Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
Varmaankin huumaa, sillä polttoaine höyryt ovat ampiaisille tappavia. Kenties kyse on jonkinlaisesta vaaran viehetyksestä. https://www.yarrarangeslandcare.org.au/images/Wasp_Information_v3.pdf
https://extension.okstate.edu/fact-sheets/paper-wasps-yellowjackets-and-other-stinging-wasps.html
Lisätietoa saat esim. Ötökkätieto.fi
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska määrä vaihteli vuosien mittaan. Yksi luku löytyy John Ellisin teoksesta The World War II databook: the essential facts and figures for all combatants (Aurum Press 1993). Muutama viikko sodan päättymisen jälkeen, 31.5.1945, yhdysvaltalaisia sotilaita oli luoteisessa Euroopassa 3 021 000. Tähän on laskettu mukaan ilmavoimien henkilökunta sekä Iso-Britanniassa ollut henkilöstö, mutta ei esimerkiksi merivoimia. Välimeren alueella, mukaanlukien Italia, henkilöstöä oli 446 000.
Yhdysvaltain maavoimien virallishistoriikissa The Army ground forces : the organization of ground combat troops (Historical Division, Department of the Army, 1947) kerrotaan vahvuusilmoituksiin perustuvaksi...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi etsiä tietoa siitä, kuinka paljon Hiski-nimisiä on ollut viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Tarkkaa määrää Hiski-nimisistä ei tilasto kerro, mutta tilasto on kuitenkin melko hyvin suuntaa antava. Tilasto on syyskuun alusta 2018.
hiski
Syntymävuodet
Miehiä
Naisia
Yhteensä
-1899
26
0
26
1900-19
15
0
15
1920-39
alle 5
alle 5
alle 10
1940-59
7
0
7
1960-79
16
0
16
1980-99
63
0
63
2000-09
75
0
75
2010-18
50
0
50
Yhteensä
alle 257...
”Sweet Valley High” –sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi 56 kappaletta. Otava lopetti kirjasarjan kustantamisen ja julkaisemisen vuonna 2002. Tähän päädyttiin, koska sarjan suosio alkoi laskea, ja yli 50-teosta kattava kirjasarja koettiin Suomen oloissa jo nyt poikkeuksellisen kattavaksi. Kokonaisuudessaan kirjasarja kattaa yli 150 teosta.
Täydellinen luettelo kirjasarjasta ja osien englanninkielisistä nimistä ilmestysjärjestyksineen löytyy esimerkiksi seuraavilta www-sivuilta: http://www.angelfire.com/il2/svhsenioryear/list.html ; ja http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy 7 kappaletta englannin-kielisiä ”Sweet Valley High” –sarjan kirjoja. Nämä...
Löytyypä hyvinkin!
Helsingin kaupunginkirjastossa on niin kutsuttu monikielinen kirjasto, joka tällä hetkellä sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa. Siellä aikuisten osaston uumenissa majailee myös liuta romanian kielellä luotua kauno- ja tietokirjallisuutta. Romaanit löytyvät hyllypaikasta 7.91 ja tietokirjat on sitten aakkostettu heti kaunokirjojen jälkeen.
Hain sinulle Helmetistä valmiiksi romaniankielistä kaunokirjallisuutta aikuisten kokoelmista. Helsingin kirjastojen valikoima näyttää tältä:
http://www.helmet.fi/search~S10*fin?/h7.91/h7.91/1%2C1%2C56%2CB/exact&F…
Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat ovat tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Helmetistä voit etsiä koko...
Hei,
tässä joitakin äidin kuolemaa käsitteleviä teoksia. Lisää saatat löytää esimerkiksi Kirjasammon -sivuilta sekä tältä Kirjavinkit -sivustolta.
Pekka Jaatinen: Äiti : sotakirjailijan ja hänen äitinsä tarina
Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti
Alex Schulman: Eloonjääneet
Eero Huovinen: Äitiä ikävä
Hannu Mäkelä: Äiti : muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan mikä- ja joka- sanojen käytöstä seuraavaa: "Yleiskielessä joka-pronominilla viitataan tavallisesti edeltävän lauseen substantiivi-ilmaukseen ja mikä-pronominilla taas koko edeltävään lauseeseen tai abstraktiin asiaan." Kun (oletettavasti) lauseessa tarkoitetaan, että juoni tekee ihmisen iloiseksi, on joka -pronominin käyttö oikein.
Tässä vielä linkki kielitoimiston sivuun, joka valottaa pronominien käyttöä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/512
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Aiheeseen voisivat sopia esimerkiksi seuraavat kirjat (linkin takaa löydät kirjan tarkemmat tiedot ja saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta):
Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa : 2027. Like, 2008.
Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta : yli-ihmisen tarina. Tammi, 2009.
Jukka Mallinen & Ville Hytönen (toim.): Putin tulee kylään : Venäjän politiikan hurjimmat vitsit. Savukeidas, 2015.
Michael Honig: The senility of Vladimir P. Atlantic Books, 2016.
Klassikkoteos:
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan. WSOY, tarkistettu painos,2015. Ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1969.
Tietokirjoja:
Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri : vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä. Teos...
Hei,
Pasilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan kuukauden ja kolme edellistä kuukautta. Näiden lehtien vanhemmat numerot päätyvät paperinkeräykseen. Mikrofilmattuina Pasilan kirjasto säilyttää pysyvästi suurimman osan Helsingissä ilmestyvistä sanomalehdistä.
Helmet / Kaikki
Suomen Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen) -palvelun kautta. Uudemmat sanomalehdet ovat käytettävissä digitoituina kaikissa vapaakappalekirjastoissa.
Sanomalehdet | Kansalliskirjasto
Kyseinen E. Orvon kappale löytyy äänilevyltä Aikuisten suosikkeja, Helsinki : Scandia, [1971]. Saatavana Tampereen (ei-lainattavissa) ja Anjalankosken kaupunginkirjastoista.
Sama kappale löytyy myös äänitteiltä Hopeinen kuu, Helsinki : Scandia, [1971] sekä Tuntematon lehdenjakaja, Mä veneen omistin, [S.l.] : Avista Records , [1968].
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Ilmeisesti et ole käyttänyt korttia muutamiin vuosiin, koska tietosi ovat jo poistuneet lainaajarekisteristä.
Saadaksesi uuden kortin sinun pitäisi siis käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus; kortin saat saman tien.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
F.E. Sillanpäästä löytyy kyllä tietoa, niin paljon, että on suorastaan runsauden pulaa. Kokeile Tampereen kaupunginkirjaston verkkopalvelua osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakulomakkeeseen. Valitse ns. pudotusvalikosta hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen hakukentään hakusanaksi sillanpää. Saat vastaukseksi viitteitä ja pääset selaamaan aineistoa, jota löytyy kirjastosta, mm. lehtileikkeitä F.E. Sillanpäästä, elämäkertateoksia, kirjallisuushistoriaa ym.
Myös Internetistä löytää tietoa ko. kirjailijasta osoitteesta http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Jonkin verran tietoa löytyy myös täältä:
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ka_vilkuna.shtml
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
