Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Kappaleen nuotit löytyvät Helmet-kirjastoista nuottikokoelmasta "In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä / Petri Laaksonen"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2368254__Slaaksonen%20vii…
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat
Hei, Ilta-Sanomat järjesti vuonna 2013 äänestyksen, jossa valittiin Suomen aurinkoisinta laulua. Mukana on monta tuttua ja iloista iskelmä-klassikkoa. Tässä muutama esimerkki iloisista iskelmistä IS:n listalta:(Sinä olet) Aurinko - Samuli EdelmannAamu - Pepe WillbergAnttilan keväthuumaus - Tapio RautavaaraAsfaltti polttaa - TehosekoitinAuringossa - Mari RantasilaAurinko - NeljänsuoraDirlandaa - Kai HyttinenJäätelökesä - MaaritKesä ja yö - EiniKesäkatu - DannyKäyn ahon laitaa - Junnu vainioPaista Päivä - ...
Kaari Utrion Vaskilintu on loppuunmyyty. Mutta sitä on myynnissä ainakin antikvariaattien yhteisessä verkkokaupassa, jonka osoite on http://www.antikka.net .
Saatavuuden voi tarkistaa kirjoittamalla etusivulla olevaan pikahakuun hakusanaksi Vaskilintu ja valitsemalla hakutavaksi nimikkeen.
Tällä hetkellä on tarjolla neljä kappaletta Kaari Utrion Vaskilintua. Klikkaamalla nimikettä saa esiin kyseisien niteen myyjän yhteystiedot. Kirjoilla on kuntoluokitus, joka ilmoitetaan koodilla.
Seuraavista teoksista löydät tarvitsemaasi kuvamateriaalia: - Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria II, Vammala 1989,ISBN 952-90054-3-1,
- Lehtinen: Rahwaan puku, Helsinki 1984, ISBN 951-9074-87-2 sekä Lönnqvist: Kansanpuku ja kansallispuku, Keuruu 1979, ISBN 951-1-05176-8. Teosten saatavuuden näet osoitteesta http://www.helmet.fi . Tällä hetkellä kaikki löytyvät esim. Töölön kirjastosta, josta ne voit noutaa tai pyytää lähettämään toiseen kirjastoon.
Yrsa Sigurðardottirin tuotannosta on tosiaan suomennettu vain nuo kaksi mainitsemaasi teosta.
Englanninkielisiä käännöksiä on hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin muutama:
Ashes to dust, 2010 (alkuteos Aska)
ISBN 978-1-4447-0007-7, 978-1-4447-0006-0
The day is dark, 2011 (alkuteos: Auðnin)
ISBN 978-1-4447-0009-1
My soul to take, 2009 (alkuteos: Sér grefur gröf)
ISBN 978-0-340-92065-7
(viimeinen ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Joka toiselle kuoppaa kaivaa)
Kirjojen tarkemmat sijaintitiedot näet HelMet-tietokannasta: http://www.helmet.fi/
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainaksi Hämeenlinnaan kaukopalvelumme kautta esim. täyttämällä pyyntölomakkeen täällä: https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolainan...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
Unkarin kielessä on 14 vokaalia: u, ú, o, ó, a, á, i, í, e, é, ü, ű, ö, ő.
Konsonantteja unkarin kielessä on 25: p, b, t, d, ty, gy, k, g, f, v, sz, z, s, zs, j (ly), h, c, dz, cs, dzs, l, r, m, n, ny.
László Keresztes: Unkarin kieli (SKS, 1974) s. 13, 19.
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Ainakin allaolevan, Suomen curlingliiton sivuille vievän linkin mukaan kyseessä on curlingharrastajien oma golfkisa, ei uusi urheilulaji: http://www.curling.fi/fi/uutiset/2011/7449.
Jos ei halua tai voi lukea lataamaansa e -kirjaa siinä PC-laitteessa, johon sen latasi, voi ladata e -kirjan tiedoston PC-koneelta vaikka sähköpostin liitetiedostona ja lähettää sähköpostin itselleen ja ottaa sitten tiedosto käyttöön Android -laitteella. Android -laitteella voit yrittää avata lukuohjelmalla tiedoston luettavaksi.
Ladatut tiedostot löytyvät PC -koneelta siitä kansiosta, johon ladatut tiedostot on asetettu tallentumaan.
Huutokaupassa korotussummat on yleensä sovittu enalta. Edetään tasaisesti 5€, 10€ tai vaikkapa 100€ korotuksin.
Näyttäisi siltä, että korotussumma kasvaa, kun myytävän kohteen hinta kasvaa (joko aloitushinta tai suurin voimassa oleva tarjous) esimerkkinä Bukowskin käytäntö. https://www.bukowskis.com/fi/help/bid-increment
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokauppa
Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä:
Kirsikankukkia : Japanin klassillisten runojen suomennoksia (WSOY, 1951)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc0a8d925-3032-40c7-a869-2…
Kuuntelen, vieras : valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (suomentanut Tuomas Anhava, Otava, 1977)
Japanilaisia runoja (suomentanut G.J. Ramstedt, WSOY, 1953)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua0f29d25-6a60-40f2-bc86-e…
Kevään kukat, syksyn kuu: kootut tankarunot (suomentanut Tuomas Anhava, useita eri painoksia)
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
