Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Jake Nymanin toimittaman kirjan Suomi soi 4; suuri suomalainen lista kirja (ilmestyi 2005) mukaan Suomen radioissa soitetuin laulu vuonna 2000 oli Madonnan American Pie. Tieto löytyy kirjasta sivulta 69.
Novan soitetuimmasta kappaleesta vuonna 2000 ei ole tietoa. Asiaa voi tiedustella suoraa Radio Novasta jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.radionova.fi/info/yhteystiedot/?link1=info&link2=yhteystiedot
Vanhimpia Koiramme-lehtiä löytyy Kansalliskirjastosta. Lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa. Saatavuustiedot sivulla https://finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=2907921271
Emme onnistuneet löytämään mistään tietoa siitä miten tällainen onnistuisi. Kaikkialla mainitaan vain, että villavaatetta ei saa kuivattaa auringossa, koska se kellastuu hyvin nopeasti. Kovin helpolla jo tapahtunutta vahinkoa ei varmaankaan saa korjatuksi, sillä aurinko nimittäin muuttaa villakuidussa olevan rikin rikkihapoksi ja kuidut haurastuvat.
Lukijamme ehdotti sappisaippuan testaamista. Sappisaippualla lähtevät ainakin tahrat tehokkaasti.
Tiedettäisiinköhän Marttaliitossa? Heidän neuvontanumeronsa löytyy täältä: http://www.martat.fi/yhteystiedot/
LÄHTEET:
http://www.tiede.fi/artikkeli/1253/arjen_ilmiot_sarja_puhdistaako_aurin…
Kysymäsi kappale Kiitos elämän lahjasta löytyy useammaltakin cd-levyltä esim. Ekola, Hanna, Kiitos elämän lahjasta, 1997, mutta nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löytynyt ainakaan maakuntakirjastoista. Myöskään Suomen kansallisdiskogafiasta Violasta, joka sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen, ei kyseistä nuottia löytynyt.
Savon kielen seuran jukaisemassa Aakusti-lehdessä on julkaistu otsikolla ”Työpaikkavoimistelua savolaisittain” ohjelma, johon kuuluu osat ”Yläpiän kuntoottaminen” ja” Kokonnaan rentoottaminen”. Rentoutusohjelma sisältää tekstin ja kuvat. Ohjelma löytyy kirjallisena Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, joten sitä kannattaa kysyä kirjastosta. Ohjelmasta löytyy myös muunnelmia verkosta, esim. Savolaisjuttuja-sivustolta:
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=tyopaikkavoimistelu
Tallenteena ohjelmaa emme valitettavasti löytäneet. Olisikohan mahdollista, että se on ollut silloin 1990-luvulla kollegallasi hänen tai jonkin Savon murteen taitajan toimesta kasetille luettuna?
Kirjailija Jasmine Jonesista ei tunnu löytyvän henkilötietoja suomen kielellä eikä edes englannin kielellä.
Lahden kaupunginkirjaston kirjoista ei löytynyt tietoja hänestä, kuten ei löydy useimmista ulkomaisista nuortenkirjailijoista, joilta on suomennettu vasta muutama kirja. Myöskään englanninkielisistä kirjailijamatrikkeleista ei löytynyt hänestä tietoja.
Suomen kielisiä aikakauslehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Internetissä Googlen haulla löytyi ainoastaan tietoja hänen kirjoittamistaan kirjoista, ei elämäkerrallisia tietoja kirjailijasta.
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Outo kokoelmasta Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös mm. teoksista Hellaakoski, Aaro: Runot (1977) sekä antologiasta Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992).
Saatte runon sähköpostiinne.
Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
http://kirjasto.kuopio.fi/start
Vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin voit etsiä esim. seuraavista lähteistä, jotka löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:Camus & Sartre : the story of a friendship and the quarrel that ended it / Ronald Aronson ; University of Chicago Press, 2003.Sartre / Arnie Cohen-Solal ; WSOY, 1992.A little history of philosophy / Nigel Warburton ; Yale University Press, 2012.Myös mainitsemasi kirja Rutto / Albert Camus ; Otava, 2009 löytyy Helmet-kokoelmista.Nettilähteitä löytyy Filosofia.fi-sivuston linkkikokoelmasta https://filosofia.fi/linkkikokoelma.Toivottavasti pääset näillä eteenpäin pohdinnassasi filosofien suhteista.
Viipurista on saatavilla vanhoja karttoja, joissa näkyy esimerkiksi 1930-luvun kadut ja paikat. Ne ovat usein kuitenkin vain suomeksi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituna vuoden 1929 osoitekalenteri ja liikehakemisto, josta löytyvät kaupungin yli 18-vuotiaat asukkaat sekä heidän osoitteensa ja ammattinsa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 . Uudempia versioita löytyy vapaakappalekirjastoista.
Viipurin pitäjäseura voisi osata kertoa enemmän kaupungin kadunnimistä tai mistä etsimänne luettelo voisi löytyä.
http://www.viipurinpitaja.net/
VirtuaaliViipuri-sivustosta voi myös olla apua. Sivustolle on koottu vanhoja karttoja, joissa näkyy vanhojen suomalaisten kadunnimien lisäksi...
L. Rainio tunnetaan levytetystä musiikista vain Puumanni (Buumanni/Bomanni) Afrikassa -jenkan tekstin tekijänä. Nimimerkin taustalla olevaa henkilöä (tai henkilöitä) ei varmuudella tiedetä. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että teksti on huomattavasti vanhempi kuin tunnettu v. 1972 ensilevytys.
Kirjailija Armas J. Pulla julkaisi kolme teosta nimellä Leo Rainio, mutta laulutekstejä hän ei tiettävästi tehnyt.
Yksi ehdokas olisi Jukka Kemppisen blogissaan esiin nostama nimerkki Lulu (Lauri) Rainio, jolta tunnetaan propagandalaulu Kokous Petroskoissa. Levytettyjä, Lulu Rainion tekstittämiä kappaleita löytyy Kansalliskirjaston tietokannasta puolenkymmentä.
Lähteitä:
Buumanni Afrikassa Ylen Fono tietokannassa.
Jukka Kemppisen...
Esimerkiksi Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 10 (Avain, 2014) löytyy tietoa myös Jyri Paretskoista.
Alla on lisäksi muutamia verkkolähteitä, joista löytyy myös tietoa.
Jyri Paretskoi Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue814a7ea-cc2f-4dfd-9ede-aeb7acc93abd
Jyri Paretskoin haastatteluja:
http://www.lukijanroolissa.fi/2019/03/kirjailijahaastattelu-jyri-paretskoi.html
https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/Minulla-on-rajaton-valta/490962
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). En voi valitettavasti lähettää sinulle sanoja, koska et ole laittanut sähköpostiosoitettasi kysymykseen. Palvelun julkisessa arkistossa sanoja ei voi julkaista tekijänoikeussyistä.
