Helsingin kaupunginkirjaston budjetti syntyy monen vaiheen kautta. Kirjasto aloittaa jo talvella seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen laadinnan. Ehdotus laaditaan osittain aikaisempien vuosien pohjalta, mutta huomioon otetaan mm. uusien kirjastojen rakentamistarpeet, lisähenkilökunnan tarve jne. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta käsittelee ehdotuksen keväällä ja tekee omat lisäyksensä tai poistonsa.
Kirjastolautakunnan jälkeen ehdotus siirtyy kaupunginkanslian käsittelyyn. Kaupunginkanslia ottaa huomioon toisaalta kaupungin kaikkien virastojen tarpeet ja toiveet että toisaalta sen, paljonko kaupungin ennakoidaan saavan vero- ja muita tuloja. Kirjaston ehdotus käsitellään osana koko kaupungin budjettia. Lautakunnan tekemää ehdotusta...
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data -muistioon rekisteröityjen mittausten mukaan sinä aikana, jona kuumoduuli Eagle oli laskeutuneena Kuun pinnalle, lämpötila oli alimmillaan n. 253 K (n. -20°C) ja ylimmillään n. 280 K (n. 7°C). Noin kaksi ja puoli tuntia kestäneen kuukävelyn aikana lämpötila on muistion kuvassa 6 esitetyn kaavion mukaan ollut n. 270 K (n. 0°C).
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data (usra.edu)
Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N...
Kaiken taustalla on vuoden 2012 alussa voimaan tullut ikärajauudistus, joka juontuu osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710 löytyvästä kuvaohjelmalaista. Sen jälkeen vanhojen tallenteidenkin osalta noudatetaan uusia ikärajoja. Muuntamisohjeen mukaan vanhat ikärajat 11 ja 13 vuotta muutetaan ikärajaksi 12 vuotta. Ikäraja 15 vuotta nousee yhdellä vuodella eli on nyt 16 vuotta. 7 ja 18 pysyvät ennallaan. Uudet ikärajat koskevat myös kirjastoja, eikä asiasta päättäminen ole ollut kirjastojen vallassa.
Media- ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Item… löytyy lisää tietoa uudistuksesta. Osoitteessa https://www.surveymonkey.com/s/palaute...
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Jätelaissa 646/2011 säädetään keinoista, joilla jätelain noudattamista valvotaan, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646#L13. Pykälästä 129 löytyvät uhkasakkoa koskevat määräykset.
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset
ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), https://www.ely-keskus.fi/ely-keskukset. Ely-keskuksesta osataan varmaankin kertoa, voisiko tuollaisessa tilanteessa uhkasakko tulla kyseeseen.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Ylioppilasaineita 1969, jossa on lueteltu sen vuoden aineiden aiheet. Saat kirjan kotipaikkakunnallesi varaamaalla sen varastosta.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.34141?sid=4778093885&sid=4778093885
Kirjailija Gösta Knutssonista ja hänen kirjoistaan löytyy suomen kielellä tietoja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ja Riitta Kuivasmäen artikkelista Ikirakas Pekka Töpöhäntä (joka löytyy lehdestä Onnimanni 2002 : 2, s.24-30,35,54). Kysy kirjaa ja artikkelin sisältävää lehteä kirjastosta.
Tietoa kirjailijasta ja suomeksi käännettyjen kirjojen luettelo löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.gummerus.fi , valitse kirjailijat ja hae nimellä kirjailijahausta.
Gösta Knutssonista on ilmestynyt elämäkerta ruotsin kielellä v. 1995. Sen on kirjoittanut Lars-Åke Skagegård ja kirjan nimi on Författaren, musikern, radiomannen Gösta Knutsson.
Ornitofobia (lintujen pelko) on määräkohteinen, eläimiin kohdistuva fobia. Lääkärin käsikirjan mukaan (v. 2006, s. 1206) määräkohteisen fobian tyypillisiä aiheuttajia ovat esim. korkeat paikat, pimeä ja suljettu tila, käärmeet, hyönteiset. Lääkehoidon merkitys on vähäisempi kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Jos hoitomotivaatio on hyvä, voidaan käyttää altistushoitoa.
Henkilö voi välttää esimerkiksi luonnossa liikkumista, eläinpuistoja tai ylipäänsä ulkona oleskelua.
Teoksessa Fobiat (Kerstin Hellström 2003) annetaan ohje fobioiden hoitoon: Ota yhteys kotipaikkasi terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon ja kysy, löytyykö sieltä tietoja kotipaikkakunnallasi toimivista kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuneista...
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
Hei!
Asiasta ei oikein löytynyt tietoa mm. sukunimikirjoista, mutta Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Todennäköisesti kaikki Suomen Masarit ovat alkujaan lähtöisin Kokkolan Masarista. Masar-kylän alkuperästä en löytänyt tietoa, koska meiltä ei ikävä kyllä löydy Kokkolan alueen paikallishistoriaa.
Myös Vanha isäntä -yhtye on levyttänyt kyseisen Hectorin sanoittaman kappaleen ja sitä on kysytty tietopalvelussa aiemminkin.
Tässä vastaus : "Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues)löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Esko Nummisuutari-nininen yhtye on levyttänyt saman kappaleen samana vuonna 1979 kokoelmalevyllä Disco City 2 : kotimaan hitit (JP-Musiikki DG 1200 2). Yhtyeestä ei löytynyt tietoja suomalaisista hakuteoksista. Ajankohdan musiikkilehdistä (Soundi, Musa, Suosikki) saattaisi...
Sähkökitaran rakennuskirjoja, joissa on piirustukset näyttäisi löytyvän vain Porin maakuntakirjastosta, alla lista:
GIBSON 335-TYYLINEN SÄHKÖKITARA : PIIRUSTUKSET 1990
LES PAUL TM-TYYLINEN SÄHKÖKITARA 1970-LUVULTA : PIIRUSTUKSET 1984
STRAT TM-TYYPPINEN SÄHKÖKITARA -56 : PIIRUSTUKSET 1996
TELE TM-TYYLINEN SÄHKÖKITARA : PIIRUSTUKSET 1989
Nämä kirjat voit tilata kaukolainaksi Vaasan kirjastoon. Tilauslomakkeen voit täyttää missä tahansa kirjastossamme ja lainasta laskutetaan saapumisilmoituskirjeen postimaksun verran.
Tein haun kaikista maakuntakirjastoista ja muutamasta oppilaitoskirjastosta ja tässä oli kaikki mitä löysin. Kirjat ovat hieman vanhempia. Ehkä kannattaisi kysellä myös kirjakaupoista näitä?
Internetistä löytyy myös...
Lapsilisää on Suomessa maksettu vuodesta 1948 lähtien. Kunnallisverotuksessa myönnettiin lisäksi lapsivähennys jokaisesta lapsesta sekä yksinhuoltajavähennys, ja valtionverotuksessa myönnettiin lapsenhoitovähennys, mikäli huollettavana oli ainakin yksi 3–7 -vuotias lapsi. Nämä vähennykset poistettiin vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa, ja vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.
Yli 24-vuotiaiden naimattomien henkilöiden verottaminen siviilisäädyn perusteella päättyi vuonna 1975.
Verohallinnon sivut: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lapset/Miten_lapsi_vaikuttaa_…
Vanhanpiian verosta Ylen Elävässä arkistossa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vanhapiika_maksoi_enemman_veroja_…
Wikipedia-artikkeli lapsilisästä: http://...
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
