Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Kaikki Helsingin kaupungin kesätyöpaikat haetaan helsinkirekry.fi-sivuston kautta. Haussa on kesäksi kirjastoapulaisen paikkoja 16-17-vuotiaille. Valitse ammattialaksi Kirjasto-, nuoriso-, liikunta ja kulttuurialan tehtävät:
https://www.hel.fi/rekry/fi/
Kyllä täällä silloin tällöin luodaan parisuhteitakin, ei varmaankaan sen useammin kuin muillakaan työpaikoilla, muttei kai harvemminkaan. Mitään tilastoja tästä ei liene tehty. Työnantajalla sinänsä ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa asiaan enkä usko, että parisuhteet kirjastossa herättävät sen kummempaa suhtautumista. Iloinen asiahan se on, jos ihmiset löytävät toisensa ja onhan siinä sitten vähän puheenaihetta joksikin aikaa.
Kotimaisissa nettikaupoissa ei näytä olevan kirjaa saatavilla. Paitsi www.tessi.fi -nettiantikvariaatissa tällä hetkellä (150 euroa). Mutta uusin käännös nimellä The Brothers Seven on julkaistu vuonna 2017, joten ainakin sitä on saatavilla ulkomaisissa verkkokaupoissa.Löytyy myös sivu, jossa voi kääntää ainakin otteita kirjasta eri kielille:https://digital.lib.hkbu.edu.hk/translate/
Vatsastapuhumisesta löytyy Suomen eri kirjastoista useitakin kirjoja:
Stadelman, Paul, Ventriloquism made easy : [how to talk to your hand without looking stupid!] / Paul Stadelman and Bruce Fife. Colorado Springs : Java, 1989
Boley, Bill, Ventrilo-magic : how to combine magic and ventriloquism. Littleton : Maher Ventriloquist Studios, 1977.
Mendoza, John, Ventriloquism made easy. Padell, 1955 ; New York.
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980.
Disney, Walt, Mikki Hiiren taikatemput. [Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)Sarja: Sudenpentujen kirjasto.
King, Kolby, Ventriloquism made easy. Mineola (NY) : Dover Publications, 1997
Ritchard, Dan, Die Kunst des Bauchredens : Technik, Vortrag, ..1990.
Björnberg, Karl-Axel, Buktalarboken...
Kyseinen romaani voi olla Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi". Veikko Huovisellakin on teoksessa "Mikäpä tässä" lyhyt tarina "Viinankätkijä", joka oli myös episodina TV-sarjassa "Lyhyet erikoiset".
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Uusikaarlepyy on Fredrika-kirjasto, https://fredrika.finna.fi/. Vaikuttaisi siltä, että Fredrika-kirjastot eivät kuulu Cineast-palveluun, koska tuo F1 näyttäisi olevan demo-sivusto. Kysy kuitenkin vielä suoraan Uudenkaarlepyyn kirjastosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/uusikaarlepyy/kaupunginkirjastouusikaarl….
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
Teoksesta PORTER, Lindsay: The complete trailer manual : [repairing, maintenance, how to build your own, choosing & using] voisi löytyä sopivaa tietoa. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta esim. monihaun kautta http://monihaku.kirjastot.fi .
Lisäksi Koneviesti- lehden numerossa 7/2003 on artikkeli "Heppu PLL 750: Perävaunu rakennussarjana".
Taskukirjasto on mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Taskukirjastossa voit mm. uusia lainasi, hakea aineistoa ja tehdä varauksia. Saat myös lukusuosituksia ja voit tarkistaa kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot.
Allaolevista linkeistä voit lukea lisää Taskukirjastosta, sovelluksen lataamisesta ja palvelun käyttämisestä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Tunnistamattomina haudattiin talvisodassa 950 ja jatkosodassa 410 kaatunutta.
Talvisodan syttyessä ei ollut erillistä ohjetta tunnistamattomien hautaamispaikasta. Alunperin annettu yleisohje kaatuneiden hautaamisesta joko läheisten seurakuntien maahan tai perustettaviin sotilashautausmaihin muutettiin pian sodan alettua kotiseudulle lähettämiseksi. Tunnistamattomien osalta ei annettu uusia ohjeita. Mikäli kaatuneen varusteista löytyi jotakin tiettyyn kotipaikkakuntaan viittaavaa, ruumis lähetettiin asianomaiselle suojeluskuntapiirille selvittelyä varten, ellei vainajan vastaanottanut kaatuneiden evakuointikeskus (KEK) ollut onnistunut kaatuneen tunnistamisessa. Ellei suojeluskuntapiirikään onnistunut selvityksessä, vainaja haudattiin...
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
Kaksi suurinta ryhmää islamin sisällä ovat shiialaisuus ja sunnilaisuus. Mutta muitakin pienempiä ryhmiä on.
Kirja Islamin monimuotoisuus (Jaakko Hämeen-Anttila, Gaudeamus 1999) antaa laajan kuvan islamin eri suunnista ja historiallisista taustoista.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta, josta voi olla hyötyä:
Uskonnot maailmassa, Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.)Helsinki: Porvoo: Juva: WSOY, 1999,
Katsomukset kohtaavat, Nurmi, Suvielise, Helsinki: Kirjayhtymä, 1994
Mitä on islam? Jelloun, Tahar Ben
Helsinki: Gummerus, 2002
sekä muutamia englanninkielisiä:
The world's religions: western traditions, edited by Willard G. Oxtoby Don Mills, Ontario: Oxford University Press, cop. 1996
A concise encyclopedia of islam, Newby, Gordon D.
Oxford...
Ylitalon suomenkieliset sanat kyseiseen lauluun löytyvät ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997) sivuilta 34–35.
Espanjassa joululahjoja jaetaan pääasiassa juuri 6. tammikuuta eli Loppiaisena. Lahjoja tuovat itämaan tietäjät eli kolme viisasta miestä. Yksi viisaista miehistä, Balthasar, voi tuoda tuhmalle lapselle hiilikimpaleen. Ainakin muutamien lähteiden mukaan "hiili" on tehty sokerista.
http://www.whychristmas.com/cultures/spain.shtml
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4maan_tiet%C3%A4j%C3%A4t
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
