Vuoden 1994 Sienilehti on Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Record/vaari.164045
Lehden saa lainaan, tai siitä voi pyytää artikkelikopion kaukopalvelun kautta. Alla tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kuvaamasi helisevä ääni - tai sorsastusta harrastavan ystäväni mielestä viheltävä ääni - syntyy sorsien siivistä. Varsinkin isomman sorsaparven lentäessä ohi tämän äänen voi kuulla hyvin selkeästi.
Jyväskylän kaupungikirjastosta löytyy englanninkielisiä helppolukuisia lukemistoja, joissa on esim. lyhennelmiä klassikoista helpotetulla sanastolla (esim. Jane Austenin Pride and prejudice, Helbling readers classics, 2016). Voit etsiä näitä kirjastotietokannasta ( https://keski.finna.fi/) laittamalla tarkennetussa haussa aiheeksi helppolukuiset kirjat ja lukemistot ja rajaamalla haun englanninkieliseen (kirja)aineistoon.
.
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
Saadessaan tiedon Nobel-palkinnostaan F. E. Sillanpää asui Helsingissä, Fredrikinkatu 75:ssä, jonne hän oli muuttanut perheineen Ratakatu 1:stä 1930-luvun loppupuolella. Vuonna 2008, Sillanpään syntymän 120-vuotispäivänä paljastettiin talon seinässä tapauksen noteeraava muistolaatta.
http://muistolaatta.blogspot.fi/2013/07/frans-emil-sillanpaa.html
Lähde:
Panu Rajala, F. E. Sillanpää : Nobel-kirjailijan elämä 1888-1964
Tällaista ohjelmaa ei ole näillä näkymin tulossa Helmetiin. Lainaushistorian Lataa lainaushistoria -toiminnolla voi kopioida lainat esimerkiksi Excel-tiedostoksi, minkä jälkeen voi etsiä teosta ohjelman Etsi-toiminnolla. Lainaushistorian voi viedä myös suosikkeihin ja käyttää hakuun selaimen Etsi-toimintoa. Myös suosikeissa listan voi järjestää eri tavoin ja lisäksi valita, kuinka monta teosta sivulla näkyy.
Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa:
Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978)
Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997)
Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/
Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit.
Internetistä ei näytä juuri löytyvän...
WSOY:n kirjailijasivuilta löytyi tieto, että ruotsiksi on käännetty vain Ella och utpressaren (Ella ja kiristäjä):
http://wsoy.fi/yk/authors/show/149
Teos löytyy kirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1669050~S9*fin
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Varsinais-Suomen historia II (1938)
Varsinais-Suomen historia III (1935)
Hämeen Härkätiellä (2002)
Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta.
Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia:
Pulu uis
Raparperisyrän
Jänes pussis (äänikirja)
sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu.
Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista.
Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja...
Heinolan kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä hyllyssä seuraavat, joissa ylikuntoa/-rasitusta on selvitetty:
Aalto, Kuntoilijan lihashuolto-opas, 2008
Lihashuolto: hieronta, kuntosaliharjoittelu..., 1998
Peltokallio, Tyypilliset urheiluvamman 1 ja 2, 2003
Kirjat keskittyvät enemmänkin liikarasituksen ehkäisyyn ja kuntouttamiseen kuin itse syihin
Kun avaat teoksen tiedot HelMetissä (klikkaamalla sinisenä näkyvää teoksen nimeä), löydät teostiedoissa rivin ISBN. Numerosarjan lopussa lukee joko sidottu tai nidottu. Sidottu on kovakantinen painos, nidottu on pehmeäkantinen eli ns. pokkari.
Jätteiden kierrätys on aina tärkeää materiaalista riippumatta. Vertailevaa tutkimusta muovin ja biojätteiden kierrätyksestä ei löytynyt.Muovi on arvokas ja hyödyllinen raaka-aine, jota voidaan uusiokäyttää materiaalina (materiaalikierrätys) tai hyötykäyttää energiana (poltto). Sen prosessoiminen uudestaan ei vaadi paljon energiaa. Linkeissä tietoa muovin kierrätyksestä:https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/https://www.muovikuuluukiertoon.fi/http://www.uusiomuovi.fi/fin/pakkaus_kiertaa/muovien_kierratys/Muovin kemiallisesta kierrätyksestä:https://www.neste.com/fi/puhtaammat-ratkaisut/ratkaisut/jatemuovi-korvaamaan-raakaoljya/mita-muovien-kemiallinen-kierratysKemiallinen vai mekaaninen kierrätys?https...
Tällä hetkellä ei iskuporakonetta näytä olevan lainattavissa Espoossa. Poravasara on iskuporakonetta tehokkaampi. Helmet-haussa hakusana poravasara näyttää tuloksena että poravasaroita on (tällä hetkellä) HYLLYSSÄ -tilassa, ja silloin lainattavan poravasaran pitäisi löytyä lainattavaksi kirjastossa asioinnin yhteydessä.
Poravasaraa ei voi kuitenkaan varata kuten kirjoja, ja siksi poravasaran löytyminen sitä etsimään lähteneelle on hieman onnen kauppaa. Kirjastoon jossa poravasara on HYLLYSSÄ -tilassa, voi kuitenkin soittaa (ks. kirjaston yhteystiedot netistä) ja kysyä voiko sen varata itselle pian noudettavaksi.
Helsingin Etelä-Haagan kirjasto kertoo Helmetissä että "poralle on varauslista kirjastossa." Tällä hetkellä (3.6. klo...
Valitettavasti emme voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimet Metta ja Mette ovat saksalaisia lyhentymiä nimestä Mathilde (Suomessa yleensä Matilda). Mathilde puolestaan on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild(voima + taistelu, siis voimakas taistelija). Pyhä Mathilde, jonka kuolinpäivä oli 14.3., oli saksalaisen kuninkaan Henrik I:n (k.936) puoliso. Pyhä Mathilde oli tunnettu hyväntekeväisyydestään, viisaudestaan ja perustamistaan luostareista. Suomen almanakassa Matildan nimipäivä on perinteisenä päivänä, eli 14.3. Mathilde-nimen lyhentymiä ovat eri kielissä esim. englannin Maud ja ranskan Maude.
Nimen alkuperä ei kuitenkaan ole aivan näin selvä. Eeva Riihosen kirjasssa Mikä...
Kyllä, se on Kallion kirjaston varastossa. Sen saa Kallion kirjastosta siellä käymällä tai sen voi myös varata ihan tavalliseen tapaan. Kirjastossa virkailija noutaa sen Sinulle.
Jaakko Haavion runo Flora kokoelmasta Taivaan ovella (1933) alkaa sanoin "Kukanpäivänä, aamulla varhain...."
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2505377
Voitte lukea runon myös esimerkiksi esimerkiksi kokoelmista
Jaakko Haavio: Runot (1954)
https://finna.fi/Record/vaski.24370
Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947
https://finna.fi/Record/kuopio.13396
Löysin hakukonetta käyttämällä (hakusanoina latritsin teko-ohje ja lakritsin resepti) alla olevat ohjeet:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-lakritsi-taikina-tehdaan
http://vivaciabatta.blogspot.fi/2011/04/lakuhommia.html?m=1
Kannattaa myös vilkaista HelMet -kirjastoissa lainattavana olevia kirjoja:
Lakritsi (Elisabeth Johansson)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2103710
Lakua! (Mari Leppänen)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695237__Slakua%21__Oright…
Naisten oli mahdollista saada ylioppilastutkinto erityisluvalla ennen vuotta 1901, jolloin sukupuoleen perustuva rajoitus poistettiin. Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1880 lähtien, mutta aikasarja ei näytä naisylioppilaiden määrää tuolta vuodelta.Vuonna 1899 kirjoittautui yliopistoon yli sata naisylioppilasta, mikä antaa suuntaa myös naisylioppilaiden määrästä. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli vuosilta 1900-1907 kertoo, että vuonna 1900 yliopistoon kirjoittautui 112 naista, joten tämäkin luku antaa suuntaa tuon vuoden naisylioppilaiden lukumäärästä.
Wikipedia-artikkelin mukaan Iisalmen ohikulkutie valmistui vuonna 1998. Ohikulkutie on osa valtatie nro 5:tä ja eurooppalaista E63:a. Vanha tielinja Peltosalmelta Iisalmen keskustaan kulkee pitkin Ulmalantietä ja Eteläntietä.
