Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä. Se voi kuitenkin olla myös laiha-adjektiivista johdettu.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Turpa (Leuciscus cephalus) on särkikala. Se on saanut nimensä leveästä päästään, myös selkä on leveä ja suomut isoja. Turpa on 20-50 senttiä pitkä ja voi painaa yli kolme kiloa. Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä rannikolla. Lisätietoja ja kuva esim. osoitteessa: http://www.skes.fi/kalalajit.php?open=30
Muuramen asukasluku on 10383 (31.7.2021). Taajamia on kaksi, keskusta ja Kinkomaa. Keskustassa asuu noin 7000 ihmistä, Kinkomaalla asukkaita on noin 1400. Näin ollen suurin osa muuramelaisista, 8400 henkilöä, asuu taajamissa.
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
On mahdollista, vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä, että kaksi tai useampi munasolu hedelmöityy eri yhdyntöjen seurauksena. Suomeksi ilmiöstä käytetään termiä ylihedelmöityminen, ylihedelmöitys tai superfetaatio. Englannin kielellä termi on superfetation, superfoetation tai superfecundation. Termeillä tarkoitetaan osittain eri ilmiötä. Ylihedelmöityminen tapahtuu yleensä raskauden ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana.
Näin voi käydä lähinnä kahdesta syystä: naisen kohtu on kaksiosainen tai hänen kuukautiskiertonsa jatkuu normaalisti raskauden alkamisesta huolimatta. Lapset syntyvät yhtä aikaa, eli toinen lapsi ei voi jäädä kohtuun toisen syntyessä.
Tällaisia tapauksia tunnetaan monilla eläimillä, mutta ihmisellä ilmiö on, kuten...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.) särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.) henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all
Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.
Valitettavasti ei (paitsi jos hänen vanhempansa on kirjastossa töissä)
Kirjasto ei voi maksaa taksvärkin vaatimaa palkkaa 7 luokkalaiselle.
Tet-harjoittelijoita kyllä otamme.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
Useissa niin koti- kuin ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu selvä yhteys veren korkean kolesterolimäärän ja sydänsairauksien, erityisesti sepelvaltimotaudin kanssa. Kananmuna sisältää kolesterolia 385 mg 100 g:aa kohti. Puhumattakaan munankeltuaisesta, jonka kolesteroliarvo on aivan absoluuttista huippuluokkaa 1120 mg/100 g. Toisin sanoen, vaikka en ravintoekspertti olekaan, sanoisin, että tiu eguja on liikaa, jos ei halua altistaa itseään sydänsairauksille. Lisää tietoa saat esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Suomalaiset ravitsemussuositukset. Edita, 1998.
Ruoka-aineiden ravintoainesisältö. Kansaneläkelaitos, 1993.
Toivonen, Terho: Suomalaisen sydänkirja. Kirjayhtymä, 1992.
Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat...
Hei! Lahden kaupunginkirjastosta löytyy ainakin kaksi kesäkeittiön rakentamisteosta:
1. Reija, Johanna: Tee se itselle 11. RJS-Tietokirjat. Tre 1998
2. Jani, Johannes: Tee itselle tai lahjaksi 105. Exogen. Tre 1995. RJS-Tietokirjat. ss. 97-112
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea - www.fimea.fi toteaa lääkkeiden internetkaupasta:
EU:n jäsenmaissa toimii kansallisen lainsäädännön nojalla joitakin itsehoitolääkkeiden internetkauppaa harjoittavia verkkoapteekkeja. Valtaosa internetissä toimivista lääkkeiden kauppapaikoista on kuitenkin laittomia.
Suomessa lääkelain 395/1987 - http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395 - 52 b § sääntelee lääkkeiden verkkokaupasta seuraavasti:
"Apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki voi tarjota apteekin palveluita myös apteekin verkkopalvelun välityksellä. Apteekin verkkopalvelun ylläpitäjällä tulee olla internetsivut. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto
Kalebala : to finlandikó épos
Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N.
Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.]
Julkaisija Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004.
ISBN 960-03-3729-2 nidottu
Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Viipuriin. Päähenkilö on yksinhuoltajaäiti Ida Maria. Kirjassa kuvataan Ida Marian ja hänen tyttäriensä elämää.
Kirja on itsenäinen jatko-osa teokselle Kylä järvien sylissä.
Rokasta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Löydät vastaukset palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hae arkistosta -kenttään hakusanat Tuntematon sotilas ja Rokka.
LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ löydät Rokasta kertovia kirjoja kirjoittamalla tarkennetun haun asiasanakenttään Rokka, Antti. Lisäksi kannattaa tutustua Tuntemattomasta sotilaasta kertoviin kirjoihin. Kirjoita kirjan nimi asiasanakenttään ja klikkaa hakunappulaa. Hakutuloksena saamiesi kirjojen nimiä klikkaamalla näet, ovatko teokset paikalla Lahden kaupunginkirjastossa.
Helsingin Sanomissa on ollut Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista kertova juttusarja. Rokasta kertova...
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Pianonsoiton alkeisoppaita on moniakin, mutta Sointuopas : sähköuruille, pianolle, harmonille jne. vastaa ehkä parhaiten tarpeitanne. Se sisältää tärkeimmät soinnut ja niiden käännökset.
Nettisivuista Pianosoinnut.net voisi olla hyödyllinen.
http://pokis.net/piano
Meillä on hyvin vähän saksankielisiä äänikirjoja Helmet kirjastoissa. Helmet haulla löytyy vain 210 kappaletta. Helmet hakutulos
suurinta osaa niistä voi lainata ja varata omaan lähikirjastoon lainattavaksi.
Pallivahalla voidaan tarkoittaa joko vanhan Kaerlan kylän alueella sijaitsevaa siirtolohkaretta tai sen lähistöllä nykyään olevaa asuinaluetta. Pallivahan asuinalue kuuluu Kärsämäen ja Kaerlan kaupunginosiin, jotka ovat aikaisemmin olleet osa Maarian pitäjää. Alueen historiasta löytyy siksi tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia (osat I-III). Kärsämäen alueen historiasta voi lukea myös teoksista Kotikyläni Kärsämäki (2000, Pekka Paven) ja Sää ja mää ja meidän Kärsämäki (2007, toim. Rantanen ja Kumpulainen).
