Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Lasten tietokirjoille ei ole yhtä kirjastoluokkaa vaan lasten tietokirjoissa käytetään täsmälleen samoja luokkia kuin aikuistenkin tietokirjoissa. Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä on verkossa katsottavissa. http://hklj.kirjastot.fi/ ja muissa yleisissä kirjastoissa käytössä oleva YKL täällä, http://ykl.kirjastot.fi/.
Internetistä löytyy ainakin nämä sivut, jotka selvittävät kuun asentoja eri puolilla maailmaa:
http://netti.nic.fi/~avaruus/ , klikkaa vasemmalta kohdasta artikkelit, valitse artikkeli Etelässä kuukin on kuumempi (4.8.2002).
http://www.ummah.org.uk/ramadhan/ram99/crescent/ Näillä sivuilla on kuvia kuun asennosta eri maissa.
Kirjastoista löytyy kirjoja kuusta luokasta 52 ja 52.21.
Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
Saunomiseen liittyvissä ohjeissa neuvotaan usein heittämään kiukaalle lämmintä vettä. Kovassa käytössä olevissa saunoissa tätä ohjetta yleensä noudatetaankin. Kotisaunoissa se menettää osin merkityksensä.
– Taustalla on ajatus, että kylmä vesi voi rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Tavalliselle saunojalle, joka ei useita kertoja viikossa merkittäviä määriä sauno, ei ole merkitystä, miten kylmää tai kuumaa vesi on. Kunhan nyt ei ihan jääkalikoita kiukaalle heittele, toteaa Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.
Veden lämpötilalla ei käytännössä ole Styrmanin mukaan merkitystä löylyn laatuun. Sillä on kuitenkin väliä, minkälaista vettä kiukaalle heittää.
– Veden on oltava puhdasta, eli vesijohtovettä olisi hyvä käyttää. Jos...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Dubin,Tiffany: Vintage style: buying and wearing classic vintage clothes. Kirjaa ei valitettavasti ole Vesilahden kirjastossa, mutta siitä voi tehdä seutuvarauksen Piki-verkkokirjastossa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Hohtomaamehiläisellä on vähän saman tapainen mustavalkoinen väritys. Verrokkikuvia löytyy googlen kuvahaulla.
Kuvaamasi otus näyttäisi kyllä kimalaisen tapaan mehiläistä pulleammalta. Ympäristö.fi-sivustolla on hyvä opas kimalaisten tunnistamisen avuksi. Sen mukaan kimalaisilla esiintyy lajinsisäistä värivaihtelua, mikä saattaa hankaloittaa tunnistamista https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kimalaisten_m%C3…
Asiantuntijat voisivat määritellä lajin osaavammin. Luontoportti-sivustolla on lajintunnistuspalvelua, mutta se lienee juuri nyt tauolla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/
Suomen ötökät -facebook lupaa myös auttaa tunnistamisessa https://www.facebook.com/groups/suomenotokat/
Ja lisäksi löytyy myös Laji.fi -foorumi...
Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi...
Kirjan voi kaukolainata muista kirjastoista, jos sitä ei löydy paikkakunnalta, siis sitä ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa eikä Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaukolainapyyntöä ei oteta vastaan, vaikka kaikki kappaleet olisivat lainassa, vaan kirja pitää varata paikkakunnalta. Poikkeus on Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa tehty etälainaussopimus, jolloin voi pyytää lainaksi Rovaniemellä hyllyssä olevan kirjan, vaikka sitä olisi Oulussa. Etälaina lähetetään asiakkaalle kotiin. Palauttaa voi Oulun kaupunginkirjastoon. Etälaina maksaa 2 euroa. Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro. Lisäksi peritään lähettäjäkirjaston perimät maksut. Maakuntakirjastot eivät peri maksua. Yliopistojen kirjastojen maksut...
Kyseessä on 1.12.1944 annettu Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta. Lain ja siihen liittyvän asetuksen teksti löytyvät asetuskokoelman lisäksi mm. Wikisource-palvelusta:
Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta (Suomen asetuskokoelma 862/1944).
Asetus eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta annetun lain soveltamisesta (Suomen asetuskokoelma 863/1944).
Hyvä lähtökohta aiheeseen tutustumiselle voisi olla Jukka Kulomaan väitöskirja:
Kulomaa, J. (1995). Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä ja hankintakanavia, joten en voi kertoa kaikkien kirjastojen hankinnasta. Alla olevat tavat ovat käytössä Seinäjoen ja Alavuden kirjastoilla. Elokuvia hankitaan kirjastoihin useammastakin lähteestä. Kirjastossa käy paikan päällä eri firmojen edustajia, kuten Mistar ja Suomalainen Elokuvapalvelu J. Suomalainen muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tilaamme sähköpostin kautta Elokuvakirjastolta elokuvatallenteita. Satunnaisesti jotkut elokuvantekijät saattavat tarjota suoraan omia teoksiaan kirjastoille, mutta suurin osa elokuvista hankitaan edellä mainittujen toimittajien kautta. Elokuvien hankinnan jakautuminen useammalle taholle johtuu siitä, että edellä mainituilla yrityksillä on yksinoikeus...
Pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla löytyy kaksi karakoke-dvdlevyä. Haussa kannattaa käyttää Aihe-hakua ja hakusanaksi valita karaoke, tämän jälkeen haku rajataan dvd-levyihin Rajaa/Järjestä-painikkeella.
Helmet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Löytyneet levyt:
Suomipoppia : Karaoke : 15 uutta kotimaista karaoke-hittiä! Helsinki : Filmiteollisuus Fine - Mediastation / Edel Records, p2002
Suomipoppia : Karaoke 2 : 15 kovaa kotimaista karaoke-klassikkoa! Helsinki : Filmiteollisuus Fine - Mediastation / Edel Records, p2003
Varausta ei valitettavasti voi kohdentaa tiettyyn päivään, mutta jos tarvitset levyt elokuun lopussa, sinun kannattaa tehdä varaukset elokuun puolessa välissä. Varausta ei kannata tehdä aikaisemmin koska dvd-...
Kansallisarkistosta kerrottiin, että heillä on rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntipöytäkirjat vuoteen 1971. Niissä on käyttörajoituksena 60 vuoden salassapito, jolloin tarvitaan käyttölupa käräjäoikeudesta. Tarkempia tietoja saat Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva...
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
