Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-...
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä...
Matti näyttää syövän ruisleipää ja jonkinlaista keittoa. Sitä ei näy, mitä keittoa se voisi olla. Kirjassakaan ei ruoasta kerrota tarkemmin, mutta juoma, jota Matti juo tuopista, on piimää, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.html
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Siirto onnistuu sekä Turun pääkirjaston Uutistorilla että musiikkiosastolla. Diskettiasema 3,5 tuuman levykkeille lainataan kirjastokortilla näiden osastojen neuvonnasta kirjastossa käytettäväksi.
Taistelija on Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu. Sanat saat juuri ilmestyneestä nuottijulkaisusta Tapio, Kari, (esitt.): Kari Tapion parhaat--Olen suomalainen. F-Kustannus, Helsinki, c2001 (s.56-57). Kari Tapio esittää sen ainakin näillä levyillä:
Suomi soittaa -- Jaksaa vanhakin tanssia 1997
Meren kuisketta 1997
Tämä olikin hieman hankalampi haku.
Mieleen tuli Animorphs-sarja, jossa päähenkilöt muuttuivat milloin miksikin henkilöksi. Linkki Wikipediaan
Sarja on suomennoksina kuitenkin uudempaa tuotantoa. Julkaistu 2000–2007. Linkki Wikipediaan
Löysin yhden ehdokkaan myös 1980-luvun kirjoista. Gunnel Linden Olen oikea ihmissusi. Sen päähenkilö on kuitenkin poika. Linkki Kirjasampoon.
Kenties Finna-haulla voisi löytää lisää ehdokkaita? Linkki Finna.fi
Mikäli Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy tiettyä teosta tai esim. videota, voit tulla tekemään kaukolainapyynnön pääkirjaston neuvontaan (maksu vähintään 15,-). Edellytämme kuitenkin, ettei kyseistä teosta löydy muistakaan Turun kirjastoista (Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto).
Voit tilata muista Aurora-kirjastoista hyllyssä olevaa aineistoa, jos Sinulla on IntroAktiivi -tunnus, jonka saa maksutta Aurora-kirjastoista. Varausmaksu muista Aurora-kirjastoista on tänä vuonna 1 e. Lisätietoja www.rovaniemi.fi/aurora/intro.Aintro.htm
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Jos ilmoitat kirjastolle sähköpostiosoitteesi, saat sähköpostitse varausilmoitukset, eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet ja ensimmäiset myöhästymismuistutukset. Eräpäivämuistutukset lähetetään sinulle kaksi päivää ennen eräpäivää.
Voit ilmoittaa sähköpostisi kirjastokäyntisi yhteydessä tai HelMet-verkkokirjastossamme. HelMet-verkkokirjastossa voit valita ilmoitustavan kirjautuneena omiin tietoihisi osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Kirjauduttuasi valitse kohta "muuta tietojasi", josta löydät sähköpostivaihtoehdon ilmoitustavaksi.
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Rob Kiddin kirjoittamaa Jack Sparrow -kirjasarjaa on suomennettu vain nuo tuntemasi seitsemän osaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22jack%20sparrow%22%20kidd
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Virtuaali-Helsinki Helsinki Arena 2000 oli käytettävissä nimensä mukaisesti Helsingin juhlavuonna 2000. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1996, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi, että Senaatintori, Kauppatori, Esplanadi ja Stockmannin seutu olivat jo valmiina virtuaalikaupungissa. Virtuaalisen Helsingin rakentaminen oli Helsingin Puhelin Oy:n (HPY) suunnitelma. Sitä ei enää löydy verkosta. Voit lukea lisää hankkeesta Risto Linturin, Marja-Riitta Koivusen ja Jari Sulkasen artikkelista Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a Virtual One.
Ilta-Sanomat: Helsingin kaupunki liittymässä Areenaan https://www.is.fi/digitoday/art-2000001275912.html
Linturi, Koivunen ja Sulkainen: Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a...
Ellei kuvaajan nimeä ole mainittu kuvan yhteydessä, asian selvittäminen voi olla vaikeaa. Pohjolan sanomista on julkaistu ainakin kaksi historiikkia, joista voisi etsiä tietoa siitä, minkänimisiä valokuvaajia lehdessä on tuohon aikaan ylipäätään työskennellyt, mutta kuvien yksilöimiseen en valitettavasti keksi keinoa.
Mainitut teokset ovat
Siikala, Iiris: Pohjolan sanomat 1915-1965 : Tapahtumia ja kannanottoja (1970)
Jussila, Pentti: Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa : Pohjolan sanomien yhdeksän vuosikymmentä (2005)
