Tämän verkkoartikkelin perusteella professori Eino Jutikkala on ainakin jostakin kulmasta lähestynyt aihetta tutkimuksissaan. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108714/63711
Sen lähdeluettelosta voisi nostaa ainakin seuraavat:
Jutikkala, Eino. Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Teoksessa Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli & Rasila, Viljo (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 914:1. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2003, 269-291.
Jutikkala, Eino. Talonpoika, aatelismies, kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750. Tietolipas 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1983.
Suominen,...
"Äidin sydän" perustuu virolaiseen kansansävelmään. Alkuperäisen tekstin "Ema süda" kirjoitti Lydia Koidula, ja suomenkielisen sanoituksen siihen teki Hilja Haahti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtivarastossa säilytetään Julkiset hankinnat -lehteä vuosilta 2005 - 2009, joista voisi löytyä tarkempaa tietoa vuoden 2007 ilmoituksista ja päivämääristä. Lehtivaraston lehtiin kohdistuvat hakupyynnöt tulee tehdä viimeistään edeltävänä päivänä, esimerkiksi pääkirjaston Tieto-osastolla tai puhelimitse numerosta 02-2620629. Lehtihakuja tehdään pelkästään arkipäivisin. Nykyisin lehti ilmestyy vain verkossa (viimeinen lehti paperiversiona ilmestyi 24.9.2009) http://www.julkisethankinnat.fi/.
Pääkirjaston Uutistorilla voi lukea vuoden 2007 Turun Sanomia joko sidottuina kirjoina tai mikrofilmeinä. Helsingin Sanomia voi lukea pelkästään mikrofilmeinä. Vuoden 2007 Turun Sanomien sidotut lehdet ja...
Esim. alla olevien teoksien avulla pääsee alkuun. Näitä saa oman lähikirjaston kautta pk -seudulta. teoksia on vielä paljon muitakin, katso vaikka http://www.helmet.fi, kirjoita hakukenttään eurooppa perhoset ja kokeile.
1.
Perhoset luonnossa: Euroopan päiväperhoset. Pohjois-Eurooppa
2.
Tolman, Tom
Teoksen nimi Collins butterfly guide : [the most complete guide to the butterflies of Britain and Europe
3.
Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat.
4.
Butterflies of Britain and Europe
5.
Euroopan päiväperhoset : lajit ja elinympäristö
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Maailma sodassa -sarjan tyylisestä Eurooppa liekeissä -sarjasta voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa.
Suomalainen hävittäjälentäjä Joppe Karhunen on kirjoittanut lukuisia teoksia, esimerkiksiTaistelulentäjän muistelmat.
Jorma Kurvisen vuonna 1981 ilmestynyt nuortenromaani Pako on tositapahtumiin perustuva kertomus 16-vuotiaan Paavosta ja 12-vuotiaan Matista toisen maailmansodan aikaisessa Lapissa. Vankileiriltä paenneet saksalaissotilaat ottavat pojat panttivangeiksi ja pakottavat heidät oppaikseen.
Lasse Raustelan vuosina 1979-1989 julkaistu kuusiosainen nuortensarja (Taivaansavut, Isonkallion varjo, Mikkolanmäki ampuu, Myrskyn silmä, Palavat yöt, Vahdinvaihto) kertoo turkulaisten Talvelan poikien...
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä ei perustu kirjaimiin vaan merkkeihin. Jokainen merkki tarkoittaa kokonaista tavua ja kullakin tavulla on jokin merkitys. Merkkejä on yhteensä kymmeniä tuhansia.
Kuitenkin on sivustoja, joilta löytyy eurooppalaisia nimiä valmiiksi käännettyinä kiinaksi tai sivustoja, joilla voi käännättää nimen kiinaksi. Ks. muun muassa seuraavat linkit:
http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
http://www.chinese-tools.com/...rch.html
Muut lähteet:
http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Chinese_writing?uselang=fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kysymys siitä, onko kasvis- vai sekaruokavalio terveellisempää, on säilynyt jo pitkään kiivaan keskustelun aiheena. Molemmilla on vankat kannattajansa, eikä ainoaa oikeaa vastausta varmastikaan ole. Eräät tutkimustulokset vannovat kasvisruokavalion terveysvaikutusten nimeen, mutta toisaalta muistutetaan jatkuvasti, että ihmiskeho ja -mieli tarvitsevat kehittyäkseen myös eläinrasvoja ja -proteiineja. Kaiken ytimenä on joka tapauksessa säilynyt ravinnon monipuolisuuden ja täysipainoisuuden korostaminen.
On selvää, että ruokavaliolla on varmasti vaikutusta ihmisen terveyteen. Eri asia kuitenkin on, mitkä ruoka-aineet vaikuttavat kunkin yksilön kohdalla ja millä tavoin. Kenties tämän vuoksi ruokavalion terveysvaikutuksia käsittelevää...
Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Kuvauksen perusteella kyseessä lienee normaali asiakastietojen päivitys kirjastojärjestelmään nuoren asiakkaan täyttäessä 18 vuotta. Valitettavasti kirjastojärjestelmä ei osaa tehdä muutosta automaattisesti. Asiakastiedoista poistetaan vastuuhenkilön tiedot täysi-ikäisen asiakkaan ollessa jatkossa itse vastuussa lainoistaan ja kirjastoasioinnistaan. Samalla voidaan tarkistaa myös muut asiakastiedot kuten mahdollisesti muuttunut osoite, sähköposti jne.
Asian voi selvittää nopeasti ottamalla yhteyttä johonkin ko. kirjastoalueen kirjastoon; kirjastokortin numero tarvitaan.
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi.
Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan poskettoman merkitykset ovat älytön, päätön, mahdoton, uskomaton. Esimerkkinä annetaan posketon tarina, toisin sanoen uskomaton tarina. Se ei siis välttämättä ole hauska, vaan voi olla myös mahdottoman tylsä tai älyttömän kamala. Sitä, miksi posketon-sana on päätynyt tällaiseen käyttöön, ei sanakirjassa kerrota.
Anna-Riitta Hyvärisen kirjassa Lasten ja nuorten jatko-ja sarjakirjat (2009) on luettelo suomennetuista Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Wikipedian Paula Drew -sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew on myös luettelo Neiti Etsivä -kirjoista.
Kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi on lueteltu Suomeesa ilmestyneet Neiti Etsivät.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=945a8978-c91…
