YKsi selitys MARC -käsitteelle:
TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval-
loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut-
kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit
tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus)
voitiin käyttää aineiston haussa.
Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Helpoimmalla pääsee, kun etsii alalla mahdollisimman pitkään toimineen kampaajan ja pyytää häntä tekemään permanentin. Käytettävät aineet ovat saattaneet muuttua, mutta ammattitaitoinen kampaaja osaa tehdä 1980-luvun tyylisen permanentin. Hiuksia on permanentin teon jälkeen olennaista hoitaa oikein kampaajan ohjeiden mukaan, jotta lopputulos pysyy hyvänä.Kotipermanentin tekoa en voi suositella kenellekään, ellei todella tiedä, mitä on tekemässä. Jos siihen kuitenkin haluaa ruveta, 80-luvun permanenttiin käytettiin suhteellisen kapeita rullia, joilla saa melko tiukat kiharat. Tässä on kuvallinen ohje kotipermanentin teosta englanniksi: https://www.wikihow.com/Perm-Your-HairVarsinaisen permanentin lisäksi 80-luvun kampaukseen käytettiin...
Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989.
Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925)
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
Kyselemänne kappale on Pave Maijasen säveltämä ja sanoittama Ikävä.
Laulu löytyy ainakin näiltä hänen levyiltään: - Kuutamokeikka, - Kaikki nämä vuodet, - Lähtisitkö 28 suosituinta, ja levyltä Mestarit Areenalla. Levyjen saatavuustietoja esim. Espoossa voi tarkastaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Potter-kirjoissa valtaosa tavallisista ihmisistä eli jästeistä ei tiedä mitään velhoista, noidista ja taikuudesta, mutta selvästikin osa on - mainitsemistasi syistä - niistä tietoinen. Näyttää siis siltä, että ne jästit, joiden lähipiiriin kuuluu taikaväkeä, on ikään kuin vihitty salaisuuteen. Ilmeisesti he ovat myös säilyttäneet tiedon varsin hyvin. Ehkäpä ne jästit, joiden läheistä asia koskettaa, ovat erittäin motivoituneita suojelemaan salaisuutta. Voi myös olla, että vanhemmat, joiden lapsi paljastuu noidaksi tai velhoksi, pelkäävät tälle koituvan ongelmia, jos tieto leviää. Toinen kysymys on, uskoisiko heitä kukaan, jos he yrittäisivät kertoa taikamaailmasta.
Hagrid-puolijättiläisen vanhempien suhteen yksityiskohdista kirjoissa ei...
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Tyhmyys on suhteellista, ja jonkun mielestä tyhmä kysymys voi jonkun toisen mielestä olla hyvinkin relevantti. Vastaamme siis periaatteessa kaikkiin kysymyksiin, poislukien täysin asiattomat kysymykset, joita onneksi tulee vain harvoin.
Martti Pöyhösen teoksen Keräilylehtien hintaopas 2001-2003 (v. 2001) mukaan Tähtiklassikkosarjaa on julkaistu vuosina 1970-1971, yhteensä 17 osaa. Sarjan kustantajana toimi Kuvajulkaisut Oy.
Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös...
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Raamatustahan tämä ajatus on. Jeesus puhuu kansanjoukoille: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." Matteuksen evankeliumi 7:24-27
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....