Tampereen kaupunginkirjastossa varausmaksu 1 € (muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta kuljetettava seutuvaraus 2 €) peritään jokaisesta varattavasta kirjasta (äänitteestä, elokuvasta jne.) erikseen. Esimerkiksi varattaessa viisi kirjaa kerrallaan on varausmaksun suuruus 5 €.
Onkohan kysy mahdollisesti koulutehtävästä? Kerään verkkolinkkejä ja Helmet-kirjastoista löytyviä kirjoja, joiden perusteella voit perehtyä aiheeseen.Verkkolinkkejä:Kivimäki, Pekka : Monikulttuurinen kuolema - tietoa kuoleman kohtaamisesta eri kulttuureille sairaaloiden henkilökunnalle. Suomen katolinen kirkko : Uskontunnustus ja selityksetKysy katolilaiselta : kiirastuli (Youtube)Kysy katoliselta : voivatko vain katolilaiset päästä taivaaseen (Youtube)Sankamo, Juho : Katolista hapatusta : elämää kuoleman jälkeen (kolumni)Kirjallisuutta (Helmet) :Jaanu-Schröder, Marjatta : Lukion katolinen uskonto (Opetushallitus, 2008)Katolisen kirkon katekismus (Katolinen tiedotuskeskus, 2005)Parta, Martin : YouCat for kids - katolinen katekismus...
”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Suomen kansallisfilmografian mukaan Pekka Lehdon elokuvasta Kaivo (1992) ei ole julkaistu DVD-tallennetta. Elokuvasta on tehty VHS-tallenne, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/142127
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
Nuotit kysymääsi lauluun löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan 13:sta osasta sivuilta 72-73. Kirjassa on helpohko pianosovitus, sanat, melodia sekä sointumerkit. Toivelaulukirjat löytyvät kaikista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa netistä osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suurimmissa kirjastoissa toivelaulukirjoista on myös käsikirjastokappaleet, joten kaikkien osien pitäisi olla niissä aina paikalla kopiointikäyttöä varten.
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520
Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167)
Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen.
Tammikuussa...
Englannin kielessä on paljon naista tarkoittavia sanoja. Osa niistä kirjakielisiä ja osa murteellisia tai slangisanoja.
Kirjakielisiä löytyy helpoiten sanakirjoista esim. Suomi-englanti-suomi -sanakirja / Raija Hurme, Riitta-Leena Malin, Maritta Pesonen, Olli Syväoja tai
Suomi-englanti-suursanakirja = Finnish-English General Dictionary / Olli Syväoja, Kaarina Turtia, Sini Sovijärvi ; avustavat leksikografit: Marjut Karasmaa-Donovan, Jukka Keränen ; englannin kielen asiantuntija: John Calton
Sanakirjoista on hieman murteellisimpiakain ilmauksia kuten akka tai eukko.
Kirjastoista löytyy myös slangisanakirjoja esim. Fucktionary : englannin kielletyt sanat / Kate Moore & Tiina Tuominen, ...
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, manteressa puuttomassa.
Arvelee, ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
(Loppukin löytyy osoitteesta http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/kalevala.html )
Yrjö Kaijärven suomennos Hjalmar Gullbergin runosta Kyssande vind eli Suuteleva tuuli sisältyy teokseen Rakkausrunoja : valimoima maailmankirjallisuudesta (toim. Anneli Qveflander, 1953).
Helsingissä teosta näyttäisi olevan lainattavissa ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
https://finna.fi/Record/helka.9928309863506253?sid=3562670456
SKS:n kirjasto on kaikille avoin kirjastossa, jossa lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti. Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.finlit.fi/kirjasto/
Kyseisessä ilmiössä ei liene kyse pelkästään suomalaisesta erityispiirteestä, vaikka meillä onkin mediassa ja esimerkiksi verkon keskustelupalstoilla listattu humoristisessakin sävyssä epäonnistuneita tai erikoisia elokuvien nimikäännöksiä.
Elokuvien nimien kääntämiseen ovat vaikuttaneet historian saatossa useat eri tekijät. Takavuosikymmeninä yleisesti matalampi kielitaito on saattanut edellyttää ylipäätään nimien suomentamista nykyistä useammin. Erikoisia käännöksiä ovat saattaneet selittää myös kiire sekä puutteelliset taustatiedot elokuvasta, sillä suomenkielisen nimen taustalla on ollut usein maahantuoja eli levitysyhtiö. Elokuvan markkinointitavoitteitakaan ei ole kuitenkaan ollut syytä unohtaa. Aikakausien ja niiden kulttuuri-...
Varteenotettava tarjokas voisi olla Caj Westerberg. Hänen kokoelmassaan Reviirilaulu (Otava, 1978) on sanoin "Ellei ihmistä häiritä" alkava runo, jossa aiheena on häirityksi tuleminen seuraamuksineen.
Ainakin kaksi tällaista tarinaa löytyi. Jonathan Emmetin kuvakirjassa Myyrä tahtoo kuun myyrä yrittää pudottaa kuun lampeen, ja luulee hetken onnistuneensa. Hanhiemon satuaarre -kirjassa kertomuksessa Kolme typerystä kylän asukkaat haravoivat lammesta vettä talikoilla, haravoilla ja luudilla saadakseen kuuksi luulemansa kuun kuvajaisen pois lammesta.
Tämä ei ole mahdollista. Migrin sivuilta löytyvän ohjeen mukaan "sinua ei voida vapauttaa Suomen kansalaisuudesta, jos sinusta tulisi vapauttamisen johdosta kansalaisuudeton."
https://migri.fi/kansalaisuudesta_vapautuminen
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista...
