Mihinkään kirkolliseen menoon ei Timon kommentti liity, vaan sanailussa on kyse saman asian sanomisesta moneen kertaan. Timo sanoo kaksi kertaa "Vuohen-maito on hyvääkin", mitä Lauri ei täysin ymmärrä, vaikka on juuri nimittänyt veljeään "Jukolan hallavasilmäiseksi vuohipukiksi", ja vastaa kummallakin kerralla "Häh?" Tätä Timo kommentoi sanomalla "Pappi praakaa kolme kertaa, mutta hän saa makson." Ajatuksena tässä on siis yksinkertaisesti se, että pappi – jolle puhumisesta maksetaan – voi kyllä sanomisiaan toistella, mutta muiden ei maksa vaivaa, jos sana ei mene perille.
Lähde:
E. A. Saarimaa, Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin"
Sen jälkeen, kun Nikolaus Kopernikus oli saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi siitä, että maa kiertää aurinkoa, yhteen kierrokseen kuluvasta ajasta tuli vuosi. Kalenterivuosi on keinotekoinen ajanlaskua varten määritelty vuosi, ja nykyisen kalenterivuotemme alkupisteeksi on sovittu tammikuun ensimmäinen päivä. Trooppinen vuosi eli aurinkovuosi on se aika, jonka kuluttua aurinko on uudelleen samassa pisteessä vuodenaikojen kierrossa. Virallisesti trooppinen vuosi on aikaväli, jonka kuluessa Maa kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri ja jonka alku- ja päätepisteenä on kevätpäiväntasaus. Sideerinen vuosi ilmaisee vuoden "oikean" pituuden, maan todellisen kiertoajan auringon ympäri tähtien suhteen – sillä ei ole mihinkään kalenteriin sidottua...
Suomen numismaatikkoliiton kustantaman vuonna 2014 ilmestyneen luettelon Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 : luettelo arviohintoineen mukaan vuonna 1951 markan kolikoita on lyöty vain kuparista ja raudasta. Kyseisessä luettelossa annetaan rautaisen, tasaisella havulatvalla kuvioidun, vuosiluvun 5 ylälipan ollessa vino, markan kolikon arvoksi 8 euroa, jos se virheetön ja täysin leimakiiltoinen (kuntoluokka 10). Samanlainen, mutta seuraavaksi alemman kuntoluokan (kuntoluokka 8) kolikon arvo on 4 euroa. Vastaavien kolikoiden arvot ovat 10 euroa ja 5 euroa ja seuraavan (kuntoluokka 4) 2 euroa, jos havulatva on pyöreä. Jos taas kolikon vuosiluvun 5 ylälippa on suora, kahden ensimmäisen kuntoluokan kolikoiden arvot ovat 7 euroa ja 2 euroa...
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta.
Valmista levylistaa en sinulle pysty tekemään, mutta muutamia vinkkejä voisin antaa. Aloita gospelmusiikki-harrastus tutustumalla tähän linkkiin:
http://www.makupalat.fi/musicb.htm#hengellinen
Kun olet löytänyt levyjä/artisteja joihin haluaisit tutustua lähemmin, tarkista niiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudun yleisten kirjstojen yhteisestä HelMet - aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Voit myös selailla kirjaston gospelmusiikki - valikoimia valitsemalla HelMet - aineistohaun etusivulta Sanahaku -> gospel -> Aineisto: cd-levyt
Sivuilta http://www.allmusic.com on mahdollista hakea tietoa gospelista ja sen eri tyylilajeista. Sivuille on myös kerätty eri musiikin tyylilajeista, myös gospelista, "Some important albums" -...
Hintatietoja Suomen metalli- ja paperirahoista sekä puhelukorteista:
vuoden 1934 20 markan kolikko antaa hinnaksi kolikon kunnosta riippuen 12-400 euroa.
Jotta pääsisi selville siitä, millä asiasanoilla esimerkiksi moottoriurheiluun liittyviä kirjoja kannattaa hakea, kannattaa käydä tarkistamassa ja katsomassa niitä YSA:sta (= yleinen suomalainen asiasanasto). YSA löytyy osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
"Moottoriurheilu" on asiasanana laaja ja tässä tapauksessa siis ihan hyvä. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi "autourheilu", "kilpa-autot", "kilpa-ajot", "formula", "ralliautoilu". Kiinnostuksen kohteesta riippuen myös esimerkiksi "moottoripyöräurheilu", "moottoriveneurheilu" jne. voivat tulla kyseeseen. Hyvä tapa on sekin, että kun löytää tietokannasta sopivia kirjoja, käy selvittämässä niiden asiasanat (Plussan täysistä tiedoista). Sen jälkeen voi jatkaa hakua...
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy...
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
LAB-yhtyeessä esiintyneen Anan oikea nimi on Discogs-palvelun mukaan Anna Kaarina Leppälä. Artisti näyttäisi nykyään käyttävän itsestään nimeä "Ana Leppälä" (Ana-nimisiä artisteja on pelkästään Suomessa ainakin neljä).
Valitettavasti en minäkään kyennyt löytämään verkosta vastausta kysymykseen Ana Leppälän nykyisestä yhtyeestä. En löytänyt myöskään tuoreita yhteystietoja, joiden kautta asiaa olisi voinut tiedustella artistilta itseltään.
Laina-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1908 8.2., mutta kasteessa lienee Laina annettu lapselle nimeksi ensi kerran jo vuonna 1865. Nimi kuvaa Raamatun ajatusta lapsesta Jumalan lahjana, mutta lisää siihen vielä ajatuksen kasvatusvastuusta: lapsi on Jumalan lahja, mutta myös laina, jonka hoidosta on kerran tehtävä tili.
Virossa nimi Laina on Laine -nimen rinnakkaisnimi ja siellä Laine-nimeä käytetään myös miehen nimenä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen).
Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta.
Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Kirjan Lempiäinen : Suuri etunimikirja mukaan Minka olisi puolalainen muunnos ja lyhentymä nimestä Vilhelmina, jonka nimipäivä on 26.5. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen:Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna:Etunimet.
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Selasin "Suomalainen Elokuvamusiikki" (Artie Music) -levysarjan (9 osaa) kappalelistoja. Sieltä löytyi Leif Wagerin, Tauno Palon ja Ansa Ikosen lisäksi ainakin Siiri Angerkoski, Mirjami Kuosmanen ja Ossi Elstelä. Muitakin laulavia näyttelijöitä varmasti on, mutta nämä nimet löytyivät nopealla selaamisella.
https://www.discogs.com/label/1730497-Suomalainen-Elokuvamusiikki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomalainen%20elokuvamusii…
Teoksesta
Suomen kirjailijat 1945-1989. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985.
löytyvät seuraavat tiedot:
Salomies, Helfrid Kirsti Elisabet (os. Hildén)
Syntynyt 8.11.1894 Helsinki, kuollut 13.1.1965.
Isä lääninrovasti, ylioppilas Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1912, kansakoulun opettaja Heinolan seminaari 1913, opintoja Helsingin yliopistossa, opettajana eri Helsingin kouluissa, Lasten Lähetyslehden toimittaja. Aviopuoliso vuodesta 1920 Ilmari Salosen (vuodesta 1935 Salomies, eli 1893-1973) kanssa. Lapsia kolme: poika 1921 (joka kaatui sodassa 1942), poika 1923 ja tyttö 1932.
Teokset:
Tohtorilan lapset. - Helsinki, 1945.
Seitsemän vuotta myöhemmin. - Helsinki, 1947.
Olli sai kauniit silmät. - Lahti,1956.
Ilona. - Helsinki, 1956....
