Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa sen voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005.)Teoksessa ei kerrota nimen käytöstä muissa maissa, mutta Suomessa se on ollut suosittu jo 1920-luvulla.
Aika moneen kysymykseen löytyy jo valmiina vastaus Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta, johon kannattaa tutustua osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Kappale löytyy Youtubesta, joten kuuntelin sanat. Vaikka laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "Voimat veit niin kuin huume ja mä näännyn jos vain jään / Pakoon, pakoon lähden pakoon, pahaa suurta maailmaa", sillä ei välttämättä viitata narkoottisiin aineisiin. Lyriikassa tällaista kuvailua käytetään usein symbolisesti kertomaan esimerkiksi rakkauden tunteesta ja rakastumisesta. Eräässä toisessa säkeessä puolestaan lauletaan "mulle sä oot kuin tauti", mikä voisi viitata siihen, että laulaja ei saa kyseistä henkilöä mielestään, vaikka haluaisi. Omana mielipiteenäni voisin sanoa, että jokainen voi kuitenkin tulkita laulujen lyriikoita, runoteoksia tai muita taideteoksia sangen vapaasti.
Lähteet:
Karma: Pakoon pahaa...
Mikkelin kaupunginkirjastossa Länsi-Savo säilytetään sekä mikrofilmeinä että fyysisinä lehtinä. Valitettavasti pääkirjasto on remontissa 2.9.12012 saakka. Tilapäinen lehtisali toimii (Maaherrankatu 10) ajalla 18.6.–16.8.2012. Tällä hetkellä elokuussa 2012)Länsi-Savon vuosien 1984-1985 numerot voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Erillistä elämäkertaa Leena Landerista ei ole kirjoitettu, lyhyet tiedot hänestä ja hänen tuotannostaan löytyvät esim. kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1049352339 voit etsiä hänestä tietoa asiasanalla Lander, Leena. Näin saat tulokseksi esim. Jouko Grönholmin teoksen Kirjojen Turku.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan poskettoman merkitykset ovat älytön, päätön, mahdoton, uskomaton. Esimerkkinä annetaan posketon tarina, toisin sanoen uskomaton tarina. Se ei siis välttämättä ole hauska, vaan voi olla myös mahdottoman tylsä tai älyttömän kamala. Sitä, miksi posketon-sana on päätynyt tällaiseen käyttöön, ei sanakirjassa kerrota.
Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen.
Lähteet:
Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010
Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007
David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
Helmet-kirjastoissa Enontekiön sanomia ei ole luettavissa.
Enontekiön sanomat on luettavissa Kansalliskirjastossa Unioninkatu 36:ssa mikrofilmiltä. Tuoreimmat ovat noin vuoden takaa.
Lehti on luettavissa myös verkkojulkaisuna Kansalliskirjastossa, mutta tämä tarkoittaa digitoituja vanhoja lehtiä ennen vuotta 1920.
http://finna.fi
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Andrew Lloyd Webberin säveltämä ja Tim Ricen käsikirjoittama rockmusikaali Jesus Christ Superstar eli Jeesus Kristus Supertähti esitettiin Helsingissä Savoy- pääsiäisen aikaan keväällä 2002.
Musikaali sai ensi-iltansa Suomessa Tampereen Popteatterin ja Finntheatren yhteistuotantona Tampereella jäähallissa 19.8.1972. Teatteriensi-ilta oli Kotkassa vuonna 1980. Musikaalia on esitetty myös Lappeenrannassa Ja Turussa (Åbo Svenska Teater).
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004022476.html
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/08/JKR3sivu-1024x929.jpg
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/jesus-christ-superstar/
Kirjastot hankkivat jossain määrin myös omakustanteita. Esim. Espoon kirjastolle toimittajamme tarjoaa säännöllisesti omakustannelistan. Kaikkia ei tietenkään voida hankkia, mutta hankimme erityisesti espoolaisten tekijöiden teoksia. Tietysti myös jos kirjailijalta on jo aiemmin ilmestynyt jotain, joka on ollut suosittua lainaajien keskuudessa, hankitaan häneltä lisää teoksia.
Kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus tulisi myös luovuttaa vapaakappaleina Kansalliskirjastolle.
Joulukuusia voidaan myrkyttää erilaisilla valmisteilla. Lisätietoa: Joulupuukirja - Joulupuun kasvatuksen perusteet Suomessa (2007), luku 7 (s. 101 ->).
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kausikortin voi lainata kirjastokortilla Mikkelin pääkirjaston 1. kerroksen asiakaspalvelupisteessä. Eli kirjastokortti mukaan ja jos kortteja on paikalla lainaus onnistuu. Laina-aika on viikko eikä lainaa voi uusia.
Kirjassa Helsingin kadunnimet (2., korj.p. 1992; kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Helsingfors gatunamn, 1971) on Åke Granlundin artikkelissa seikkaperäinen selvitys Helsinki ja Helsingfors -nimien alkuperästä. Artikkelissa kerrotaan mm., että nimistötutkimusten tulokset pitävät yhtä perimätiedon kanssa, jonka mukaan Helsinki, Helsingfors, on saanut nimensä seudulle asettuneiden hälsinglantilaisten maahanmuuttajien mukaan.
Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167)
Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen.
Tammikuussa...
