Jere-nimi on peräisin heprean Jeremias-nimestä. Tunnetuin Jeremias lienee Raamatun profeetta Jeremias. Nimi tarkoittaa "Jahve korottaa".
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivulta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Kun valitsette käännöksen kieleksi arabian, löydätte 9 teosta.
Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Kirjastoissa on runsaasti aforismi- ja mietelmäkirjoja.
Ne löytyvät kirjaston aineistotietokannoista aihesanoilla aforimismit / mietelmät / mietelauseet.
Etenkin aforismikokoelmissa joissa on usean eri kirjoittajan ajatuksia aforismit on ryhmitelty aiheen mukaan tai sitten kirjan lopussa on hakemisto josta voi hakea määrätyn aiheisia mietelmiä. Muistin ja muistamisen lisäksi aikaan liittyvät aforismit voivat kiinostaa sinua. Esimerkkejä:
Elämän virta : mietteitä / toimittanut Salme Saure
Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio
Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta / koonnut Hannu Tarmio.
Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa mietelmät ja aforismit on sijoitettu luokkaan 171.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä...
Laulu on nimeltään "Ruti-ruti-rumpsis-pum" ja sen esittää muumimusiikistaankin tunnettu Benny Törnroos. Se on lastenlevyllä "Fixu vekotin", sekä ainakin lastenmusiikikokoelmalevyillä "Lastenlauluklassikot" ja "Tenavamusaa: Suomi huiput: 20 hittiä". Löytyy kyllä myös Youtubesta ja Spotifysta. Hauskoja kuunteluhetkiä!
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä...
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www....
Shakespeare kirjoitti Hamletinsa 1600-01. Hänen kirjallinen tuotantonsa voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, joista Hamlet edustaa neljättä, suurten tragedioiden kautta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyy kuusi kirjaa ja yksi kasetti - kaikki englanninkielisiä - jotka käsittelevät Shakespearen Hamletia. Suomeksi voit lukea Hamlet-tulkintaa ainakin maailankirjallisuuden historiaa käsittelevästä Kansojen kirjallisuudesta (osa 3). Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyy lisää viitteitä Hamletia käsittelevistä kirjoista.
Kiven kirjoittamia suomenkielisiä teosversioita Seitsämästä veljeksestä on ainakin 150 kappaletta. Helsingin yliopiston kirjaston Helka -haku löytää lisäksi ainakin 3 e-kirjaa ja 26 opinnäytettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -sivusto kertoo, että Seitsemän veljestä on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja tanskaksi. Lukuisia muitakin kieliversioita löytyy. Yhteensä noin. 40 eri kieltä ja monesta kielestä lukuisia eri käännösversioita.
Seitsämän veljestä on sovitettu ainakin kahdeksan eri näytelmäversiota. Ne löytyvät Näytelmät -sivustolta.
Tämän vuoden helmikuussa on Seitsämän veljestä -valoteos ollut näkyvillä Helsinki-Tampere moottoritien varressa.
Seitsemän...
Hei,
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, edustajat eivät myöskään saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit seurata poissaoloja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…;
Sivulta löytyvät sekä täysistuntojen (päivitetty 5.10.2022) että valiokuntien poissaolotilastot. Lisäksi sivulla on puhemiesneuvoston ohje poissaolotietojen kirjaamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Publ…;
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on kirjoittanut erinomaisen kirjan eduskunnan toiminnasta, kirja "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä" on vapaasti saatavilla ja voit siihen halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/...
1950-luvulla Helsingin kaupunginkirjastosta aikuinen sai lainata haluamansa määrän teoksia. Lapsiasiakkaille oli laitettu neljän teoksen raja lainauskertaa kohden. Näin oli 1960-luvulle asti. Lähde: Teos "Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005" (2010), sivu 60.
Valitettavasti kappaletta "ja sinun äänesi" ei ole nuottina kirjastoissa, ainoastaan äänitteenä. Sanat löytyvät kirjasta:
Lindholm, Dave
Vanha & uusi
1983
Kyllä on, koska Islanti sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla, Atlantin keskiselänteellä. Kuitenkin Islanti kuuluu kulttuurillisesti ja poliittisesti Eurooppaan.-https://matkojaretkiahetkia.wordpress.com/2017/04/05/islannin-roadtrip-…-https://www.is.fi/matkat/art-2000000821018.html
Kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa:
"Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248).
Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista:
1. Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan,
2. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja
3. Rinne (1984): Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu.
Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa...
Se, mitä nimitetään "raudan mauksi", on tarkalleen ottaen veden ja hapen vaikutuksesta hapettuneen raudan eli ruosteen makua. "Kaikille tuttuna" käsite lienee luultavimmin peräisin niiltä ajoilta, joina elintarvikkeet olivat kuljetuksen ja säilytyksen aikana nykyistä alttiimpia vieraille mauille käytettyjen astioiden ja niissä esiintyneiden puutteiden ja vikojen vuoksi."Kun maitoa joudutaan kulettamaan usein pitkiäkin matkoja, on tärkeää että sitä warten on tarkotuksenmukaiset kuletusastiat. Nykyään käytetään miltei yksinomaan tinatusta teräspellistä walmistettuja kuletusastioita. -- Tärkeää on, ettei astian tinauksessa ole epätasaisuutta, joihin tarttuu likaa ja maidonjätteitä, ja ettei tinaus ole kulunut tahi astia ruosteinen, koska...
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä....
