Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mistä voin oppia Kiinaa netissä? 376 Internetistä löytyy laadultaan erilaisia ilmaisia sekä maksullisia kielikursseja. Niitä voi hakea hakukoneilla esimerkiksi hakusanalla (ilmaiset) kielikurssit tai (free) language courses. Ylen sivujen avulla voi opiskella perusteita kiinan kielestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan Voin suositella myös ilmaista englanninkielistä Duolingo-palvelua, jonka avulla voi harjoitella kiinaa: www.duolingo.com Verkkokurssien lisäksi kannattaa muistaa kirjastojen monipuoliset kieltenopiskelukirjat ja muut materiaalit.  
Mikä on halsti? (Minulle se on viilto tai haava.) 1274 Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.  Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille...
Kuka oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka kirjoitti tietokirjan? 363 Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne. 1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen...
Kuka on sanoittanut ja säveltänyt laulun Oravalla veitikalla hieno häntä on, jänöllä on pitkät korvat ja pöperöpää ja sammakko tuo pitkäsääri loikkaa hypähtää? 2578 Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Minkäniminen on satu, jossa "pienikokoiset ihmiset" asuvat kengässä. Mahtaako se olla sama kuin ruotsinkielinen satu Barnen som bodde i en sko? 2061 Kyseessä taitaa olla Mary Nortonin kirja Kätkijät taivaalla. Alkuperäinen englanninkielinen nimeke on The Borrowers afield ja ruotsinkielinen käännös Lånarna i luften.
Miksi maanviljelijöillä on todella huono palkka vaikka he tuottavat ruoan raaka-aineen? 650 Suomessa useimmat maanviljelijät lienevät yksityisyrittäjiä, jolloin "palkan" suuruus riippuu kokonaan siitä, miten he yrittäjänä järjestävät yritystoiminnasta tulevan tulonsa. Siinä on varmasti useita eri vaihtoehtoja, jotka tekevät maanviljelijäyrittäjän tulojen vertailun monimutkaiseksi. Kysyjän kysymykseen sisältyvää väitettä "todella huonosta palkasta" on tietenkin mahdoton osoittaa todeksi tai vääräksi, ellei tiedetä, mihin yrittäjän tuloa verrataan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 vain 5540 maanviljelystä tai metsätyöstä palkkaa saavaa ihmistä (esimerkiksi sotilaitakin oli paljon enemmän) ja heidän keskipalkkansa oli 2370 euroa kuukaudessa. Toisin sanoen ne harvat, jotka saavat maa- ja metsätaloudesta...
Kuinka suuri on ilotulitteiden hiilijalanjälki? 493 Iltalehden artikkelin mukaan ilotulitteiden hiilijalanjälki on yllättävän pieni. ”Peräti 90 prosenttia päästöistä muodostuu kuljetuksista ja logistiikasta. Vain viisi prosenttia yhtiöiden päästöistä syntyy ilotulitteiden ampumisesta. Loput yhtiöiden päästöistä syntyy tuotteiden varastoinnista, hallinnosta, työmatkoista ja energiankäytöstä.”   https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dc684ed8-7d05-4ce1-8014-a9e52cde02f2 Tarkempia tietoja kannattaa kysyä artikkelissa mainitulta CO2 Esto Oy:ltä  https://co2esto.com/yhteystiedot ja Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä https://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Yhteystiedot
Scandian c-kaseteilla (esim .ESSO Matkamusaa 9 (1977) ja 14 1980) lauloi Rose-niminen nainen usein Abban covereita hienosti englanniksi. Kuka mahtoi olla hän… 420 Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
Haluasin tietää pystyisinkö saamaan kesätöitä kirjastosta, vantaalt? täytän kesällä 14 ja olisin todella kiinnostunut kesätöistä kirjastossa. Missä on hakemus… 1215 Vantaan kaupungin sivulta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;14800;39247 löydät tiedot kesätyöpaikan hakemisesta. Tämän vuoden osalta hakuaika kirjastojen kesätyöhön on ollut 25.1.-28.2.2011 eli se on ikävä kyllä jo ohi.
Laulun sanat menevät: Eerik, Henrik ja Julius, heillä on parta. Kaapparilaivaan he tulla saa. Mikä laulu tämä on? Laulettiin koulussa 70-luvun alussa. 758 Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011). Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Voiko Helmet-kirjastoon saada sähköisen kirjastokortin? Haluaisin kuunnella sen äänikirjoja, mutta matka Helsinkiin kirjastokortin takia on liian pitkä. 582 Jos haluat Helmet-kirjastokortin, sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa ja esittää siellä kirjaston kirjaston hyväksymä henkilötodistus. Hyväksyttyjä henkilötodistuksia ovat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen Kela-kortti, Suomessa olevan vastaanottokeskuksen asukaskortti ja Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti. Alle 18-vuotiailta hyväksytään myös kuvaton Kela-kortti.  Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saantia täyttämällä verkossa ennakkorekisteröintilomakkeen.  Helmet-kortin saannin edellytyksenä on osoite Suomessa.  Lähteet: Helmet : Kirjastokortti ja lainaaminen
Drumsö tarkoittaa nimenä Kulosaarta.Mitä tämän saaren nimi suomenkielellä itse asiassa oikeasti tarkoittaa? 222 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi  Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom:   Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja 
Saisinko tietoa Elias-nimen taustasta. En ole löytänyt netistä muuta kuin sen uskonnollista taustaa. 1837 Elias-nimen tausta on uskonnollinen. Alun perin nimi tulee heprean Elijah-nimestä, joka tarkoittaa ”Jahve on Jumalani”. Elias on Elijah-nimen kreikkalainen vastine. Tunnetuin tämänniminen suomalainen on Kalevalan kokoaja ja suomen kielen kehittäjä Elias Lönnrot (1802-1884). Elias on ollut Suomessa almanakassa jo 1700-luvulla. Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. nimi siirrettiin vuonna 1929. Samaan aikaan vietetään myös Mikael Agricolan päivää, sillä hän kuoli 9.4. vuonna 1557. Huhtikuun yhdeksäntenä vietetään siis suomen kielen päivää ja se on liputuspäivä. Elias oli tavallinen nimi jo keskiajalla. Erittäin suosituksi nimi on tullut 2000-luvulla. Se on suosittu Suomessa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten poikien nimenä. Myös...
10 Suomea lähimpänä olevaa itsenäistä valtiota? 1077 Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot. Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa. Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa  World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä) 
Olen jo pitkään etsiskellyt erästä näytelmää, jonka teatteriryhmämme esitti, kun olin pikkulapsi. Googlaileminen ei ole oikeen tuottanut tuloksia, koska en… 240 Tiedonrippeillä googlaillen on tosiaan hankalaa löytää näytelmää, etenkin vähän tuntemattomampaa. Ilmeisesti teatteriryhmänne toiminnasta on lisäksi jo pitemmälti aikaa jos muistat näytelmän lapsuudestasi. Yritimme täällä verkkohakuja käyttäen hyväksemme näitä mainitsemiasi muistikuvia. Myös englanninkielisiä yrityksiä tehtiin siltä varalta jos näytelmä oli käännös ja alkuperäisteksti olisi angloamerikkalaista perua. Mitään sopivalta tuntuvaa näytelmää ei kuitenkaan näin löytynyt. Verkossa on Näytelmähaku-niminen näytelmäluetttelo, josta voi listata näytelmiä lajin mukaan, esimerkiksi lastennäytelmät tai vaikka nuortennäytelmät. Näin saa aika pitkän listauksen esityksiä. Tulokset voi järjestää vanhimmasta uusimpaan. Niitä...
Mistä voi ostaa vanhoja Suomi-filmejä (videoita)? 2649 Kunnianarvoisa Kirsti on vastannut Helsingin Sanomissa kyseiseen kysymykseen pari vuotta sitten näin: "Vanhoja suomalaisia elokuvia myy videokasetteina Suomi-Filmi Oy, Eerikinkatu 4 A, (3. kerros) 00100 Helsinki. Suomi-Filmin kokoelmissa on 160 elokuvaa, juuri niitä "oikeita" 30-,40- ja 50-luvuilta, joukossa jokunen mykkäfilmi 20-luvulta. Myös muutama uudempi on myynnissä. Suomi-Filmi lähettää pyydettäessä luettelon myyntivideoistaan. Sen voi tilasta faksinumerosta 09-6802752. Yrityksen puhelinnumero on 09-6121030. Joitakin vanhoja suomalaisia elokuvia on myös Suomen elokuva-arkistossa, joka sijaitsee osoitteessa Pursimiehenkatu 29-31. Postiosoite on PL 177, 00151 Helsinki, ja puhelinnumero 09-615400." Tarkistin yhteystietojen...
Mitä sanat "semmittäin" ja "semminkin" tarkoittavat ja ovatko jotain murretta?Nimittäin,kumminkin kai tarkoittavat vai olenko ihan hakoteillä? 154 Semmittäin ja semminkin ovat puhekielisiä ja murteellisia sanoja. Semmittäin tarkoittaa samaa kuin nimittäin tai siis ja sitä käytetään perusteluna. Semminkin vastaa sanoja kumminkin, silti tai joskus mieluummin, tilanteesta riippuen. Kumpikaan ei kuulu yleiskieleen, mutta molemmat ovat monille murteille tyypillisiä ja arkisessa puheessa luontevia.
Saako mistään kirjastosta lainattua puutarhaetsivät sarjan jaksoja ja tuotantokausia? 1558 Eipä ole kirjastojen kokoelmissa tuota sarjaa. Todennäköisesti sarja ei ole saanut lainausoikeuksia, jotka tarvitaan, jotta kirjasto voisi sen kokoelmiinsa hankkia. Yle on esittänyt sarjaa vuosina 2003-2006. Ehkä kannattaisi ehdottaa Ylelle sen esittämistä uudelleen.
Haluaisin tietoa Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajasta. Kuka hän oikein oli? 1194 Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997 Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Haluaisin tietoa Kainuun murresanoista, mistähän niitä voisi löytää? 3341 Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja: Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990) Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987) Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978) Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)