Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
Joensuun seutukirjaston (Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä)ja Juuan kokoelmat ovat selattavissa internetin kautta osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040&ulang=fin . Jokunen-aineistorekisteri sisältää näiden kirjastojen kokoelmat.
Pohjois-Karjalan kaikkien kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa Nelli-portaalin kautta, jossa pikahaussa voi valita Pohjois-Karjalan kirjastot: http://www.nelliportaali.fi/V/NUEFJEA82ADXQA71LJ329TJVR6P8PM4PNJAKQHCSB…
Näihin tietokantoihin on myös linkit Joensuun seutukirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx .
Suomen kirjastojen kokoelmia pääsee selaamaan Frank-monihaun kautta. Sinne pääsee...
Mystery Club on Fiona Kellyn kirjailijanimellä kirjoitettu, nuorille suunnattu kirjasarja. Sarja keskittyy Mystery club –nimiseen kerhoon, joka on kolmen teinitytön perustama etsiväkerho. Tytöt asuvat Willow Dalen kaupungissa Yorkshiressa. Mystery Clubiin kuuluvat Holly Adams, Tracy Foster ja Belinda Hayes. Sarjasta on ilmestynyt 28 osaa, joista 22 on suomennettu. Osat ovat järjestyksessä seuraavat:
Salaiset johtolangat
Kaksoisvaara
Kielletty saari
Konnuuksia keskiyöllä
Vaarallisia temppuja
Siepattu!
Piilosilla
Haudattuja salaisuuksia
Tappavia pelejä
Salaperäinen puhelu
Musta hevonen
Harhakuvia
Kohtalokas putoaminen
Pakkolasku
Myrkkyä!
Pankkiryöstö
Salainen huone
Menneisyyden salat
Salaliitto
Petos
Kadonnut...
Viola-tieteokanta (https://finna.fi) sisältää melko paljon viittauksia Radion Tanssiorkesterin esityksiin, mutta nämä ovat lähes kaikki musiikkiarkisto Japassa olevia radiosta tehtyjä yksityisiä äänitteitä tai Yleisradion omia nauhoituksia. Niitä voi JAPAssa kuunnella, mutta ei muuten.
Löysin vain kolme ns. kaupallista äänitettä, joilla on yksittäisiä Radion Tanssiorkesterin esityksiä.
1. Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (CD 1994)(yksi esitys)
2. Carola: Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset ja arkistojen aarteita (8CD, Warner 2011) (muutamia säestyksiä)
3. Mä tahdon rokata (LP, 1992, Clean 10 Records HNLP-1960) (Radion Tanssiorkesteri säestää Rock-Jerryä) Tämä voi olla hankala löytää.
Suosittelen...
Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/
Hei
Kun teet netissä varauksen jostain teoksesta, se lähetetään keskuslajittelijalle. Myös siinä tapauksessa, että kirja on hyllyssä noutokirjastossa, sillä varausjärjestelmämme ei osaa erotella varauksia esim. noutopaikan mukaan. Tämä on toki tavoitteena.
Samat asiat koskevat yhtä lailla koko Helmet-kirjastoa, ei vain Oodia.
Useimpiin kirjastoihin on kuitenkin mahdollista soittaa, ja pyytää henkilökuntaa noutamaan hyllyssä oleva teos sivuun heti noudettavaksi. Tämä ei valitettavasti ole Oodin kohdalla mahdollista ilmeisesti suurien etäisyyksien johdosta.
Välitän kysymyksesi vielä Oodiin, joten he voivat halutessaan lisätä tietoja.
Edit. Tässä vielä Oodista vastaus kysymykseesi:"Myös Oodiin voi soittaa silloin kun haluttu teos on...
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksua menee 0,20€/päivä eli sinun tapauksessasi myöhästymismaksua menee yhdeltä päivältä. Maksun voit hoitaa joko kirjastossa tai Helmet-sivuilla kirjautumalla oikeassa yläkulmassa olevan Kirjaudu-linkin kautta Omiin tietoihisi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Avautuvalla Omat tiedot -sivulla oikeassa yläkulmassa on Helmet-logon alla Maksa verkossa -linkki, jonka kautta pääsee maksamaan kortilla olevat maksut. Lainausoikeuden menettää maksujen takia silloin, kun maksut ovat 30,00€ tai enemmän. Heti, kun maksut ovat alle 30€ niin lainaoikeus palautuu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löydät tämän linkin kautta Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet ja...
Kukaan ei liene tutkinut tai selvittänyt, mikä on suomalaisten (mies)urheilijoiden yleisin etunimi, ja tuskin asiaa voi myöskään päätellä Wikipedia-artikkelin jaottelusta.
Mutta ehkä jotain voi arvioida sen pohjalta, että 1800-luvun lopusta tähän päivään ylivoimaisesti suosituin miesten etunimi on ollut Juhani (355 00) ja toisena Johannes (258 000). Naisten tilastokärki on vielä selvempi: Maria (388 000), Helena (173 000).
Väestörekisterikeskus. Suosituimmat etunimet vuosikymmenittäin 14.2.2022.
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy.
Pääkaupunkiseudun aineiston hakuosoitteesta asisanoilla keltit ja mytologia sekä asiasanalla druidit löytyi seuraavanlaista aineistoa. Myytit ja legendat-nimisellä cd-rompulla on tietoa Stonehengestä, tätä romppua löytyy eri kuntien kirjastoissa. Kirja Stonehengestä: Sinnett, A: Stonehenge ja Egyptin pyramidit. Legenda Kuningas Arthurista - niminen video löytyy kirjaston kautta. Tällä hetkellä saatavissa on lähinnä englanninkielisiä kirjoja, mutta voit varmaankin kysellä lähikirjastosi käsikirjastokokoelman hakuteoksia, joiden artikkeleista voinee ottaa kirjastossa valokopioita. Suomeksi on ilmestynyt mm. Maja erämaassa (kelttiläisiä rukouksia) ja Kelttien viisautta ; nämä kirjat löytyvät lähikirjaston kautta. Aikakausilehdissäkin on...
On mahdollista, vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä, että kaksi tai useampi munasolu hedelmöityy eri yhdyntöjen seurauksena. Suomeksi ilmiöstä käytetään termiä ylihedelmöityminen, ylihedelmöitys tai superfetaatio. Englannin kielellä termi on superfetation, superfoetation tai superfecundation. Termeillä tarkoitetaan osittain eri ilmiötä. Ylihedelmöityminen tapahtuu yleensä raskauden ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana.
Näin voi käydä lähinnä kahdesta syystä: naisen kohtu on kaksiosainen tai hänen kuukautiskiertonsa jatkuu normaalisti raskauden alkamisesta huolimatta. Lapset syntyvät yhtä aikaa, eli toinen lapsi ei voi jäädä kohtuun toisen syntyessä.
Tällaisia tapauksia tunnetaan monilla eläimillä, mutta ihmisellä ilmiö on, kuten...
Kirsi-Marja Niskasen teos Lätkäjätkiä kertoo 13-vuotiaasta Aatusta. Aatu pelaa jääkiekkoa Karhut-joukkueessa ja kirjassa seurataan joukkueen poikien arkea. Joukkueen tavoitteena on päästä uuteen sarjaan ja voittaa tulevassa turnauksessa ruotsalaisjoukkue Djurgården.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
Voit etsiä sekä netin hakukoneilla että Helmet-aineistohaulla aiheesta tietoa asiasanoilla vaatteet, pukeutuminen, muoti ja 1960-luku. Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi)löytyi mm. Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1960s; Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1960s; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960; Ruby, Jennifer: The 1960s and 1970s ja Connikie, Yvonne: Fashions of a decade : the 1960s. Lisäksi kannattaa kysellä pääkirjastosta vanhoja naisten- tai muotilehtiä. Pääkirjaston uutisalue, p. 310 85426.
Sauhu-Santtu -sarjaa esitettiin alun perin Pikku Kakkosessa vuonna 1998. Se on esitetty uudelleen vuonna 2008. Sarja oli katsottavissa Yle Areenassa, mutta se on poistunut 10.3.2022. Sitä ei tällä hetkellä pysty katselemaan missään, koska se ei ole katsottavissa myöskään RTVA-katselu- ja kuuntelupisteissä, eikä siitä ole tehty DVD-julkaisua. Voit toivoa sarjan palauttamista Areenaan Ylen palautekanavan kautta.
Lähteet
Sauhu-Santtu -sarja: Sauhu-Santtu – kotitonttu seikkailee 1990-luvun lastensarjassa | Elävä arkisto | yle.fi
Yle Areena: K1, J1: Puuhellan uusi asukas | Sauhu-Santtu | Yle Areena
RITVA-tietokanta: Ohjelman tiedot : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
YLEn palaute (toive ohjelmista): Asiakkaiden...
Ikävä kyllä käsillä olevista kirjoista ei ole löytynyt suoranaista määritelmää vuotovirralle. Joitakin mainintoja vuotovirrasta kuitenkin löytyy, toivottavasti näistä on apua. Kirjassa Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet, 1995 sanotaan näin: "Mikään eriste ei ole täysin absoluuttinen, vaan jokainen päästää lävitseen pienen vuotovirran, josta vuotohäviöt aiheutuvat." Kirjassa Kvantti Fysiikan laaja oppimäärä 3a, 1990 sanotaan: "Vuotovirta aiheutuu puolijohteen itseisvirrankuljetajista. Se on suurempi germaniumissa kuin piissä, koska germaniumissa elektronin virittäminen virrankuljettajaksi vaatii vähemmän energiaa. Se myös kasvaa lämpötilan noustessa. Germaniumkomponentit ovat sen johdosta paljon herkempiä lämpötilan...
Tietomme kuningas Salomosta perustuvat pelkästään Raamattuun. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan (11:42) mukaan Salomo hallitsi isänsä Daavidin kuoleman jälkeen Israelia neljäkymmentä vuotta. Usein tämä aikakausi on ajoitettu 900-luvulle eKr.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1KI.11.42
Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, minä vuonna hänen hallitsijakautensa alkoi tai loppui. Jotkut raamatuntutkijat ovat myös kokonaan kyseenalaistaneet Salomon historiallisuuden. Koska Raamatun ulkopuolista aineistoa Salomosta ei oikeastaan ole, on hänen sijoittamisensa aikajanalle siis käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi Salomon temppelistä ei ole säilynyt minkäänlaista yksiselitteistä arkeologista todistusaineistoa.
Lähde:
R.G., Kratz,...
