen Charles S. Peirce, vaikkakin käsitteen takana oleva ajatus on paljon häntä vanhempi. Markus Lång on suomentanut useita Peircen teoksia. Nämä löytyvät teoksesta Johdatus tieteen logiikkaan ja...
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Kyseinen äänite on kuultavissa "Unelmia" - CD:llä joka ilmestyi lokakuun alussa 2009.
Se löytyy myös vuonna 1981 ilmestyneeltä vinyyli-singleltä "Pisaroita ihollain/Mua ootathan kun päivä on kesäinen" (Blue Master).
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Kyllä, se on Kallion kirjaston varastossa. Sen saa Kallion kirjastosta siellä käymällä tai sen voi myös varata ihan tavalliseen tapaan. Kirjastossa virkailija noutaa sen Sinulle.
SAP (Systeme, Anwendungen, Produkte in der Datenverarbeitung tai englanniksi Systems, Applications, Products in Data Processing) on yritysten käyttöön tarkoitettu integroitu tietojärjestelmä. SAP ohjelmisto tarjoaa työkalut eri toimintojen kuten esim. taloushallinnon, kirjanpidon, logistiikan, raportoinnin ja myynnin edistämisen hallintaan ja tehostamiseen yhden sovelluksen alaisuudessa.
SAP AG pitää päämajaansa Saksassa, jossa se perustettiin 1972. SAP:n kehitti ja yrityksen perusti viisi IBM:n entistä ohjelmistosuunnittelijaa. Ensimmäinen integroitu ohjelmistopaketti SAP R/2 julkaistiin 1979 Saksan markkinoille, ja SAP R/3 1992. Sittemmin SAP ja sen integroidut liiketoimintaratkaisut ovat levinneet ympäri maailmaa. SAP on käytössä yli...
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Novelli on alkuperäiseltä nimeltään Brief einer Unbekannten ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1922. Novelli sisältyy Amok-nimiseen novellikokoelmaan v. 1922 ja kirjaan Meisternovellen (S. Fischer, Frankfurt am Main 2001, ISBN 978-3-596-14991-9), jota löytyy myös yhdestä HelMet-kirjastosta. Suomalaista, ruotsalaista, englantilaista tai ranskalaista käännöstä en ole onnistunut HelMet-kirjastoista löytämään, yhteenveto sisällöstä löytyy saksankielisestä Wikipedian artikkelista.
Helka-tietokannasta löytyy enemmän viitteitä, ko. novelli saattaisi sisältyä esim. seuraavaan teokseen: Den outgrundliga hemligheten: romantiska och andra berättelser v. 1936, joskin varmaa tämä ei ole, koska kirjasta ei ole sisällysluetteloa. Ko. teos löytyy...